Näin brexit kurittaa suomalaisia yrityksiä – Novitan johtaja jännittää vaaleja: ”Yleensä järki on voittanut – saa nähdä tällä kertaa” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin brexit kurittaa suomalaisia yrityksiä – Novitan johtaja jännittää vaaleja: ”Yleensä järki on voittanut – saa nähdä tällä kertaa”

Kuvituskuva
Julkaistu: 12.12.2019 11:38

Britannia äänestää tänään parlamenttivaaleissa, joka voi ratkaista myös maan EU-eron kannalta. Suomalaiset vientiyritykset odottavat jo brexitin jälkeisiä kauppaneuvotteluita.

– Britannian parlamenttivaaleilla on myös iso merkitys Novitalle, kertoo käsityölankoja tuottavan yhtiön toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen.

Yhtiö sekä tuo Britanniasta raaka-aineita että vie sinne valmiita tuotteitaan.

Britannian konservatiivijohtaja Boris Johnson on vannonut maan eroavan lopullisesti EU:sta tammikuun lopussa, jos puolue tänään torstaina voittaa parlamenttivaalit.

Työväenpuolueen Jeremy Corbyn taas haluaisi neuvotella EU:n kanssa uuden erosopimuksen.

– Uusi sopimus vietäisiin kansanäänestykseen, jossa toisena vaihtoehtona olisi EU-eron peruminen ja tilanne pysyisi ennallaan, joka tietysti olisi paras mahdollinen tilanne Novitan kannalta, Yrjö-Koskinen toteaa.

Useiden jatkoaikojen ansiosta suomalaisilla vienti- ja tuontiyrityksillä on ollut jo monta vuotta aikaa valmistautua Britannian EU-eroon. Kaupankäynti EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on ainakin isommille yrityksille tuttua, mutta brexit on jo aiheuttanut muutoksia niiden toimintaan.

– Yrityksissä varautuminen brexitiin on vaihtelevaa, kertoo johtava asiantuntija Janica Ylikarjula EK:sta.

– Isoissa yrityksissä ja erityisesti niissä, joissa joilla on tiiviit suhteet Britanniaan on varauduttu jo melkein kansanäänestyksestä alkaen. Mutta erityisesti pk-yrityksissä tilanne on vaikeampi, sillä varautuminen vaatii osaamista ja resursseja. Tilanne on ihan samanlainen muissakin EU-maissa ja jopa Irlannissa, jolle tämä on vielä paljon isompi kysymys.

Lääketehdas Orion on jo siirtänyt tilaustoimitusketjujen toimintoja Britanniasta manner-Eurooppaan sekä viemällä viranomaisten ohjeiden mukaisesti maahan ylimääräisen lääkevaraston ennen brexit-päivää.

– Britannian varastojen valmistaminen monta kertaa siirtyneen brexit-päivämäärän takia on aiheuttanut jonkin verran haastetta tuotannossa, mutta olemme pystyneet vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen melko hyvin, kertoo Orionin toimitusketjun johtaja Liisa Hurme.

Suomessa ei hänen mukaansa ole odotettavissa Orionin lääkkeiden puutteita brexitin takia.

Haastavat kauppaneuvottelut edessä

Monien suuryritysten katseet ovatkin jo kääntyneet brexitiä seuraaviin EU:n ja Britannian välisiin kauppaneuvotteluihin.

Ylikarjulan mukaan Johnson haluaa selvästi etäisempää suhdetta muuhun Eurooppaan kuin hänen edeltäjänsä Theresa May. Neuvotteluaikaa voidaan yhteisellä päätöksellä jatkaa vuoden 2022 loppuun asti, mutta Johnson on ainakin toistaiseksi sanonut, etteivät he suostu enää jatkoaikaan.

– On totella haastavaa ajatella, että kauppaneuvottelut saataisiin ensi vuoden aikana valmiiksi. Kauppaneuvottelut ovat pitkiä ja hankalia, koska silloin neuvotellaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin EU-erosta, Ylikarjula sanoo.

– Jos näin on, niin kauppasopimus on hyvin kevyt versio, jossa sovitaan vain keskeisimmistä asioista. Sopimus olisi yksinkertainen eikä niin kattava kuin toivottaisiin.

Kauppasopimusta heikompi vaihtoehto olisi, että EU:n ja Britannian välistä kauppa tehtäisiin jatkossa WTO:n sääntöjen perusteella.

Tullin tilastojen mukaan Britannia oli alkuvuoden aikana Suomen 7. suurin vientimarkkina ja 11. suurin tuontimaa. Tammi–heinäkuussa Suomi tienasi kaupasta kauppataseen ylijäämää 555 miljoonaa euroa. Britanniaan viedään Suomesta erityisesti metsäteollisuuden tuotteita, öljyjalosteita sekä muita kemianteollisuuden tuotteita sekä koneita, laitteista ja kuljetusvälineitä.

Brexitin kannattajat Barry Clarkson ja Alastair Sutcliff poseerasivat kampanjatilaisuudessa Walesissa joulukuun alussa.

Brexitin kannattajat Barry Clarkson ja Alastair Sutcliff poseerasivat kampanjatilaisuudessa Walesissa joulukuun alussa.

Tullimaksut eivät ole suurin uhka

– Kauppasopimus on tietenkin heikennys, toteaa kauppapolitiikan päällikkö Eeva Korolainen metsäteollisuuden yrityksiä edustavasta Metsäteollisuus ry:stä.

– Vaikka saataisiin kuinka hyvä sopimus, se ei vastaa sitä, että oltaisiin samalla EU:n sisämarkkinalla

Metsäteollisuuden toiveena on, että tullitariffit pysyisivät kaikissa tuotteissa nollassa. WTO:n sitoumusten perusteella näin olisi käymässä paperi- ja selluteollisuuden kohdalla, jotka muodostavatkin kaksi kolmasosaa Suomen metsäteollisuuden viennistä Britanniaan.

– Puutuotteissa on joitakin tuoteryhmiä, joissa voisi olla 6-7, tai jopa 10 prosentin tullitariffi. Toivomme, että kauppaneuvotteluissa voisimme pitää meille tärkeät tuotteet nollatullin piirissä, Korolainen sanoo.

Hänen mukaansa mahdolliset tullit eivät kuitenkaan ole metsäteollisuuden kannalta brexitin pahin uhkakuva.

–  EU-ero joka tapauksessa heikentää joka tapauksessa Britannian talouskehitystä, ja kova sopimukseton ero erityisesti. Jos Britannian talous heikkenee, niin silloin meidän tuotteidemme kysyntä ja näin myös vientimme vähenee. Ennemmin siitä tulevat ne isoimmat vaikutukset, Korolainen sanoo.

Metsäteollisuusyhtiö UPM:llä on Britanniassa kolme tehdasta, ja Britannia muodostaa yhtiön liikevaihdosta noin kuusi prosenttia. Yhtiön etuna on, ettei Britannialla ei ole vaihtoehtoja juuri metsäteollisuuden tuotteiden tuonnille.

– Britanniassa on hyvin vähän omia metsiä, joten maa on riippuvainen metsäteollisuustuotteiden tuonnista kaikissa metsäteollisuustuotteissa, kertoo yhteiskuntasuhteiden johtaja Marko Janhunen.

– Ei ole mitään syytä olettaa, että Brexit vaikuttaisi tähän kauppaan vaikka kaupanmuodollisuudet eli tullitarkastukset lisääntyisivät.

Novita taas joutuisi todennäköisesti maksamaan tulleja sekä tuomistaan raaka-aineista että viemistään langoista, Yrjö-Koskinen arvelee.

– Suurin ongelma onkin kuljetusten mahdollinen viivästyminen, jos tullikäsittelyt aiheuttavat viivästymiä satamissa, hän sanoo.

Yrjö-Koskinen toivoo, että brexit-väännössä päädytään kuitenkin suhteellisen hyvään ratkaisuun.

– Emme usko, että EU:lla ja Britannialla on varaa menettää vapaakauppa-aluettaan. Yleensä järki on voittanut. Saa nähdä voittaako tällä kertaa?

Tuoreimmat osastosta