93 000 työntekijän kikyt jäävät historiaan – lisäneuvottelut jatkuvat jo ensi viikolla massiivisen ”päänavaus­sopimuksen” jälkeen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

93 000 työntekijän kikyt jäävät historiaan – lisäneuvottelut jatkuvat jo ensi viikolla massiivisen ”päänavaus­sopimuksen” jälkeen

Julkaistu: 4.1. 17:53

Massiivisen teollisuuden alan ”päänavaussopimuksen” jälkeen liittokierroksen neuvottelut jatkuvat jo ensi viikolla.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimusriitaan saatiin vihdoin päätös, kun molempien osapuolten hallinnot hyväksyivät perjantaina saavutetun neuvottelutuloksen palkankorotusten tasosta seuraavalle kahdelle vuodelle.

Uusi teknologiasektorin sopimus poistaa kiky-tunnit ja nostaa sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkkoja seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosenttia. Sopimus koskee noin 93 000 työntekijää.

Ensimmäinen 1,3 prosentin yleiskorotus astuu voimaan jo 1. maaliskuuta. Vuonna 2021 palkkoja korotetaan vielä 1,4 prosenttia uudella yleiskorotuksella, joka astuu sopimuksen mukaan voimaan 1. helmikuuta.

Yleiskorotukset astuvat voimaan vain, jos korotuksista ei pystytä sopimaan paikallisesti. Lisäksi työnantaja käyttää yritys- tai työpaikkakohtaiseen erään vielä 0,6 prosenttia.

Kesällä 2016 solmitusta kilpailukykysopimuksesta luovuttiin uuden sopimuksen mukaan 31.12.2019. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan heidän suurin saavutuksensa oli juuri kiky-tuntien poistaminen. Työntekijälle tämä tarkoittaa, että 24 tunnin lisätöistä on nyt luovuttu.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertoivat tiedotusvälineille syntyneestä sopimuksesta.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertoivat tiedotusvälineille syntyneestä sopimuksesta.

Sopimukseen kirjattuja palkankorotuksia Aalto pitää kohtuullisina.

– Meidän toinen tavoitteemme oli, että palkankorotukset kattavat inflaation ja hieman siihen päälle. Tämä 3,3 prosentin korotus kattaa tämän hetken arvioiden inflaatiotason.

– Voimme todeta, että neuvottelutulos on sellainen, jolla meidän jäsenten ostovoima hieman paranee.

Teollisuusliiton hallitus ei tehnyt päätöstä yksimielisesti. Sopimuksen puolesta äänesti 22, sitä vastaan 5. Hallituksen sisällä oli erimielisyyttä palkankorotusten tasosta.

– Aina kun näitä neuvottelutuloksia tehdään, niin jokainen joutuu miettimään, että mikä sen oman tavoitetason ja sitten sopimuksen välinen ero tai arvo on. Olimme nyt kuitenkin sitä mieltä, että näillä numeroilla meidän jäsentemme ostovoima tulee kasvamaan.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan uusi sopimus ei ole ihanteellinen, mutta paras, mikä vaikeassa tilanteessa oli saavutettavissa, kerrotaan Teknologiateollisuuden tiedotteessa.

– Valitettavasti ratkaisu ei edistä työllisyyttä kuten olisimme toivoneet. Se lisää väistämättä maan hallituksen paineita saada aikaan työllisyyttä parantavia toimia. Toimenpiteillä on kiire, mikäli hallitus haluaa saavuttaa työllisyystavoitteensa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ei ollut täysin tyytyväinen neuvottelutulokseen.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ei ollut täysin tyytyväinen neuvottelutulokseen.

Helle on kuitenkin kiitollinen siitä, että pitkät neuvottelut saatiin vihdoin päätökseensä.

Kiista palkankorotusten tasosta hiersi osapuolia poikkeuksellisen pitkään. Alalla ehdittiin olla ilman työehtosopimusta lokakuusta asti. Paine alkoi olla kova, varsinkin kun mitkään muut neuvottelut eivät edenneet, mikä ainakin Aallon mukaan vaikutti neuvottelutulokseen pääsemiseen.

Tilanne loi epävarmuutta paitsi vientiteollisuuteen, myös muille aloille. Tänään hyväksytty sopimus oli toivottu päänavaus, sillä siinä sovitut palkankorotukset muodostavat mallin myös muiden alojen neuvotteluihin.

Sopimisen tueksi tarvittiin valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan apua. Piekkala ehti joulukuun aikana tehdä kaksi sovintoesitystä, jotka saivat kuitenkin molemmat tyrmäyksen kiistan osapuolilta.

Tänään hyväksytyn sopimuksen neuvotteluissa Piekkala ei ollut mukana.

Ensimmäisessä ehdotuksessa yleiskorotukset olisivat ensimmäisenä vuonna olleet 0,5 prosenttia ja toisena 0,6 prosenttia. Lisäksi toisena vuonna olisi jaettu yrityskohtaisesti sopien korotus, joka vastaisi 0,5 prosenttia palkkasummasta. Teollisuusliitto hylkäsi ehdotuksen vedoten liian alhaisiin korotuksiin.

Sopua yritettiin kasaan kahdesti valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla.

Sopua yritettiin kasaan kahdesti valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla.

Ensimmäisen sovintoehdotuksen kaaduttua joulukuun 9. päivänä Teollisuusliitto, ylempiä toimihenkilöitä edustava YTN ja ammattiliitto Pro aloittivat kolmipäiväisen lakon, joka koski jopa 100 000 suomalaista.

Toinen ehdotus sai kielteisen vastaanoton molemmilta osapuolilta. Esitys olisi tuonut teknologiasektorin sovittelussa oleville aloille ensi vuonna 0,8 prosentin ja vuonna 2021 prosentin yleiskorotukset. Lisäksi toisena sopimusvuonna olisi tullut paikallinen työnantajan jakama 0,6 prosentin palkkaerä. Kahdessa vuodessa aloille olisi siis tullut kaikkiaan 2,4 prosentin korotukset.

Syksyllä käynnistynyt liittokierros jatkuu tiistaina 7. tammikuuta, kun Teollisuusliitto jatkaa neuvotteluitaan kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu ja petrokemianteollisuuden työehtosopimuksista.

Tammikuun puolivälissä käynnistyvät julkisen sektorin palkkaneuvottelut.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Tuoreimmat osastosta