Mistä kysymyksistä työmarkkinoilla nyt riidellään? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yli miljoonan suomalaisen palkat ja työehdot pöydällä – nämä duunarien edut ovat vaarassa

Työmarkkinoiden syksy on ollut myrskyisä.

Työmarkkinoiden syksy on ollut myrskyisä.

Julkaistu: 11.12.2019 9:36, Päivitetty 11.12.2019 12:00

Työmarkkinasyksy ja loppuvuosi on ollut myrskyisä. Mistä kysymyksistä riidellään? Mitä tapahtuu palkoille ja kiky-tunneille?

Syksyllä, vuodenvaihteessa ja keväällä päätetään yli miljoonan suomalaisen palkoista ja työehdoista. Kikyt suututtavat aina, mutta tällä hetkellä kovaa sanailua käydään myös siitä, ovatko työehtojen heikennyksetkin pöydillä vai eivät.

Nousevatko palkat ensi vuonna?

Vastaus riippuu siitä, katsotaanko pelkkää yleiskorotusta vai tuleeko palkansaajan työehtosopimukseen samalla isoja työehtojen muutoksia. Yleiskorotus tulee joka tapauksessa, mutta sopimuksesta riippuen kokonaisansiot voivat aletakin, jos työehtoihin kuten palkanlisiin, kajotaan.

Teollisuus haluaa, että Suomessa sovittaisiin palkoista samaan tapaan kuin pääministeri Juha Sipilän (kesk) kaudella. Silloin Suomeen syntyi kolmivuotinen kilpailukykysopimus, jossa vientiliitot määrittelivät palkankorotuksien katon.

Työnantajan eli Teknologiateollisuuden pelinavaus on 1,6 prosenttia kahdelle vuodelle, minkä Teollisuusliitto torppasi viikko sitten maanantaina.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on sanonut, että tavoitteena on jäsenten ostovoiman kasvattaminen ja että huomioon on otettava inflaatio, tuottavuuden kehitys ja kilpailijamaiden palkankorotukset. Aalto on vältellyt prosenteista puhumista.

– Kilpailijamaissa on tehty korotuksia, jotka ovat 2–3 prosenttia vuodessa, hän sanoo Taloussanomille.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto,

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto,

Viimeksi eli syksyllä 2017 kaikki toimialat tekivät sopimuksen 3,2 prosentin korotuksista.

– Iso kysymys on, mikä on työvoimakustannusten järkevä taso, kun otetaan huomioon tuottavuuskehitys ja talouden näkymät, työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta sanoo.

Vihriälä viittaa sekä Etlan että Suomen Pankin hiljattain tekemiin arvioihin siitä, paljonko sopimuskorotuksiin on varaa kilpailukyvyn kärsimättä.

Esimerkiksi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja on arvioinut, että Suomen kustannuskilpailukyky pysyisi ensi vuonna ennallaan 1,7–2,5 prosentin sopimuskorotuksilla.

– Meitä ei aja ideologia vaan vakava huoli kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Olisi lyhytnäköistä työllisyyden kannalta kasvattaa sopimusten kustannuksia nyt liikaa suhteessa talousnäkymiin, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Työehtoheikennyksistä jopa 20 prosentin lovi?

Työmarkkinakentältä kuuluu ristiriitaisia tietoja mahdollista työehtojen heikennyksistä.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisissä neuvotteluissa ei ole minkäänlaisia heikennyksiä.

– Meillä riitaa on vain rahasta eli palkankorotuksen suuruudesta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vahvistaa.

Aallon mukaan kemia- ja metsäteollisuuden sopimuksissa on sen sijaan erittäin merkittäviä työehtojen heikennyksiä pöydällä.

– Palvelusvuosien lisäjärjestelmän poistaminen, sairausajan palkan leikkaamista, lakko-oikeuden rajoittamista.

Aallon mukaan Metsäteollisuus ry:n heikennysesitykset mekaanisen metsän tes-sopimukseen merkitsevät noin 20 prosentin heikennystä ansioihin.

YTN: on heikennyksiä, Teknologiateollisuus: ei ole

Tilanne on mutkikas Teknologiateollisuuden ja YTN:n eli ylempien toimihenkilöiden välillä.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo, että työehtoheikennyksiä ei ole sen ja Pron ja YTN:n välisissä neuvotteluissa.

– Teknologiateollisuuden sopimuspöydissä (Teollisuusliiton, Pron ja YTN:n kanssa) ei ole mitään työehtoheikennyksiä pöydällä. Teknologiateollisuuden toimihenkilösopimuksissa ovat avoinna vain palkankorotukset ja työaika eli kiky-tunnit.

YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa antaa toisenlaista tietoa.

– On meillä heikennyksiä pöydässä. Teknon ylempien pöydässä on esityksenä kikyn muuttaminen direktiolla helatorstaina tehtäväksi ja työtaisteluoikeuden rajaaminen. Suunnittelussa on esillä kikyn muuttaminen direktiolla lauantaityöksi, arkipyhätyöksi tai lomarahan leikkaukseksi.

– Esillä myös että lomarahaa ei maksettaisi pitämättömistä lomista työsuhteen päättyessä, rajoitus vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisen ja myös työtaisteluoikeuden rajaaminen.

Myös ammattiliitto Pron Jorma Malinen vahvistaa kiistelyn aiheen:

– Meillä on pöydällä edelleen kiky-tunnit ja helatorstai sekä loppiainen työpäiviksi. Teknologiateollisuus ei ole esittänyt lainkaan palkankorotusta, Malinen sanoo.

Helle selvittää tilannetta lisää.

– Kikyn 24 tuntia on pysyvä osa YTN:n ja Teknologiateollisuuden sopimuksia. Neuvotteluissa on haettu sen toteuttamiselle vaihtoehtoja, ja helatorstai on näissä keskusteluissa esillä.

– Teknologiateollisuus ei siis toimihenkilöidenkään osalta tavoittele työajan pidentämistä vaan työajan säilyttämistä nykyisellään. Eli kyse ei ole heikennyksistä, vaan vaihtoehtojen hakemisesta nykyiselle työajalle. Työntekijäpuoli sen sijaan tavoittelee työajan lyhentämistä.

Helle sanoo, että työnantajapuolta ”syytetään nyt kovaäänisesti työehtojen heikentämisestä ja sillä perustellaan käynnissä olevia lakkoja”.

– Tämä on aika erikoista, koska Teknologiateollisuus ei ylipäätään hae neuvotteluista työehtojen heikennyksiä ja olemme valmiita myös palkankorotuksiin.

Lisää kikytystä?

Sipilän sopimuksessa sovittiin kikyistä eli että vuosittainen työaika pitenee 24 tuntia vuodessa. Kiky-tunnit on viety tes- ja virkaehtosopimuksiin eri tavoin, mutta katkolla ne ovat käytännössä kaikkialla sopimusten loputtua.

kikyt hiertävät laajimmin alkaneella liittokierroksella, lähes kaikilla aloilla ja työpaikoilla teollisuudesta ensi vuoden julkiseen puoleen.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksessa, jonka Teollisuusliitto hylkäsi, työantajapuoli olisi ollut valmis luopumaan kiky-tunneista, mutta vastineena olivat pienemmät palkankorotukset. Teollisuusliitto halusi kiky-tunnit pois ilman, että sillä on vaikutusta palkankorotusprosenttiin.

Neuvotteluita jatketaan seuraavan kerran ensi maanantaina.

Teollisuus pitää kikyjen säilymistä tärkeänä osana Suomen kilpailukyvystä huolehtimisessa.

Teknologiateollisuus ei ole löytänyt ratkaisua neuvotteluissa. Istunnot jatkuvat valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla ensi viikolla.

Teknologiateollisuus ei ole löytänyt ratkaisua neuvotteluissa. Istunnot jatkuvat valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla ensi viikolla.

Vaikea kevät?

Työmarkkinamyllerrys ei hellitä vuoden vaihteen jälkeenkään. Maaliskuussa vuorossa ovat kaikki julkista sektoria edustavat työehtosopimusneuvottelut, sitä ennen jo Pamin.

Julkisella sektorilla on noin 600 000 palkansaajaa. Neuvotteluja käydään SAK:laisista liitoista muun muassa JHL:ssä ja STTK:lla Superissa, Tehyssä, Prossa, Jytyssä sekä Akavan Jukossa.

–Kevät näyttää vielä vaikeammalta. Samat asiat siellä on pöydällä. Useampi julkisen alan liitto ajattelee, että vientiteollisuus ei voi heidän palkkojaan määritellä. Julkisella puolella katsotaan, että siellä saadaan samanarvoisesta työstä pysyvästi pienempää palkkaa ja palkkaeroja pitäisi korjata, palkansaajien keskusjärjestön SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko sanoo.

Pamilla isot sopimusalat, kauppa ja kiinteistöpalvelu, ovat katkolla tammikuun lopulla, majoitus- ja ravintola-ala maaliskuussa ja vartiointi huhtikuussa. Myös niissä neuvotellaan kikyista, joita ainakaan Pam ei hyväksy. Liitolla on lisäksi erityisenä ongelmana nollatuntisopimukset ja osa-aikatyön yleisyys, ja se haluaa todennäköisesti myös työtuntien riittävyyden neuvotteluihin.

Lomarahaleikkauksia ei julkisella puolella enää ensi kesänä nähdä. Kilpailukykysopimus leikkasi julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja kolmen vuoden ajan. Leikkaukset, jotka osuivat erityisesti naisvaltaisille aloille, kiristänevät nekin tulevia neuvotteluita yhä.

Päivitys kello 12.00. Lisätty Ammattiliitto Pron Jorma Malisen kommentti.

Maanantaina alkaneissa laajoissa lakoissa on mukana jopa 100 000 työntekijää muun muassa teknologiateollisuuden, malmikaivosten, kumi-, öljy-, maakaasu-, ja kemian teollisuudessa, muovituotteissa sekä mekaanisen metsäteollisuuden sopimisaloilla.

Lakkojen vaikutus näkyy ennen kaikkea vientialoilla, jonka työnantajista keskeisin on Teollisuusliiton kanssa neuvotteleva Teknologiateollisuus. Teollisuusliitto neuvottelee 17 eri työnantajajärjestön kanssa, joista Teknologiateollisuus on yksi.

Parhaillaan neuvotteluita käyvät isoista liitoista Teollisuusliitto, Sähköliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Paperiliitto. Sähköliitto osallistuu lakkoon tiettyjen alojen työpaikoilla ja Rakennusliitto tukee Teollisuusliittoa myötätuntolakolla.

Neuvottelut ovat kesken myös ylempiä toimihenkilöitä edustavassa YTN:ssä ja toimihenkilöliitto Prossa, ja myös niiden jäseniä osallistuu tukilakkoihin.

Tuoreimmat osastosta