Kolmilapsinen kajaanilaisperhe osti unelmien omakotitalon idylliseltä paikalta aivan Kajaanin keskustan tuntumasta keväällä 2012. Ikää talolla toki oli, sillä talo oli rakennettu välirauhan aikaan 1940.
Hintakin oli tuon ikäiselle talolle kova 180 000 euroa, mutta kun talo oli peruskorjattu ja kuntotarkastuksen jälkeen asianmukaisesti korjattu, niin kauppa syntyi. Varsinaisia asuinneliöitä oli 120, jonka lisäksi talossa oli 60 neliötä matalia ullakkotiloja.
– Hyväkuntoisena se meille myytiin. Ajattelimme, että pintaremontti riittää ja jossain vaiheessa teemme sitten saunan ja kylpyhuoneen, kertoo talon ostaneen perheen äiti talokaupasta.
Mutta kaikki ei mennyt suunnitellusti. Reilut seitsemän vuotta myöhemmin talokauppa tuli jo toista kertaa ulos hovioikeudesta, ostajat ovat menettäneet rahansa ja ulosmitattu omakotitalo tontin vuokra-oikeuksineen on myyty pakkohuutokaupassa 5500 eurolla.
Ongelmia katosta lattiaan
Ongelmat uuden kodin suhteen alkoivat lähes välittömästi. Taloon keväällä 2012 vesikattoremonttia tehneen yrityksen edustaja kertoi talon uusille omistajille, että aiempi omistaja oli halunnut katon kuntoon mahdollisimman halvalla. Lahonneita seinärakenteita ei ollut saanut korjata ja osa lahovaurioisista vesikaton aluslaudoista oli jätetty remontin teettäjän vaatimuksesta vaihtamatta.
Vaikka myyntiesitteen mukaan kohde myytiin hyväkuntoisena, niin tilanne on kaikkea muuta. Kuntotarkastusraportissa oli vesikaton vaurioista maininta, mutta myyjä oli vakuuttanut niiden korjatun asianmukaisesti. Täysin kertomatta olivat jääneet kauppatilanteessa vuosien 2008 ja 2009 vesivahingot, jotka olivat jääneet korjaamatta kunnolla.
Homepesäksi paljastuneessa talossa asuminen oli mahdotonta. Talon ostanut perhe joutui muuttamaan uudesta kodistaan vuokra-asuntoon alle viisi kuukautta talossa asuttuaan. Poismuuton jälkeen asiantuntijan toimesta kartoitettiin talon ongelmat ja niiden korjauskustannukset.
Tutkimusraportin kertoma oli karua luettava. Rakennuksen ulkoseinät ja alapohja olisi syytä suurelta osin purkaa ja rakentaa uudestaan ennen kuin taloon muutetaan asumaan. Home- ja lahovaurioita seinissä ja katoissa, suuria lämpövuotoja, vesijohdot jäätyvät -15 asteessa ja siinä vain maistiaiset korjauslistalta.
Korjausten hintalappu yli sata tonnia
Omistajien puolelta talon tutkinut asiantuntija arvioi, että korjauskustannukset rakennusliikkeen tekemänä olisivat yli 130 000 euroa. Myyjien puolelta tilannetta tutkinut yritys arvioi korjauskustannuksiksi noin puolet halvemmaksi, mutta sitä työtä ei ollut arvioitu rakennusliikkeen tekemäksi.
Ostajat hakivat kaupanpurkua Kainuun käräjäoikeudesta, joka päätti syyskuussa 2013 kaupan purettavaksi ja myyjiä palauttamaan ostajille kauppahinnan 180 000 euroa. Kiinteistön ongelmista tietämättömyyttä vakuuttaneet myyjät valittavat asiasta Itä-Suomen hovioikeuteen.
Hovioikeudessa asia eteni käsittelyyn vuotta myöhemmin. Tuossa vaiheessa oli kaupasta kulunut jo yli kaksi vuotta. Ennen hovioikeuden istuntoa kaupan osapuolet patisteltiin tekemään sovintoa, joka sitten syntyi. Hovioikeus vahvisti sovun, jonka pääkohta oli se, että talokauppa puretaan ja 180 tonnia palautetaan talon ostajille. Samalla talon ostanut pariskunta sitoutui siihen, että he eivät vastusta sitä, jos myyjät hakeutuvat velkasaneeraukseen. He lupautuivat myös peruuttamaan myyjiin kohdistuneen ulosottovaatimuksen.
Sovinto ei pitänyt
Sovusta huolimatta talokaupparahoja ei perheen tilillä näkynyt. Sen sijaan myyjät hakeutuivat velkasaneeraukseen tammikuussa 2015. Koska talokaupan rahoja ei ollut palautettu, niin talon ostanut perhe vastusti velkasaneerauksen pääsyä. Eikä velkasaneerausta hyväksytty, vaikka käräjäoikeuden päätökseen hovistakin muutosta haettiin.
Ja sitten mentiin jälleen käräjäoikeuteen. Tällä kertaa kantajina olivat talon myynyt pariskunta ja vastaajina velkasaneerausta vastustaneet ostajat. Tällä välin purkukuntoinen omakotitalo ja sen tontin vuokraoikeus oli ulosmitattu talon ostaneiden veloista ja myyty joulun tienoissa 2017 vaatimattomalla 5500 euron kauppahinnalla.
Vaikka ulosotossa talon ostanut pariskunta olikin, niin hieman valoa pimeyteen toi talokaupan rahoittanut pankki. Se antoi anteeksi lokakuussa 2017 puolet lainasummasta ja kertyneistä koroista. Näin talokaupan pääomaa oli lyhentämättä enää 90 000 euroa.
Myyjät vaativat käräjäoikeudessa hovioikeuden vahvistaman sopimuksen purkua sillä perusteella, että ostajat olivat vastustaneet heidän velkasaneerausjärjestelyä. Lisäksi ostajat vaativat, että heidät vapautetaan velvollisuudesta palauttaa talon kauppahinta ostajille.
Toissijaisena vaatimuksenaan myyjät katsoivat, että kiinteistöä rasitti ostajien perustama panttioikeus, minkä vuoksi kohteen arvo on alentunut. Kiinteistön ulosottomyynnin vuoksi ostajien olisi ollut korvattava myyjille kauppahinta kokonaisuudessaan. Ja viimesijaisesti myyjät vaativat kauppahinnan palautusta koskeva ehdon sovittelua pyöreään nolla euroon. Myös ulosotossa heiltä perittyjen rahojen palauttaminen oli vaatimuslistalla.
Huhtikuussa 2018 antamassaan päätöksessä Kainuun käräjäoikeus ei asialle lämmennyt. Se hylkäsi myyjien kanteen jokaisen perustelun osalta.
Ja viimeisen sanan tällä oikeuskierroksella lausui Rovaniemen hovioikeus, jonne prosessin kuluessa Kainuun käräjäoikeudessa käsitellyt jutut olivat siirtyneet. Hovioikeus hylkäsi niin ikään kanteen sopimuksen mitätöinnistä. Sen verran muutosta kuitenkin tuli käräjäoikeuden päätökseen, että tuoreessa ratkaisussa huomioidaan talon ostajien pankiltaan saama akordi. Näin ollen kauppasummaa on palautettava 90 000 euroa.
– On tämä kyllä niin uskomaton tapaus, ettei tätä ihminen voi ymmärtää, kun omalle kohdalle tulee, velkajärjestelyn piirissä itsekin tällä hetkellä oleva ostajaperheen äiti toteaa.
