STTK:n Antti Palola ennusti syksyn vaikeat tes-neuvottelut – ehdottaa nyt sovitteluun uutta keinoa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

STTK:n Antti Palola ennusti syksyn vaikeat tes-neuvottelut – ehdottaa nyt sovitteluun uutta keinoa

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan työmarkkinakiistojen sovittelua on uudistettava.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan työmarkkinakiistojen sovittelua on uudistettava.

Julkaistu: 12.12.2019 17:07

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan valtakunnansovittelijan toimintaan voisi ottaa mallia Ruotsista.

Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuria on uudistettava, ehdottaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. STTK on Suomen suurin toimihenkilöiden ammatillinen keskusjärjestö. Palola kertoi ehdotuksistaan torstaiaamuna STTK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä.

Palolan mukaan yleisesti syksyisen neuvottelukierroksen kolme suurinta ongelmaa olivat hyvin tiedossa jo etukäteen.

–  Jo kesällä totesin sen, että talousnäkymä on muuttumassa, eli talouskasvu ei ole yhtä voimakasta kuin parina aikaisempana vuonna, Palola kertaa.

– Toinen iso asia on, että neuvottelukierros on todella pitkä, eli alkoi alkusyksystä, ja julkinen sektori neuvottelee maaliskuun lopussa. Kolmas asia on vuonna 2016 tehdyn kilpailukykysopimuksen perintö, eli liitot asettivat tavoitteeksi 24 vuosityötunnin pidennyksen poistamisen.

Palolan mukaan kierrosta ovat sävyttäneet myös kovat puheet ja jyrkät mielipiteet.

– Jotenkin on tullut mielikuva, että mahtaako henkilökemiat olla kohdallaan.

STTK:n edustajiston kokouksessa tänään puhuneella Palolalla on useita parannusehdotuksia nykyiseen neuvottelutapaan.

1) Lisää resursseja valtakunnansovittelijalle

Palola ehdottaa, että työmarkkinaneuvotteluihin kannattaisi ottaa mallia Ruotista.

– Onko meillä riittävästi sovittelijan toimistossa resursseja eli suoranaisesti ihmisiä, kun kokonaisratkaisujen ajasta on siirrytty liittokohtaisiin kierroksiin, Palola pohtii.

Suomessa liittojen jumiutuneita neuvotteluja koettavat purkaa valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala sekä virkaatekevä valtakunnansovittelija Jukka Ahtela. Ruotsissa neuvotteluissa on yksittäisen valtakunnansovittelijan sijasta mukana medlingsinstitutet-virasto, jossa on väkeä esimerkiksi taloudellisen tiedon keräämiseen ja käsittelyyn neuvottelujen tueksi.

Pohjolan mukaan henkilöstömäärän lisäämiselle on perusteita, sillä liittokohtaisia neuvotteluja on paljon ja kiistat näyttävät entistä vaikeammilta. Hänen mukaansa sovittelumenettelyn uudistamisesta pitäisi järjestää oma keskustelunsa ensi keväänä, kun tämänkertaisen neuvottelukierros on saatu loppuun.

2) Poliitikkojen ja ammattiliittojen on pysyttävä rooleissaan

STTK:n edustajiston kokouksessa Palola totesi, että poliitikkojen sotkeutuminen työmarkkina-asioihin on kuin heittäisi tulitikun bensakanisteriin.

– Tarkoitin, että poliitikot keskittyisivät politiikan tekemiseen. Useimmiten neuvottelu- ja sopimustilanteisiin on tullut lisää vaikeuskerrointa, kun poliittinen päättäjä sekaantuu siihen. Työmarkkinajärjestöt pystyvät yleensä sopimaan ne asiat, Palola sanoo.

STTK:n selvitysten mukaan monet nuoret vierastavat ammattijärjestöjen vahva politisoituminen.

– Toki ammattijärjestöjen jäsenissä on ihmisiä, jotka toimivat aktiivisesti politiikassa, mutta osa ei ole lainkaan siitä kiinnostunut, Palola sanoo.

Puoluepolitiikka tehdään poliittisissa järjestöissä ja ay-liike keskittyisi jäsenistön edunvalvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

3) Lisää aikaa ja tietoa paikalliseen sopimiseen

Palola ei sinänsä vastusta paikallista sopimista yrityksissä, mutta siihen pitää laatia tarkemmat pelisäännöt.

– Usein koetaan, että paikallisessa sopimisessa tehdään ja sovitaan jotain työsuhteen ehtojen heikentämiseksi. Hyvin harvoin ollaan koettu, että se menisi toisinpäin, Palola sanoo.

– Paikallisen sopimisen pitää tapahtua voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa, ja siellä pitää olla henkilöstön edustaja mukana. Villiä työntekijän kanssa tehtävää sopimista me emme voi sopia.

Hänen mukaansa työnantajan ja työntekijän pitää olla samalla viivalla neuvotteluihin käytettävissä olevan ajan ja tiedon suhteen.

– Monesti henkilöstön edustaja tekee työajalla tekee työtään ja neuvottelee omalla ajallaan, Palola.

– Kyselyjen mukaan kaksi suurinta syytä paikallisen sopimisen onnahteluun ovat, ettei siellä ole riittävästi resursseja eli aikaa eikä tietoa esimerkiksi henkilöstön palkkatasosta ja yrityksen taloudellisesta tilanteesta. On vaikea sopia asioista, jos ei tiedä mistä sopii. Sopiminen on helpompaa, jos molemmilla osapuolilla on samat tiedot.

Tuoreimmat osastosta