Kauppatapalautakunta moitti pakkojaoista ja viljelijöiden heikoista sopimuksista - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korkea taho ärähti: kauppaketjut ajavat suomalaisia viljelijöitä ahtaalle – ”Ostetaan muualta halpoja tuotteita ja laiminlyödään sopimukset”

Julkaistu: 19.12.2019 7:25

Pakkojako vai loppujako? Viljelijöiden neuvotteluasema kaupan kanssa voi olla niin herkkä, että ongelmia ei tuoda esille.

Monet tuoretuotteiden viljelijät kärsivät ilmiöstä, jota kutsutaan elintarvikealalla ”pakkojaoksi”. Myös sopimusehdot voivat olla hyvinkin karuja.

Pakkojaossa kauppa saattaa lyhyellä varoitusajalla ilmoittaa viljelijälle, ettei se osta tuotetta, vaikka sillä on tuottajan kanssa toistaiseksi voimassa oleva kauppasuhde ja hankintasopimus. Sen sijaan se ottaa lyhytaikaisesti myyntiin toisen toimittajan tuotteita, joissa on ylikapasiteettia.

Tauon aikana paikallisen tuottajan tuotteet voivat pilaantua, ellei tuottaja löydä toista ostajaa. Tästä aiheutuu kasvihuonetuottajalle epävarmuutta, hävikkiä ja taloudellisia menetyksiä.

Ongelman nosti esille Keskuskauppakamarin alla toimiva elintarvikeketjun kauppatapalautakunta joulukuisessa lausunnossaan.

– Ostetaan muualta halpoja tuotteita, ja laiminlyödään paikalliset sopimukset, lautakunnasta kuvataan kauppojen toimintatapoja Taloussanomille.

Lautakunta kuuli kaupan toimijoita, viljelijöitä, maataloustuottajia edustavaa MTK:ta ja Kauppapuutarhaliittoa tuottajayhdistyksen pyynnöstä.

 Ei minulla ole mitään tarvetta kiistää näitä ongelmia.

Lautakunta nosti esille myös muita kaupan alan ja tuottajien sopimuksien ongelmallisia piirteitä. Sopimuksissa ei mainita ostettavia tuotantomääriä. Tuotteen hinta määräytyy ”päivän hinnan” mukaisesti. Sopimuksessa voi olla yksinmyyntiehto eli tuottaja ei saa myydä tavaraa muualle. Tyypillisesti ne ovat puitesopimuksia, ja niiden kesto on useita vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Käytännössä kauppa usein tilaa tuotteita toimittamalla tilauksen vasta noin vuorokautta ennen haluttua tavarantoimitusta. Vain juhlapyhinä aikaa saa enemmän. Jos tuottajalla ei ole tarjota kaupan tilaamaa määrää, sopimussuhde voi päättyä.

Pakkojako kestää muutamasta päivästä viikkoon. Lautakunnalle on kerrottu, että pakkojakoa on saattanut edeltää jopa kaupan kirjallinen tilaus, mutta kauppa ei siltikään ole pakkojaon vuoksi ostanut tuotteita tuottajalta.

Kun MTK:n juristi Marica Twerin kysyi sopimustilanteesta tuottajilta, hän sai lyhyessä ajassa paljon yhteydenottoja eri puolita maata. Harva halusi tulla kuultavaksi ja pelkäsi tulevansa tunnistetuksi niin paljon, että ei halunnut nimetä edes tuoretuotetta, johon omat ongelmat liittyvät.

– Pelon ilmapiiri, Twerin sanoo.

SOK-johtaja myöntää ongelmat

– Lautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella pakkojaossa on kysymys ennen muuta yhden yksittäisen kaupan alan toimijan toimintatavasta. Toimintatapa on ollut käytössä useita vuosia, suosituksessa todetaan.

Toinen ongelma on, että kauppa ei kerro tuottajalle ajoissa kampanjoistaan vaan vasta viime hetkellä. Tämä koskee myös ”erästä toista kaupan ryhmittymää kuin sitä, joka harjoittaa ”pakkojakoa”.

SOK:sta korostetaan, että osuuskaupat ovat sitoutuneet elintarvikeketjun hyviin kauppatapoihin. SOK:n mieluummin käyttämällä termillä ”loppujako” ei saa yhtiön mukaan vaikuttaa osuuskaupan omiin hankintoihin ja selkeä ohjeistus on, että tehtyjä tilauksia ei peruuteta.

SOK:n hankintajohtaja Jari Simolin myöntää, että osuuskuntien toimintatavoissa on silti parannettavaa. Hänen mukaansa on voinut tapahtua yksittäisiä toimenpiteitä, joita ei pitäisi sattua.

– Nyt ne pitää korjata.

SOK:sta tarkennetaan, että tiedossa on vain yksi ohjeistuksen vastainen tapaus.

Simolin painottaa, että S-ryhmä on sitoutunut kauppatapalautakunnan toimintaan ja arvostaa sen puolueetonta työtä.

– Ei minulla ole mitään tarvetta kiistää näitä ongelmia, joita he ovat havainneet.

– Kun ylituotantoa tulee vaikka vihanneksista, on pyritty hoitamaan se niin, että tuote jaetaan myymälöihin ja myydään edullisesti kuluttajille. Pyrimme siihen, että markkinahäiriö on mahdollisimman lyhyt, mistä tuottajatkin hyötyvät.

S-ryhmän keskusvarasto Sipoossa.

Simolin sanoo, että tuottajien näkökulmasta pelot ovat ymmärrettäviä kokoeron takia.

– Pelkoa ei kuitenkaan pitäisi tuntea. Ei meillä S-ryhmässä ainakaan ajatella niin, että epäkohdan esiin nostaminen on huono asia.

– Ymmärrän, että tilanteet voivat olla vaikeita. Hyvä asia on, että meidän mallissamme päätökset eivät ole yhden ihmisen takana.

Simolin sanoo, että viljelijöillä on eri tapoja toimia ongelmatilanteissa: voi ottaa yhteyttä suoraan häneen, osuuskaupan toimitusjohtajaan tai nimettömästi S-ryhmän palautekanavaan.

MTK:sta kerrotaan, että synninpäästöä ei ongelmatilanteista saa K-ryhmäkään.

– Se harjoittaa samantyyppistä toimintaa. Tapauksia on monta molempien ketjujen kanssa, Twerin sanoo.

Keskon osto- ja myyntijohtaja Kenneth Forsman kertoo, että kasvisten tilauksissa ja toimituksissa on nopea sykli. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä. Jos saatavuudessa tai kysynnässä tapahtuu odottamattomia ja rajuja muutoksia, Kesko pyrkii kumppaninsa kanssa löytämään keinot tilanteen korjaamiseksi.

– Toimialan luonteesta johtuen viljelijät eivät välttämättä pysty ennustamaan saatavuutta kovin pitkälle tulevaisuuteen, mistä syystä keskustelemme päivittäin tai viikoittain saatavuudesta ja kysynnästä.

Forsmanin mukaan ”pakkojakoja ei ole käytössä K-ryhmässä”.

– K-kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka päättävät itsenäisesti mistä ja paljonko tuotteitaan ostavat. K-kauppiaille ei ole ostopaikkavelvoitetta, joten keskusliikkeen tekemä pakkojako ei ole K-ryhmän liiketoimintamallin mukaan edes mahdollinen.

Epäreilu energiaverotus

Pakkojakotapauksesta uutisoitiin syksyllä.

Taloussanomat kertoi kouvolalaisen kurkunviljelijän Marko Hauhtosen kypsymisestä energiapolitiikkaan ja kauppojen toimintaan siinä määrin, että tämä talloi työntekijöidensä kanssa murskaksi 500 kiloa pakattuja kurkkuja, kun kauppa otti tilalle ylijäämäerän.

Hauhtonen ei ole alan pienimpiä toimijoita itsekään vaan on keskikokoa ja toimittaa tuotteita Kymen alueella.

Kouvolalainen kurkunviljelijä Marko Hauhtonen talloi työntekijöidensä kanssa murskaksi 500 kiloa pakattuja kurkkuja.

Hauhtosen mukaan perusongelmana on valtio, jonka verotus ajaa tuottajia eriarvoiseen asemaan. Hän kertoo maksavansa 70 000–90 000 euroa sähköveroa vuosittain.

Hauhtonen käyttää lämmitykseen haketta eikä siksi saa energiasta verohyötyä, kuten vaikka fossiilista lämpöenergiaa käyttävä kilpailija. Hauhtosen puutarha ostaa lisäksi teollisuuden päästöistä kerättyä hiilidioksidia.

Energiaveron katto on 50 000 euroa. Sitä enemmän maksaville kasvihuoneyrityksille ylimenevältä osalta palautetaan 85 prosenttia.

Suomen suurin kurkkutila on Närpiössä. Jan-Erik Sigg Oy toimittaa kurkkua tukkuliikkeisiin. Yhtiöstä todetaan, etteivät he näe pakkojakoja ongelmallisena, mutta toisaalta niistä vastaavat tukut ja kaupat, eivät tuottajat.

Tila lämmittää pääosin maakaasulla ja kuuluu suuriin energiaintensiivisten yritysten veronpalautusten saajiin. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna se oli kaupparekisterin mukaan vajaat 25 miljoonaa euroa.

Lautakunta suosittaa hyvää kauppatapaa

Lautakunta puuttuu epäkohtiin antamalla yleisiä hyvää kauppatapaa koskevia suosituksia.

Uusi suositus on, että pilaantuvia maataloustuotteita koskevissa sopimuksissa ”kaupan on suurempana ja osaavampana sopimusosapuolena” huolehdittava, että sopimuksissa otetaan kohtuudella huomioon heikomman osapuolen toiveet.

Kyse ei ollut yksittäistapauksesta, vaan lautakunnan suositus perustuu ”laajempiin havaintoihin markkinoilla”.

Suosituksena on, että lyhyt kysynnän vähentyminen ”ei saa ennalta-arvaamattomasti heijastua niihin tuottajiin, jotka ovat pitkäaikaisessa sopimussuhteessa kauppaan”.

EU:n hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskeva direktiivi on tulossa kansalliseen täytäntöönpanoon. Se kieltää, että pilaantuvan tuotteen tilaus perutaan alle 30 päivää toimitusajasta. Lautakunta suosittaa, että kielto otetaan huomioon jo ennen EU-lain täytäntöönpanoa.

– Nämä suositukset ovat oikeansuuntaisia, SOK:n Simolin sanoo.

Lautakunta lisäsi suositukseen vielä lauseen, jonka toivoo parantavan viljelijöiden neuvotteluasemaa. Sopimuksen irtisanominen sillä perusteella, että ”toinen sopijaosapuoli vetoaa sopimuksen mukaisiin oikeuksiinsa, on hyvän kauppatavan vastaista menettelyä”.

Sato korvattu?

Kun Simolin oli syksyllä lautakunnan kuultavana, hän lupasi korvata Hauhtosen tuhoaman kurkkusadon. Sen jälkeen osuuskauppa on keskustellut Hauhtosen kanssa eri yhteyksissä, mutta korvausasia jäi edelleen auki.

Osuuskaupasta ollaan kuitenkin vielä yhteydessä Hauhtoseen ja käydään korvausasia lävitse, SOK:sta kerrottiin tiistaina. Osuuskauppa maksoi Hauhtoselle tämän menetykset tänään keskiviikkona.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?