3 suurta liittoa uhkaa seisauttaa työt samaan aikaan – asiantuntija syyttää keskus­järjestöjä: ”Uskaltaisin sanoa, että se johtuu siitä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

3 suurta liittoa uhkaa seisauttaa työt samaan aikaan – asiantuntija syyttää keskus­järjestöjä: ”Uskaltaisin sanoa, että se johtuu siitä”

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen näkemyksen mukaan kikyn nyt aiheuttamat ongelmat ovat pohjimmiltaan keskusjärjestöjen syytä. – Nyt keskusjärjestöt seuraavat sivusta, kun niiden solmima sopimus aiheuttaa ongelmia, Koskinen sanoo.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen näkemyksen mukaan kikyn nyt aiheuttamat ongelmat ovat pohjimmiltaan keskusjärjestöjen syytä. – Nyt keskusjärjestöt seuraavat sivusta, kun niiden solmima sopimus aiheuttaa ongelmia, Koskinen sanoo.

Julkaistu: 12.1. 18:48

Kilpailukykysopimus neuvoteltiin alun perin keskusjärjestöjen välillä. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan ne eivät nyt ota vastuuta sopimuksen synnyttämistä ongelmista.

Ammattiliitto Pro, Paperiliitto ja Teollisuusliitto ovat ilmoittaneet kahden viikon lakoista tammikuun lopulle. Pro ja Teollisuusliitto ovat ilmoittaneet syyksi sen, että ratkaisua alan työehtosopimusneuvotteluissa ei ole löytynyt.

Toteutuessaan lakot koskivat noin 31 000 työntekijää. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välisessä lakossa kyse olisi noin 9 000 työntekijästä.

Kaikkien kolmen liiton piirissä uusien työehtosopimusten parissa hiertää kysymys kilpailukykysopimuksen mukaisesta 24 lisätyötunnista. Työntekijäjärjestöt haluavat niiden poistamista, mille työnantajaosapuolet eivät ole lämmenneet.

– Ehkä kaikki kulminoituu kikyyn, koska myös palkkaratkaisu on kiinni siitä, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo STT:lle.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen näkemyksen mukaan kilpailukykysopimuksen – tuttavallisemmin kikyn – nyt aiheuttamat ongelmat ovat pohjimmiltaan keskusjärjestöjen syytä. Sopimus solmittiin helmikuussa vuonna 2016 nimenomaan keskusjärjestösopimuksena.

– Jos olet jonkun sopimuksen tehnyt keskusjärjestönä, niin kyllä mielestäni pitäisi jollakin tavalla olla loppuun asti mukana sen sopimuksen kanssa, eikä jättää sitä järjestöjen hoidettavaksi. Nyt keskusjärjestöt seuraavat sivusta, kun niiden solmima sopimus aiheuttaa ongelmia, hän sanoo.

Sunnuntaina ilmoitetusta lakkojen uhasta Koskinen toteaa, että ne pitää ottaa vakavasti. Hän arvioi, että lisääkin on vielä tulossa.

– Uskaltaisin sanoa, että se johtuu siitä, ettei keskitettyjä neuvotteluja käydä. Kiky on kaikkia koskettava ja jokainen neuvottelee siitä omien keinojensa turvin. Siksi se on jatkuvaa lakoilla uhkailua.

Koskinen kuitenkin näkee, että tilanteesta on mahdollista päästä eteenpäin. Se vaatisi sitä, että kilpailukykysopimuksen sopijapuolet istuisivat neuvottelupöytään.

Erityisesti Koskinen kritisoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta. Samana vuonna kun kilpailukykysopimus solmittiin, EK ilmoitti luopuvansa keskusjärjestösopimuksista ja siirtävänsä asioiden sopimisen liittotasolle. Se perusteli muutosta sillä, ettei sama malli sovi kaikille, vaan toimialojen tarpeiden tulee heijastua työehtosopimusten sisältöön.

– Ei sopimus varmasti sellaisenaan tulisi toteutumaan, koska palkansaajapuoli on tiettyä mieltä. Jokin neuvotteluratkaisu pitäisi kuitenkin saada. Ei Elinkeinoelämän keskusliittokaan voi loputtomiin olla syrjässä ja työntää päätä pensaaseen, Koskinen sanoo.

Koskinen arvioi myös, että työtaistelut uhkaavat myös julkisella sektorilla. Hänen mukaan sopimusneuvottelujen pitkittyminen ennustaa tätä aina.

– Kun neuvottelut pitkittyvät, työtaistelu on jopa odotettavissa. Vielä on kuitenkin mahdollisuuksia neuvotella ja päästä tulokseenkin. Julkinen sektori tosin on vaikeampi, koska muun muassa hoitajapuolella on paineita, jotka eivät välttämättä neuvotteluilla ratkea. Kuntapuolellakaan ei ole ylimääräistä rahaa.

Tuoreimmat osastosta