S-ryhmä antoi selityksen, miksi kassasta ei heru kaikille käteistä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kaupan kassalta heruu käteistä, mutta vain tietyille asiakkaille – viranomainen ärähti: moitteen kohteena etenkin S-Ryhmä

Kuvituskuva
Julkaistu: 13.12.2019 7:25

Kauppojen sanotaan usein paikanneen hyvin pankkien käteispalveluiden ja -automaattien karsimista. Uusi selvitys osoittaa, että tilastot ja puheet eivät osu yksiin.

Finanssivalvonta (Fiva) kiinnitti joulukuussa julkistamassaan selvityksessä huomiota kauppojen käteisnostopalveluun. Fivan mukaan peruspankkipalveluiden ”saatavuus on heikentynyt niillä asiakkailla, jotka eivät kykene hoitamaan pankkiasioitaan digitaalisesti”.

Fiva, joka ei siis valvo kauppoja vaan pankkeja, kannattaa käteisnostoja muun muassa kaupoissa, koska se parantaa käteisen saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla. Valvojan mukaan pankkien on syytä ”tutkia aktiivisesti” käteisjakelun riittävyyttä ja kauppojen käteispalveluiden laajentamismahdollisuuksia.

Merkillepantavaa on Fivan mukaan sekin, että tällä hetkellä käteisnostomahdollisuus on osassa kauppaketjuista rajoitettu tiettyjen pankkien asiakkuuteen, mikä ”osaltaan vähentää käteisnostomahdollisuuden tosiasiallista hyödynnettävyyttä”.

Valvoja ei nimeä moitteiden kohdetta, mutta tarkoittaa erityisesti S-ryhmää. S-marketeissa, Saleissa, Alepoissa, Prismoissa ja ABC-asemilla voi nostaa ja tallettaa käteistä, mutta vain oman S-Pankin asiakkaat.

Miksi vähittäiskaupan jättiläinen S-ryhmä ei tarjoa palvelua myös muille?

SOK-yhtymän talous- ja rahoitusjohtaja Jorma Vehviläinen perustelee rajausta osuuskuntahistorialla. S-Pankki perustettiin vuonna 2007 jatkamaan säästökassatoimintaa lainsäädännön muututtua.

– Säästökassan toimintaan liittyi aikanaan se, että osuuskuntalaiset pystyivät nostamaan ja tallettamaan säästökassalle rahaa kaupassa. Kun pankki perustettiin, sen kanssa tehtiin sopimus, että palvelu jatkuu.

Yllättävän vähän kauppojen käteisnostoja

Fivan selvityksen mukaan vain noin prosentti nostoista tapahtuu kauppayhteistyön kautta.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

– Keskustelua on käyty viime vuosina pääosin siihen tapaan, että käteisautomattien määrä vähenee mutta pankkialan mielestä se ei ole niin iso ongelma kun rahaa saa myös tuhansista kaupoista, Fivan osastopäällikkö Samu Kurri sanoo.

– Sitten huomaamme, että se ei olekaan tosiasiallinen vaihtoehto. Yksi kysymys on silloin juuri selvittää kauppiasyhteistyön lisäämistä.

Kurri epäilee arkikokemuksen perusteella, että matalaa lukua voi selittää sekin, että moni ei ylipäätään halua nostaa kassalla rahaa. Perässä on jonoa ja nostotapahtuma on liian julkinen.

S-Pankissa osuus on koko maata suurempi. Pankin käteisnostoista noin kymmenen prosenttia tehdään kauppojen kassoilla, loput automaateista. Osuudessa ei ole tapahtunut muutoksia.

– S-Pankissa käteispalvelun käyttö on hyvinkin aktiivista, ennen kaikkea nostamiseen mutta myös tallettamiseen, sanoo S-Pankin pankkiliiketoiminnan johtaja Aki Gynther.

– Käyttäjiä on hyvin laajasta laidasta laitaan ainakin meillä, ei voi sanoa että se painottuu vahvasti vain ikääntyneisiin.

Ostopakko muualla

Käytännössä syrjäseudun asukkaan käteisongelma voi näyttää tällaiselta: Pienellä paikkakunnalla ei ole käteisautomaattia. Tai pankin asiakas ei osaa tai uskalla sitä käyttää. Alepa ja K-Market kyllä löytyy. Mutta jos olet Nordean asiakas, et saa S-ryhmän Alepasta rahaa ollenkaan.

K-ruokakaupoissa rahaa sen sijaan saa myös Osuuspankin, Nordean, Danske Bankin, Aktian ja Säästöpankin ja Oma Säästöpankin asiakkaat debit-korteilla – mutta ainoastaan ostoksen kanssa.

Myös R-kioskilla toimivat kaikkien pankkien debit ja Visa- tai Mastercard-maksukortit käteisnostolle. Edellytyksenä on euron ostos ja se, että vaihtokassassa riittää käteistä. yläraja on 50 euroa. S- ja K-ryhmissä se on 200 euroa.

Tokmannilla rahaa saa OP-Visa Debit-korteilla sekä Danske Bankin ja Nordean korteilla.

Palvelu pohjaa korttiyhtiöiden rakentamaan, pankkien tarjoamaan, cash back -palveluun, jossa käteisen saanti on ostokseen sidottu.

– Tämä ei selkeästikään ole mikään täydellinen järjestelmä, Kurri sanoo.

SOK:n Vehviläinen huomauttaa, että sinänsä kaikilla kaupan toimijoilla olisi valmius malliin, jota Mastercard ja Visa tarjoavat, eli oston yhteydessä tapahtuvaan rahannostoon tietyllä aikataululla.

– Valtaosa pankkikorteista on uusia Visa- tai Mastercard -kortteja, ja reititys korttitapahtumista näihin yhtiöihin on rakennettu. Teknisesti olisi aika pieni työ rakentaa cash back -malli laajempaan käyttöön, jos se yhteiskunnan näkökulmasta katsotaan järkeväksi tavaksi tehdä ja kustannukset korvataan kaupalle.

Kauppa ei Vehviläisen mukaan sinänsä voi vaikuttaa siihen rajoitteeseen, että käteisnosto on cash back -nostoissa sidottu ostotapahtumaan. Se on valvovien viranomaisten, pankkien ja luottokorttiyhtiöiden keskustelun asia, jos mallia laajennettaisiin.

Automaatit liikkuvat tiuhaan

Kassojen käteisasiat eivät ole S-ryhmässä etusijalla vaan töitä tehdään ennen kaikkea sen eteen, että asiakkaat nostaisivat rahaa mieluiten Nosto-käteisautomaateista. S-ryhmä toi Nosto-automaatteja toimipaikkoihin, kun Otto-automaatit poistuivat.

– Käteinen on yhä tärkeä asiakkaillemme, mutta haluaisimme, että he nostavat sitä näiden automaattien kautta. Ylimääräinen käteisen käsittely aiheuttaa kustannuksia, Vehviläinen huomauttaa.

Automatia on vastaavasti siirtänyt Otto-automaatteja Keskon, Tokmannin, R-kioskin ja Lidlin tiloihin.

Miten niiden kustannuksia aletaan joskus vielä laskea, on auki.

– Iso kuva on se, että käteisen määrä ja tarjonta on vähentynyt, osin kysynnän takia, mutta myös siksi, että käteisen tarjontaan liittyy kustannuksia, Kurri huomauttaa.

Taloussanomat on uutisoinut käteisongelmista useissa jutuissa loppuvuonna.

Muokattu Otto-automaattien poistumista koskeva kohta 13.12 kello 14.05.

Tuoreimmat osastosta