Yrittäjä puhdisti omakotitalon kaivon – vettä ei tullut ja pohjalta paljastui jotain todella inhottavaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yrittäjä puhdisti omakotitalon kaivon – vettä ei tullut ja pohjalta paljastui jotain todella inhottavaa

Kuvituskuva
Julkaistu: 10.12.2019 7:30

Kaivon kunnostus tuli maksamaan yrittäjälle lähes 15 000 euroa.

Vuosikymmeniä käytössä ollut omakotitalon kaivo saastui, koska sinne oli päässyt hiiriä ja rottia.

Lisäksi neljä metriä syvän kaivon renkaiden saumat olivat avautuneet ja niistä oli päässyt maa-ainesta.

Laitilalaisen talon kaivovesi ei ollut enää juomakelpoista, selvisi tutkimuksessa. Se todettiin happamaksi ja siitä löytyi myös ulosteperäisiä enterokokkibakteereja.

Omistaja sopi suullisesti kaivon huollosta ja puhdistamisesta alan yrittäjän kanssa. Yrittäjä teki työnsä. Lopputulos oli tilaajan mielestä niin huono, että hän maksoi vain puolet noin 1 600 euron laskusta. Kaivo ei tullut puhtaaksi eikä vettäkään noussut kuin näöksi.

Yrittäjä vaati saamisiaan oikeusteitse, mutta hävisi, ja hänelle tuli lopulta lähes 15 000 euron lasku.

Osapuolten välille tuli riita siitä mitä oli ylipäätään sovittu. Yrittäjän näkemys oli, että sopimus koski ainoastaan saumojen kunnostamista, ei kaivon puhdistusta ja desinfiointia.

Kun kaivoa ei puhdistettu ja yrittäjä lisäsi kaivoon karkeaa soraa ja hienoa hiekkaa, jäi paksu, vuosia ollut liete pohjalle eikä vettä voinut käyttää. Lisäksi hiekka tukkesi putket.

Neljä metriä syvä kaivo oli puhdistettava perusteellisesti, koska vesi oli juomakelvotonta.

Neljä metriä syvä kaivo oli puhdistettava perusteellisesti, koska vesi oli juomakelvotonta.

Kaivosta nostettiin useita ämpärillisiä mustaa maa-ainesta, jossa oli maatuneita hiirien ja rottien raatoja.

Kaivosta nostettiin useita ämpärillisiä mustaa maa-ainesta, jossa oli maatuneita hiirien ja rottien raatoja.

Yrittäjän näkemys oli, että työ oli tehty kuten oli sovittukin. Hän oli antanut myös ohjeita, miten omistajan tulisi tehdä desinfiointi.

Lopuksi yrittäjä oli antanut neuvon kunnollisen kannen hankkimiseksi, nyt kantena oli pellin kappale.

Omasta mielestään yrittäjä teki työnsä hyvin ja jos kaivosta löytyi jyrsijöiden raatoja, niin eläimet olivat pudonneet kunnostuksen jälkeen.

Omistaja reklamoi yrittäjää useita kertoja ja halusi, että tämä tulisi uudelleen selvittämään vesiongelmaa – yrittäjä ei tullut.

Lopulta omistaja tilasi toisen kaivonkunnostajan, joka teki perusteellisen työn, nosti lietteen pois, desinfioi kaiken ja jo vuorokausi myöhemmin alkoi kaivo täyttyä juomakelpoisella vedellä.

Omistaja kiinnitti huomiota toisen yrittäjän työskentelytapaan. Hän desinfioi heti alkajaisiksi kaikki työvälineet tikkaista lähtien, samoin saappaansa, jotta kaivoon ei pääsisi mitään sinne kuulumatonta ainetta ja otti kaivon pohjalta kaiken maa-aineksen pois. Alimmainen kaivon rengas oli tukevasti kallion päällä.

Hieno hiekka oli tukkinut vesisuonet eikä vettä noussut kaivoon. Hiekka tukki myös pumpun, joka oli korjattava.

Kaivon pohjalta nostettiin runsaasti mustaa, löyhkäävää maa-ainesta. Liejusta paljastui maatuneita pieneläimiä – hiiriä ja rottia. Kun kaikki kaivoon kuulumaton aines oli poistettu, nousi veden pinta noin puolitoista metriä vuorokaudessa.

Työn huolimattomasti tehnyt yrittäjä vaati Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa talon omistajalta 806 euron saataviaan ja 7 400 euron oikeudenkäyntikulujaan kanteella viime vuonna. Yrittäjän mielestä työ oli tehty hyvin ja vahinko johtui hänen mielestään vuokralaisen tilaamasta kymmenen kuution vesilastista, jolla kaivo oli täytetty.

Omistaja nosti vastakanteen ja vaati korvauksia huonosta työn jäljestä, pumpun korjauksesta ja menettämistään vuokrista.

Kaivo pestiin kahdesti parin viikon välein. Ensimmäinen yrittäjä kertoi tehneensä perusteellista työtä, mutta kun pesun teki toinen yrittäjä pari viikkoa myöhemmin, jäi harja edelleen pesun jälkeen mustaksi.

Kaivo pestiin kahdesti parin viikon välein. Ensimmäinen yrittäjä kertoi tehneensä perusteellista työtä, mutta kun pesun teki toinen yrittäjä pari viikkoa myöhemmin, jäi harja edelleen pesun jälkeen mustaksi.

Kanteen nostaneen yrityksen työntekijä kertoi oikeudessa, että kaivot kunnostetaan aina saman kaavan mukaan. Kalliota ei ollut tullut vastaan. Hän ei muistanut, että tapaukseen liittyi ylipäätään veden bakteeripitoisuus ja jos vaikka koleja olisi kaivossa ollut, niin puhdistus oli siinäkin tapauksessa tehty oikein, koska desinfiointi ei olisi ollut välttämätön.

Todistajana kuultiin perusteellisen desinfioinnin tehnyttä kunnostajaa. Hän kertoi, että vanha maa-aines kaivetaan aina pois ja kun tällä kertaa tuli kallio vastaan, ei kaivoon laitettu mitään, jotta vesisuonet eivät tukkeutuisi. Hänen mukaansa eläinten raatoja sisältänyt moska oli haissut kamalalta.

Käräjäoikeus hylkäsi yrittäjän nostaman kanteen, ja asiakas voitti oman kanteensa.

Käräjäoikeuden mukaan kaivon desinfioimatta jättäminen ei ollut huolellista työtä ja omistajalla oli oikeus saada korvausta kuluttajansuojalain mukaan.

Oikeus määräsi yrittäjän maksamaan talon omistajalle noin 4 000 euron korvaukset. Summa sisältää myös saamatta jääneet vuokrat.

Yrittäjä piti ratkaisua vääränä ja vei sen edelleen Turun hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Yrittäjälle tuli noin 1 200 euroa lisää maksettavaa hovioikeuden ratkaisun perusteella.

Yrittäjä joutuu maksamaan omat ja asiakkaan oikeudenkäyntikulut. Huolimaton kaivon kunnostus merkitsi hänelle lähes 15 000 euron laskua. Hovioikeus ratkaisi kiistan viime viikolla.

Hovioikeuden ratkaisuun vai hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta, jos se myöntää valitusluvan.

Tuoreimmat osastosta