Nordea penää talletuksista maksua Tanskassa – onko sama edessä Suomessa? Pankit vastaavat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nordea penää talletuksista maksua Tanskassa – onko sama edessä Suomessa? Pankit vastaavat

Yksi negatiivisen talletuskoron uhkakuvista on, että se saisi suomalaiset nostamaan säästöjä ja säilyttämään niitä kotien kätköissä.

Yksi negatiivisen talletuskoron uhkakuvista on, että se saisi suomalaiset nostamaan säästöjä ja säilyttämään niitä kotien kätköissä.

Julkaistu: 3.12. 12:09

Negatiiviset talletuskorot saivat Nordean perimään maksuja pankkitalletuksista Tanskassa.

Negatiivinen talletuskorko tuskin tulee rokottamaan suomalaisten kotitalouksien säästöjä, arvioi OP:n pääanalyytikko ja pankkialaa seuraava Antti Saari. Saari perustelee tätä asuntolainoitusten ehdoilla.

Talletuksissa negatiivinen korko rokottaisi tilinomistajan säästöjä pankin eduksi. Asuntolainoissa negatiivinen korko puolestaan hyödyttäisi lainanottajaa, kun pankki joutuisi maksamaan jonkin prosenttiosuuden lainan määrästä asuntovelalliselle.

Saari kertoo, että Suomessa asuntolainojen korko ei voi normaalisti pankkien ehdoilla painua alle nollan.

– Jos asuntolaina on sidottu euriboriin, joka on negatiivinen ja pankin marginaali on 0,5 prosenttia, asuntovelallinen joutuu silti maksamaan sen marginaalin kokonaan. Tietyllä tavalla voitaisiin tulkita jopa kyseenalaiseksi, että jos otat lainaa, negatiivinen korko ei ole mahdollinen, mutta talletuksissa se olisi, Saari kertoo Taloussanomille.

Negatiivinen talletuskorko herätti taas keskustelua, kun tanskalainen talouslehti Børsen laski, että Nordea tienaa Tanskassa talletuksista 16-19 miljoonaa euroa vuodessa. Nordea ilmoitti viime kuussa useiden muiden tanskalaispankkien kanssa aloittavansa ensimmäistä kertaa periä 0,75 prosentin korkoa 750 000 Tanskan kruunua eli reilu 100 000 euroa ylittävistä talletuksista.

Nordean lehdistöpäällikkö Satu Malkamäki kertoo, että Nordealla ei ole Suomessa aikomuksena ottaa negatiivista korkoa käyttöön henkilöasiakkaille.

Tanskassa asuntovelallinenkin hyötyy

Tanskassa asuntolainamarkkina toimii eri tavalla kuin suurimmassa osassa muita maita. Tanskassa pankit toimivat asuntolainojen välittäjänä. Kun asunnonostaja hakee pankista lainaa, välittää pankki lainapaperit sijoittajille. Pankit perivät välittäjänä toimimisesta sijoittajilta palkkioita ja asuntolainan haltijalta palvelumaksuja.

Tanskassa negatiivinen korko pätee molempiin suuntiin. Elokuussa Jyske Bank alkoi myöntää asuntolainoja, joissa on negatiivinen korko. Käytännössä tämä toimii siten, että kun asuntovelallinen lyhentää lainaansa suunnitellusti, pankki lyhentää lainaa hieman enemmän kuin velallinen sitä lyhensi.

Pankin asuntoekonomisti Mikkel Høegh perusteli elokuussa käytäntöä Guardianille sillä, että pankki saa sijoittajilta lainaa miinuskoroilla, joten pankki siirtää tämän hyödyn asuntovelallisille.

Finanssivalvonta kriittisenä negatiiviselle talletuskorolle

Finanssivalvonta varoitti perjantaina pankkeja asettamasta negatiivisia talletuskorkoja. Talletuskoron suuruus määritellään asiakkaan ja pankin välisessä sopimuksessa, joten negatiivinen talletuskorko vaatisi muutosta tähän sopimukseen.

Mikään lainsäädäntö ei suoraan kiellä negatiivisia talletuskorkoja, mutta muutosta voidaan Finanssivalvonnan mukaan pitää olennaisena sopimusmuutoksena, jota ei ole mahdollista tehdä ilman asiakkaan suostumusta.

Yksi tapa, jolla pankit voivat kiertää ongelman, on nostaa palvelumaksuja. Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus muistutti elokuussa, että kun huomioidaan palvelumaksut, talletuskorko on Suomessakin ”negatiivinen”.

OP:n Saari pitää mahdollisena, että Suomessa pankit nostavat palvelumaksuja, jotta voivat minimoida alhaisen ohjauskoron pankeille aiheuttamia kustannuksia.

– Luototus on ollut vähemmän kannattavaa ja pankit ovat jo nostaneet palvelumaksuja. Se on helpompi tapa kasvattaa tuottoja. Useimmille asiakkaille tuntuisi pahalta maksaa talletuksista. Se asiakkaan mielipaha voisi olla suurempi kuin se, mitä negatiivisen talletuskoron kautta pankki voittaisi. Voi olla pankeille fiksumpaa pyrkiä keräämään lisää palkkiotuottoja eri paikoista.

Finanssivalvonnan johtava lakimies Sanna Atrila kertoo, että palvelumaksujen korottamiselle ei ole samoja esteitä kuin negatiiviselle talletuskorolle.

– Pankeilla ei ole velvollisuutta tarjota peruspankkipalveluita ilmaiseksi, vaan niistä voi veloittaa kohtuulliset palkkiot. Palkkioiden pitää toki lähtökohtaisesti perustua niiden tarjoamisesta aiheutuviin kuluihin, Atrila sanoo Taloussanomille.

Jonkinlaista kuvaa palvelumaksujen noususta saa Tanskasta. Tanskan hallitus julkaisi helmikuussa selvityksen, jonka mukaan asuntolainoihin liittyvät palvelumaksut ja välityspalkkiot ovat noin 50 prosenttia suuremmat kuin kymmenen vuotta sitten. Palkkioita verrattiin suhteessa lainamääriin.

Negatiiviset talletuskorot eivät ole Suomessakaan tuntematon käsite. Pankit perivät niitä jo useilta yritysasiakkailta. Saari kertoo, että hänen käsityksensä mukaan alalla tyypillisenä rajana on ollut periä niitä asiakkailta, joilla on yli miljoona euroa tilillä.

Saari arvioi, että pankeilla on ”selkeä paine” laskea tätä rajaa eli alkaa periä korkoa yhä useammalta yritysasiakkaalta.

Nordean Malkamäki kertoo yleisellä tasolla, että pankissa palvelumaksuja arvioidaan kokonaisuutena. Niihin vaikuttavat kustannustason muutoksen lisäksi monet muut tekijät.