Johtajat paljastavat: 4 syytä miksi nuoren palkkaaminen saattaa jäädä tekemättä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Johtajat paljastavat: 4 syytä miksi nuoren palkkaaminen saattaa jäädä tekemättä

Työnantajat arvostavat ominaisuutena nuorissa korkeakoulutetuissa heidän halukkuuttaan ja kykyään oppia uusia taitoja.

Työnantajat arvostavat ominaisuutena nuorissa korkeakoulutetuissa heidän halukkuuttaan ja kykyään oppia uusia taitoja.

Julkaistu: 12.12.2019 7:30

Tutkimuksessa haastateltujen esimiesten mukaan monet työelämän kannalta tärkeät taidot ovat vastavalmistuneilla jo hallussa. Toisaalta parannettavaakin löytyy.

Rekrytointiyritys aTalent Recruitingin uusi kyselytutkimus Nuorten ammattilaisten valmiudet työelämässä valottaa korkeakoulusta valmistuneiden nuorten vahvuuksia ja heikkouksia työnantajan näkökulmasta.

– Kyselyn tulokset nostavat esiin selkeät terveiset työelämästä uransa alkuvaiheen työnhakijoille ja korkeakouluihin, aTalent Recruiting kertoo tiedotteessaan.

Kyselyyn vastasi yhteensä 103 johtajaa, esimiestä ja rekrytointivastaavaa 17 eri toimialalta.

aTalent Recruitingin toimitusjohtaja Niklas Huotarin mukaan joulun aika on ensi kesän työnhaun kannalta otollista aikaa.

– Vaikka jouluna sitä harva ajattelee, kyllä kesän työpaikat ovat jo nyt jaossa. Toki vuoden alkupuolella on hakuja vielä paljonkin.

Huotarin mukaan monet yritykset palkkaavat vastavalmistuneita korkeakoulutettuja mielellään myös vakituisiin työsuhteisiin.

– Jos katsoo isoimpia yrityksiä Suomessa, lähtökohtaisesti kaikki palkkaavat paljon nuoria korkeakoulutettuja. Monet arvostavat heidän innokkuuttaan ja uusien ajatusten tuomista pöytään. Moni yritys myös kaipaa sellaista osaamista, jota nimenomaan nuorilla on.

Yritykset toivovat nuorilta vastavalmistuneilta jonkinnäköistä kokemusta alasta.

– Usein puhutaan siitä, että on jo jotain osaamispohjaa hankittu. Voi olla esimerkiksi osa-aikaisia töitä tai harrastusprojekteja, joista on suoraa hyötyä palkkaavalle yritykselle. Motivaatio ja innostus ovat tietysti hyviä asioita, mutta ilman työkokemusta se ei aina riitä, Huotari kertoo.

  • Onko sinulla hyvä niksi, jonka avulla olet saanut työpaikan? Kerro siitä kommenttikenttään! Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen taloussanomat@sanoma.com

Etenkin näissä asioissa nuorilla on parantamisen varaa

Tutkimuksessa kysyttiin työnantajien mielipiteitä siitä, millä osa-alueilla nuorilla vastavalmistuneilla olisi parantamisen varaa.

1. Työkokemuksen puute. Vähäisen työkokemuksen ilmoitti ongelmaksi 44 prosenttia vastanneista. Moni vastaajista kuitenkin totesi, että kokemuksen puute on ymmärrettävää, ja ilmiö johtuu nykyisestä korkeakoulujärjestelmästä. Ongelma koski vastaajien mukaan erityisesti yliopistotutkinnon suorittaneita, sillä koulutus painottuu usein liikaa teoriaosaamiseen.

2. Epärealistiset odotukset työelämältä. Monet nuoret kuvittelevat liikoja joko urakehityksen nopeudesta tai omasta osaamisestaan. Osa vastaajista uskoi tämän johtuvan siitä, että ainoana osaamisen mittarina opiskeluaikana ovat olleet koulusta suoriutuminen ja arvosanat. Ristiriita odotusten ja todellisuuden välillä voi syntyä, jos työelämän vaatimukset eivät vastaakaan opintojen aikana omaksuttua kuvaa alasta.

3. Itsensä johtamisen taito. Uransa alkuvaiheessa olevien korkeakoulutettujen ajanhallintataidot ovat usein puutteelliset. Useiden vastaajien mukaan nuoret eivät osaa käyttää aikaansa tehokkaasti, ja asioiden loppuun vieminen ei aina hoidu ilman, että joku siitä muistuttaa. Tämä voi johtaa nuorten työhyvinvoinnin laskuun, kun tasapainoilu työn ja vapaa-ajan välillä on hankalaa.

4. Epävarmuus omasta osaamisesta. Vastaajien mukaan työkokemuksen puute aiheuttaa monissa uransa alkuvaiheessa olevissa epävarmuutta ja epäonnistumisen pelkoa. Esimiehet kokevat, että tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa työntekijä ei uskalla toimia ilman tarkkaa ohjeistusta tai esimiehen hyväksyntää.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Nämä asiat ovat useimmilla nuorilla hallussa

Kyselyyn vastanneet työnantajat ja esimiehet myös listasivat työelämässä tarpeellisia taitoja ja ominaisuuksia, jotka nuorilta korkeakoulutetuilta jo useimmiten löytyvät.

1. Halukkuus ja taito uuden oppimiseen. Tutkimuksen mukaan vastanneet työnantajat arvostavat ominaisuutena nuorissa korkeakoulutetuissa heidän halukkuuttaan ja kykyään oppia uusia taitoja. Vastavalmistuneet nuoret ovat uteliaita ja haluavat kehittyä oman alansa ammattilaisiksi. Tämä voi työnantajien mukaan tietyissä tilanteissa korvata työkokemuksen puutteen.

2. Työmotivaatio. Esimiehet arvostavat myös nuorten innokkuutta työtään kohtaan. Nuoret ovat vastaajien mukaan keskimäärin innokkaampia töitä kohtaan kokeneempiin osaajiin verrattuna, eivätkä he ole vielä ehtineet kyynistyä alan kiveen hakattuihin toimintatapoihin.

3. Kyky itsenäiseen tiedonhakuun. Myös itsenäisen tiedonhaun taito on korkeakoulutetuilla nuorilla hyvällä tasolla. Kyky hakea uutta tietoa on työnantajien mukaan kasvavassa määrin tärkeässä roolissa työntekijän oppimisen ja työssä suoriutumisen kannalta.

4. Uudet näkökulmat. Nuoret osaajat tuovat mukanaan työpaikalle päivitetyt ja tuoreessa muistissa olevat tiedot alan koulutuksesta. He ovat ennakkoluulottomia ja avoimia muutoksille.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoissa eroja

Erot yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneiden henkilöiden välillä näkyvät vastanneiden mukaan lähinnä kahtena ominaisuutena: analyyttisyytenä ja käytännön osaamisena.

Kyselyyn vastanneiden mukaan yliopisto-opinnot valmistavat työntekijän paremmin analyyttiseen työhön, kun taas ammattikorkeakoulu antaa paremmat valmiudet hypätä suoraan käytännön tehtäviin.

Moni vastaajista kuitenkin korosti, ettei koulutustaustalla ole kovin suurta merkitystä. Henkilön ominaisuudet ratkaisevat.

Mitä esimieheltä odotetaan?

aTalent Recruitingin aikaisemmin julkaisema tutkimus Nuorten ammattilaisten johtaminen kysyi vastavalmistuneilta ja korkeakouluopiskelijoilta hyvästä johtajuudesta ja esimiestyöstä.

Kyselyssä pyrittiin selvittämään, millaiset ominaisuudet ovat nuorten korkeakouluopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden mielestä hyvän johtajuuden kannalta olennaisia. Kyselyyn vastasi 2081 henkilöä.

1. Hyvät kommunikaatiotaidot. Monet vastanneista nuorista korkeakoulutetuista korostivat avointa viestintää. Hyvä johtaja osaa kuunnella alaisiaan ja on aidosti kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan. Kuuntelemalla esimies auttaa osaltaan rakentamaan luottamuksen itsensä ja alaistensa välille. Luottamuksen omaavalle esimiehelle on myös helpompi kertoa vaikeistakin asioista.

2. Kannustaminen. Nuoret ammattilaiset toivovat pomoiltaan kannustusta. Painostaminen tai epärealististen tavoitteiden asettaminen voi laskea työmotivaatiota ja yleistä työssä viihtymistä. Hyvä johtaja tuntee alaistensa vahvuudet ja motivoi työntekijöitä tuomaan parhaat puolensa esiin.

3. Jatkuva palaute. Esimieheltä saatu palaute koetaan tärkeäksi vastaajien keskuudessa. Hyvä johtaja on palautetta antaessaan avoin ja rehellinen. Hän ei kaunistele, vaan sanoo asiat suoraan. Palaute auttaa työntekijöitä kehittymään alansa ammattilaisena.

4. Alaisten tukeminen. Tutkimukseen vastanneet vertasivat hyvää johtajaa valmentajaan, jonka tärkeimpänä tehtävänä on auttaa alaisiaan onnistumaan. Johtajan tulee perehdyttää työntekijä työhönsä ja tarjota tarvittavat työkalut sen tekemiseen. Hänen tulisi tukea alaisiaan myös henkilökohtaisten ongelmien kanssa.

Muita monien vastaajien esille nostamia toivottuja ominaisuuksia ja toimintatapoja olivat vastuu ja vapaus, molemminpuolinen luottamus, empatiakyky, tasapuolinen kohtelu, läsnäolo ja lähestyttävyys sekä kehittymisen tukeminen.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

  • Onko sinulla hyvä niksi, jonka avulla olet saanut työpaikan? Kerro siitä kommenttikenttään! Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen taloussanomat@sanoma.com

Tuoreimmat osastosta