Ensi vuosi on kiristyvän kuntaverotuksen aikaa suurelle osalla suomalaisia. Kuntien korotukset koskevat noin 1,1 miljoonaa kuntalaista. Se on kaksinkertainen määrä kuluneen vuoden muutokseen verrattuna.
Katso alla oman kuntasi tilanne. Näet hakutoiminnon avulla muutostiedot sekä sekä tuloverojen että kiinteistöverojen osalta kuntakohtaisesti.
Jos taulukko ei näy, katso se täältä.
Suurimmat korotukset tehtiin Mikkelissä ja Halsualla, joissa vero nousee 1,5 prosenttiyksikköä.
Eniten verotustaan kevensi Sotkamo, jossa vero alenee kuntalaisten iloksi 1,5 prosenttiyksikköä. Sotkamon lisäksi kuusi muuta kuntaa alentaa veroja 0,25–0,50 prosenttiyksikköä.
Keskipohjalaisen Halsuan kunnallisveroprosentti nousee 23,5 prosenttiin, mikä on ennätyslukema Suomessa.
– Ei ole hyvä tunne olla tuossa asiassa kärjessä. Jo vuosi sitten olisi pitänyt tehdä ratkaisu, mutta silloin vielä ei nähty miten paljon sote-menojen kasvu kiihtyy, Halsuan kunnanjohtaja Jari Penttilä kertoo.
1,5 prosenttiyksikön korotus tuo kunnalle, jonka asukkaiden tulotaso on maan keskitasoa alhaisempi, laskennallisesti alle 200 000 euroa lisää verotuloja. Summa saattaa mennä pariin vaikeasti hoidettavaan keskussairaalapotilaaseen.
Halsualaiselle keskituloiselle korotus maksaa 390 euroa vuodessa, eli 32,50 euroa kuukaudessa.
Penttilä on pettynyt Keski-Pohjanmaan sote-palveluita hoitavaan Soiteen, josta ei saatu hänen odottamiaan säästöjä.
Isoja kaupunkeja korottajissa
Kunnallisveroprosentti nousee 53 kunnassa ensi vuonna. 26 kuntaa korottaa veroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Tampere, Kuopio, Kouvola ja Vaasa.
Katso nostajat ja laskivat kartalla.
Asukaskohtaisesti yhtä monia koskevia korotuksia kunnat ovat viimeksi tehneet vuonna 2014. Kunnittaisessa katsannossa korottajien määrä on samaa luokkaa kuin viime vuodet, mutta koska korotukset osuvat isohkoihin kaupunkeihin, ne tuntuvat aiempaa useampien suomalaisten verotuksessa.
– Asia oli monessa kunnassa harkinnassa, mutta siitä sitten luovuttiin. Selvästi näkee, että korottaminen on viimeisiä keinoja ja [talouden] sopeuttamisia haetaan muilla keinoin, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
– Ennätyksellisen monessa kunnassa ja kuntayhtymässä, yli 50:ssä, käydään yt-neuvotteluita kustannusten sopeuttamiseksi. Koko repertuaari on käytössä.
Sotkamon ja Kajaanin taloutta kohensi tänä vuonna tehty kauppa, kun ne myivät sähköyhtiö Loisteesta 34 prosenttia ulkomaalaisille sijoitusyhtiöille. Molemmat käärivät myynnistä hyvät voitot. Päätösvalta jäi yhä omiin käsiin.
Sotkamolainen Juhani Piirainen pitää äyrin laskua hyvänä asiana etenkin nuorille. Vasta on valmistunut kaksi uutta päiväkotia ja uutta koulua suunnitellaan. Kaivoksia on kolme, hän kehuu.
Sotkamossa – joka on ehditty jo nimetä Kainuun Monacoksi – on myös käynnissä useita suuria työvoimaa kysyviä investointeja. Ensi vuodelle tuloveroprosentti pudotetaan lukemaan 19,75. Keskituloiselle palkansaajalle verohelpotus tietää noin 500 euroa enemmän käyttörahaa vuodessa.
Kajaani piti prosentin ennallaan 21:ssä.
Mikkelissä tuloveroprosentin noston taustalla on kaupungin heikentynyt talous ja sote-menojen kasvu. Lokakuussa kaupunki aloitti koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
Kuntien väliset erot kasvavat, sillä alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on jo 6,5 seitsemän prosenttiyksikköä Halsuan ja alhaisimman eli 17 veroprosentin Kauniaisten välillä.
