Tämä kolmikko sorvasi 24 tunnin kikyn – ”Kun olemme jälkikäteen katsoneet toteuttamista, eihän se ihan putkeen mennyt” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tämä kolmikko sorvasi 24 tunnin kikyn – ”Kun olemme jälkikäteen katsoneet toteuttamista, eihän se ihan putkeen mennyt”

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtajana toiminut Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola olivat keskeisiä henkilöitä kiky-sopimuksen muotoilussa. – Kirjaus syntyi pitkälti akselilla Lyly-Häkämies-Palola. Olin siinä viimeisessä vaiheessa mukana, ja voin ottaa osaltani kikyn niskoilleni, Palola kertoo.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtajana toiminut Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola olivat keskeisiä henkilöitä kiky-sopimuksen muotoilussa. – Kirjaus syntyi pitkälti akselilla Lyly-Häkämies-Palola. Olin siinä viimeisessä vaiheessa mukana, ja voin ottaa osaltani kikyn niskoilleni, Palola kertoo.

Julkaistu: 14.1. 6:50

Kiky-tunnit hiertävät syksyn ja alkuvuoden neuvottelukierroksella. Kuka ne keksi, onko kikyistä ollut hyötyä?

Onko kiky-tunneista, eli työajan pidentämisestä 24 tuntia vuodessa ilman palkankorotusta, saatu hyöty suurempi kuin niiden painolasti nykyisissä neuvotteluissa. Mitä sovittiin ja kuka keksi lisätunnit?

Palataan vielä kilpailukykysopimuksen työaikaa koskevaan kohtaan. Se on lyhyt:

– Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta. Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

Näin todettiin sopimuksessa 29. helmikuuta 2016. Työajan pidennykset olivat osa sopimusta, jossa sovittiin myös julkisen sektorin lomarahaleikkauksia ja palkan sivukulujen muutoksia.

Kiky-sopimuksen syntyä avittanut pääministeri Juha Sipilä (kesk) esitteli puolueväelle kiky-sopimusta Oulussa elokuussa 2016.

Kiky-sopimuksen syntyä avittanut pääministeri Juha Sipilä (kesk) esitteli puolueväelle kiky-sopimusta Oulussa elokuussa 2016.

Teknologiateollisuus sopi kikystä Metalliliiton kanssa erillispöytäkirjalla. Nyt uudessa sopimuksessa kikytunnit jäivätkin pois juuri tärkeimmästä eli Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksesta. Työnantajapuoli sen sijaan katsoo, että muualla, kuten sote-aloilla, kikyt ovat yhä voimassa.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies puolusti kikyä, ”rakenteellista korjausta” Twitterissä sunnuntaina, vaikka ”pois luki” Teknologiateollisuuden ”yhdessä päätetystä” asiasta.

– Kikystä ja sen 24h neuvotelleena ja sopineena voin vakuuttaa, että se oli pysyvä rakenteellinen korjaus pl Teknologiateollisuus. Sopimisen kulttuuri murentumassa jos yhdessä päätettyyn ei voi enää luottaa, hän tviittasi.

Häkämies ei niele arvostelua siitä, että sopimus olisi epäselvästi kirjattu, koska jätti tulkinnanvaraa kestosta.

– Ainoastaan lomarahaleikkaus sovittiin määräaikaiseksi sopimuksessa. Ja kun näitä [kiky-tunteja] ei sovittu määräaikaiseksi, se johdattaa päätelmään, että ne olivat pysyviksi tarkoitettuja. Tämä oli henki silloin, hän sanoo Taloussanomille.

– Totta kai jälkiviisaudella on sijansa. Varmaan kysymys sopimuksen heikkouksista kohdistuu Teknologiateollisuuden sopimukseen nykytiedon valossa. Mutta kaikille oli päivänselvää, että se mitä ei ollut määräaikaiseksi sovittu, oli loogisena seurauksena pysyväksi määrätty.

Vuosien 2015–2016 neuvotteluissa Häkämiehen kanssa istunut STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tyrmää logiikan.

– Silloin 2016 sovittiin työajan pidentämisestä, mutta emmehän me voineet silloin sopia mitään tulevien vuosien liittokohtaisista neuvotteluista. Oli selvä, että kun Teknologiateollisuus vei kikyn allekirjoituspöytäkirjaan, se on voimassa vain kaksi vuotta. Muut tes-sopimuksen ajan.

Tunnit sorvasi kolmikko

Sopimuspakettia koosti aikanaan valtava joukko: työmarkkinajohtajia, poliitikkoja, juristeja ja virkamiehiä ja -naisia. Helsingin Sanomien mukaan vaihtoehtoja sorvattiin sadoissa eri kokouksissa ja yhteydenpidoissa marraskuun ja maaliskuun välillä.

Neuvotteluissa oli löydyttävä kilpailukykyä ja työllisyyttä kohentava vaihtoehto Juha Sipilän (kesk) hallituksen painostaessa pakkolakiesityksellä. Keskusteluissa oli mukana erilaisia tuntimääriä – jopa Sipilän esittämä sata tuntia.

– Kiky-tunnit olivat osa merkittävää sopimusta, jolla vältettiin levottomuudet työmarkkinoilla, Palola kertaa kikyjen syntyä.

Kuvituskuva

Alussa työnantaja oli ajanut loppiaisen ja helatorstain siirtämistä viikonloppuun. Ajatus ei kelvannut kirkolle, eikä siirtoja voinut tehdä ilman kirkolliskokouksen esitystä.

Jälkiviisaana voi ajatella, että arkipyhät olisivat jakautuneet aloille tasaisemmin ja täysimääräisinä.

– Toisaalta nyt jos kikyt lähtevät pois, se olisi ollut huono vaihtoehto, Palola huomauttaa.

HS:n mukaan nimenomaan SAK:n puheenjohtajana toiminut Lauri Lyly nosti helmikuussa esille ajatuksen 24 tunnista. Ideaa 20 tai 24 tunnista alettiin kehittää ryhmässä, jossa olivat Lylyn lisäksi Häkämies ja Palola. Myös Akavaa johtava Sture Fjäder kannatti vaihtoehdoista työajan pidennystä.

– Kirjaus syntyi pitkälti akselilla Lyly-Häkämies-Palola. Olin siinä viimeisessä vaiheessa mukana, ja voin ottaa osaltani kikyn niskoilleni, Palola kertoo.

Miksi se tuli juuri tässä muodossa, siihen oli Palolan mukaan syynsä. Erilaisista vaihtoehdoista katsottiin, että mallin pitää olla mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, jossa se voidaan viedä alakohtaisiin sopimuksiin.

– Kun olemme jälkikäteen katsoneet toteuttamista, eihän se ihan putkeen mennyt. Jos joka lausetta miettisi mahdollisen tulevan kiistan mahdollisuuteen, yhtäkään sopimusta ei saataisi aikaan. Kukaan ei ollut juristi, eikä se ole juristin tekstiä.

Kolmikosta Tampereen kaupungin nykyinen pormestari Lyly ei halua arvioida kiky-asiaa, koska haluaa antaa työrauhan neuvottelijoille.

Vuotta sopimuksen syntymisen jälkeen hän kertoi TV1:n MOT-ohjelmassa, että työaikakysymykset olisivat luultavasti jääneet pois, jos talouden nousutahti olisi tiedetty sopimusta neuvoteltaessa.

Paljon kokkeja

Kikyä sorvasi kaikkiaan vielä paljon kolmikkoa suurempi joukko. Oli erilaisia kokoonpanoja, HS:n mukaan työmarkkinapomojen ryhmä (Lyly, Häkämies, Fjäder, Palola, Markku Jalonen, eräänlainen Postin taannoista selvitystyöryhmää muistuttava ”sparrausryhmä” (Paavo Lipponen, Lasse Laatunen, Lauri Ihalainen, Risto Alanko, Juhani Salonius ja Markku Rajala).

Juristien päällystakkiryhmässä mukana olivat lisäksi Markus Äimälä, Annika Rönni-Sallinen, Katariina Murto, Sari Ojanen ja Maria Löfgren.

Häkämies ja Lyly keskustelivat keskenään tiiviimmin ja HS:n mukaan piirtelivät usein kokouksissa fläppitauluun vaatimuksiaan.

Kiky-neuvottelijoita 28. tammikuuta 2016.

Kiky-neuvottelijoita 28. tammikuuta 2016.

Sopimuksen lopullinen versio ja laskelmat syntyivät kokouksessa, johon osallistui ay-pomojen lisäksi talousosaston päällikkö Markus Sovala, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk), oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok).

– Rehnin vaikutus oli kokonaisuuden syntymisessä merkittävä, suurempi kuin yleensä ajatellaan. Hän loi kokemuksellaan luottamuksen ilmapiiriä, jolla sopimus ylipäätään saatiin aikaiseksi, Palola sanoo.

Oliko kikystä hyötyä?

Häkämiehen mukaan kiky-sopimus paransi taloutta ja työllisyyttä. Hän viittaa muun muassa Etlan tutkimukseen, jonka mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia.

Etlan mukaan sopimuksen voi odottaa lisäävän työllisyyttä noin 20 000–42 000 henkilöä riippuen joustoista vuoteen 2022 mennessä.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta on kyseenalaistanut tulosta, joka nojasi hänen mukaansa valtiovarainministeriön pika-arvioon työajan pidentymisestä.

Tilastokeskuksen kyselyn perusteella kiky-sopimus pidensi palkansaajanaisten työaikaa, vaikka se tehtiin miesvaltaista vientiteollisuutta varten. Säännöllisen viikkotyöajan muutos on täysin sukupuolittunut, sillä naisilla lisäystä on lähes puoli tuntia. Miehillä ei havaita muutosta.

– Tämä on erheellinen tapa ilmaista muutosta. Viikkotyöajan muutokset koskevat näitä [naisvaltaisia aloja], mutta teollisuudessa, kuten metsäteollisuudessa on kokonaisia päiviä. Itse asiassa johtopäätös on päinvastainen, Häkämies sanoo.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen myöntää, että tuloksissa on epävarmuutta säännöllisen viikkotyöajan osalta, mutta puolustaa tulosta. Toinen mittari eli tehty vuosityöaika viittaa sekin naisvaltaiseen muutokseen. Tehty työaika nousi Taskisen mukaan talouden hyvän vireen vaikutuksesta jo ennen kikyjä, mutta heti seuraavana vuonna keskimääräiset työtunnit lähtivät lievään laskuun.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta