Orpo, Kulmuni ja Halla-aho väittelivät taloudesta keskuskauppakamarin tilaisuudessa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Orpo vitsaili hallituksen työllisyystoimista: ”Älkää hyvänen aika enää tehkö niitä”

Kulmuni, Halla-aho ja Orpo väittelivät taloudesta keskuskauppakamarin tilaisuudessa.

Kulmuni, Halla-aho ja Orpo väittelivät taloudesta keskuskauppakamarin tilaisuudessa.

Julkaistu: 13.12.2019 21:12

Keskuskauppakamari esitteli rohkeita kilpailukykyideoita perjantaina.

Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten puheenjohtajat väittelivät Suomen kilpailukyvyn keinovalikoimasta Keskuskauppakamarin pitämässä tilaisuudessa perjantaina.

Kokoomuksen Petteri Orpo ennusti keväästä erityisen rankkaa uudelle kirstunvartijalle Katri Kulmunille (kesk).

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyydestä vaikeutuu entisestään, kun talouden näkymät ovat syksyn mittaan heikentyneet.

– Ainoa vaihtoehto on, että työllisyys nousee, ja suomalaiset pääsevät töihin, Kulmuni sanoi.

Kulmuni myönsi, että tekemistä on paljon mutta tärkeintä on mennä eteenpäin. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös menoleikkausten mahdollisuus, jotta valtiontalous pysyy tasapainossa.

Orpo piikitteli Kulmunia työllisyystoimista.

– Kun eduskunnan tietopalvelu laski, että hallitus on tähän mennessä saanut työllisyystoimilla miinus viisi tuhatta työpaikkaa, ajattelin että älkää hyvänen aika enää tehkö niitä toimia, Orpo sanoi.

Asia nousi esille lisäbudjettikeskustelussa marraskuussa. Luvut synnyttivät tuolloin myös keskustelua, miten puolueet käyttävät tietopalvelun laskentamalleja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, ettei hallituksen toimien onnistumisen ainoana mittarina voi olla työllisyysaste. Sen rinnalla pitäisi tarkastella työn tuottavuuden kehittymistä ja sosiaaliturvamenoja.

Työlliseksi luokitellaan kaikki kaksi tuntia tai yli viikossa työtä tekevät.

– On selvää, että tällä tavalla ihminen ei pysty elättämään itseään.

Osa hallituksen veropäätöksistä on sidoksissa työllisyyden kasvuun. Jos se ei nouse seuraavien vaalien lähestyessä, Halla-ahon mukaan hallituksessa kasvaa ”kiusaus erilaisiin temppuihin” nostaa keinotekoisesti työllisyyttä esimerkiksi palkkatuella tai halpatyöllä.

27 miljardin jättisäätiö koulutukseen

Keskuskauppakamari julkisti tilaisuudessa omat avaimensa kilpailukyvylle 2020-luvulla. Se esitti muun muassa, että Suomeen perustetaan yliopistosäätiö, jonka tehtävänä on vastata yliopistojen perusrahoituksesta. Sen pääomana olisi valtion suoria ja välillisiä omistuksia pörssiyhtiöissä. Näiden arvo olisi noin 27 miljardia euroa.

Lisäksi keskuskauppakamari ehdotti lainaperusteisia, esimerkiksi 2 000 euron lukuvuosimaksuja korkeakouluihin. Kukaan puheenjohtajista ei lämmennyt ajatukselle maksullisesta perusopetuksesta yliopistossa. Sen sijaan erilaisia yritys- ja yliopistoyhteistyön muotoja kannatettiin.

Keskuskauppakamarin mukaan työperäistä maahanmuuttoa pitäisi lisätä vähintään 25 000 henkeä vuodessa. Tietyille ammattiryhmille pitäisi järjestää pysyvä oleskelulupa ilman valmista työpaikkaa.

Halla-aho kielsi, että puolue suhtautuisi maahanmuuttoon lähtökohtaisesti kielteisesti. Suhtautuminen on ”neutraali” jos Suomeen tuleva ihminen pystyy elättämään itsensä omalla työllään.

Halla-aho puhuu usein matalapalkkatyöstä yleisenä ongelmana. Suomessa työehtosopimukset ja yleissitovuus estävät matalapalkkatyötä. Kun suomalaisia ei saada töihin, avuksi kutsutaan maahanmuuton lisäämistä, hän toisti jälleen.

Kulmuni ja Orpo pitävät työperäisen maahanmuuton kasvattamista ja työlupaprosessien sujuvoittamista erittäin tärkeänä. Kulmunin mukaan byrokratia johtaa siihen, että pelifirmat, kansainväliset yritykset ja startupit kärsivät osaajien karkaamisesta muihin maihin käsittelyaikojen venymisen takia.

– Tarvitsemme valtavan määrän osaajia tähän maahan, Orpo painotti.

Vuoden alusta työperäisen maahanmuuton hakemukset siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriöön sisäministeriöstä. Kulmunin mukaan tavoitteena on kuukauden enimmäisaika. Halla-aho penäsi perusteita, miten ministeriön vaihdos nopeuttaa hakemuksia, mutta Kulmuni ei vastannut tähän.

– Minulle on aivan sama missä ministeriössä ne ovat, kunhan homma toimii, Orpo avitti Kulmunia.

Tuoreimmat osastosta