Kommentti: Osakkeet rikkovat taas ennätyksiä – ja siihen on ainakin kolme selkeää syytä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Osakkeet rikkovat taas ennätyksiä – ja siihen on ainakin kolme selkeää syytä

Kuvituskuva
Julkaistu: 20.11. 6:36

Osakemarkkinat takovat uusia ennätyksiä, vaikka talouden näkymät ovat vaisuja, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Talousuutisten sävy on edelleen valtaosin tummanpuhuva, ja useimmat talouden ammattiennustajat kuvaavat tunnelmia ja näkymiä ennemmin vaisuiksi ja varovaisiksi kuin toiveikkaiksi.

Silti osakemarkkinat ovat takoneet taas uusia kurssiennätyksiä kuin taloudessa olisi kaikki hyvin ja tulevaisuuden näkymät vielä parempia.

Yksi uusiin ennätyskorkeuksiin noussut osakeindeksi on maailman suurimpien osakemarkkinoiden, Yhdysvaltain, suurimpien pörssiyhtiöiden kehitystä seuraava S&P 500.

Kurssinousu on kuitenkin selvästi Yhdysvaltoja laajempi ilmiö, sillä myös koko maailman kehittyneitä markkinoita seuraava MSCI World -indeksi on noussut korkeampiin pistelukuihin kuin milloinkaan ennen.

Käytännössä kaikki läntisen maailman suurimmat osakemarkkinat ovat joko kaikkien aikojen ennätysluvuissa tai ainakin korkeimmillaan vuosikymmeniin.

Länsi-Euroopan suurimpien yhtiöiden Stoxx 600 -indeksi on noussut aiempien ennätystensä tuntumaan, ja se oli tiistaina alkuiltapäivästä enää muutaman indeksipisteen päässä uudesta ennätyksestä.

Myös Japanin Nikkei 225 -indeksi hätyyttelee viime vuonna kirjaamaansa pitkäaikaista huippulukemaa, jota korkeampia osakekursseja maassa on viimeksi koettu 1990-luvun alussa.

Kurssiennätykset ja vaisun oloiset taloustunnelmat voivat tuntua ristiriitaiselta yhdistelmältä, jota voi kuitenkin selittää ainakin kolmella seikalla.

1. Huolet ovat huojentuneet

Ensimmäinen osakemarkkinoiden kurssiennätyksiä selittävä seikka löytyy talousnäkymistä ja ennen kaikkea näkymien viimeaikaisesta muutoksesta.

Talouden näkymiä ja tunnelmaa voi hyvällä syyllä edelleen pitää vaisuina, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä vaisuina kuin vielä alkusyksystä oli perusteltua.

Kasvu jäänee niin meillä kuin monin paikoin muuallakin tänä ja ensi vuonna heikommaksi kuin olisi toivottavaa, mutta tämä ei ole pitkään aikaan ollut osakemarkkinoille uutinen.

Sen sijaan uutta on kasvuodotusten vakautuminen eli se, että tälle ja ensi vuodelle laadittuja kasvuennusteita ei ole enää vähään aikaan heikennetty.

Osakemarkkinoille talous- ja tulosnäkymien muutos merkitsee yleensä enemmän kuin vaikkapa kansantalouden kasvulukemat tai yritysten tulosluvut sinänsä.

Siksi heikkokin talous- tai tulosluku voi olla osakekursseja nostava hyvä uutinen, jos se on vähänkin aiemmin odotettua vähemmän heikko.

Taloustunnelma on muuttunut vähä vähältä vähemmän ankeaksi, kun Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on edennyt aselevon ja liennytyksen suuntaan, ja kun Eurooppa on välttänyt Italiassa uhanneen uuden eurokriisin ja Britannia todennäköisesti välttää sopimuksettoman eron EU:sta.

Toki taloudessa on edelleen yllin kyllin huolenaiheita ja epävarmoja muuttujia, mutta joukko suuria huolia on silti nyt hieman pienempiä ja vähän vähemmän uhkaavia kuin ne olivat pari kuukautta sitten.

Tämä on ollut osakemarkkinoille yksi hyvä syy kurssinousuun.

2. Keskuspankit painavat kaasua

Toinen kurssiennätyksiä selittävä seikka on maailman kolmen suurimman keskuspankin suuri suunnanmuutos raharuuvien kiristyksistä taas uusiin samanaikaisiin ja lisäksi mittaviin rahoitusolojen kevennyksiin.

Rahoitusolot ehtivät jo jonkin aikaa kiristyä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain Fed alkoi pari vuotta sitten purkaa mittavia velkakirjaomistuksiaan ja varovasti nostaa ohjauskorkoaan. Seuraavaksi ruuvia kiristi euroalueen EKP, joka lopetti omat velkakirjaostonsa. Enää Japanin BoJ jatkoi taseensa paisuttamista yhä uusin arvopaperiostoin.

Suurten keskuspankkien taseiden kasvattaminen keventää ja supistaminen kiristää rahoitusoloja, ja se taas antaa yhden hyvän syyn osakemarkkinoille nousta tai laskea.

Kolmen suuren keskuspankin, Yhdysvaltain Fedin, euroalueen EKP:n ja Japanin BoJ:n, taseiden yhteen laskettu muutos kääntyi kasvusta laskuun suunnilleen vuosi sitten.

Suunnilleen samalla hetkellä osakemarkkinat painuivat pitkästä aikaa rujoimpaan kurssilaskuun.

Tänä syksynä näiden kolmen suuren keskuspankin taseiden yhteen laskettu muutos kääntyi laskusta takaisin kasvuun. Ja niinpä osakemarkkinat ovat taas kirjanneet uusia ennätyksiä.

Raharuiskuihin tuli tuntuvasti lisää painetta, kun EKP aloitti tämän kuun alussa uudestaan velkakirjamarkkinoiden laajat tukiostonsa ja kun Fed kasvatti lyhytaikaisen rahoituksen tarjontaansa. BoJ jatkaa omaa rahaelvytystään hanat auki.

EKP tai Fed eivät sentään ole vielä ryhtyneet ostamaan pörssiosakkeita, mutta niiden finanssimarkkinoille tarjoamaa yltäkylläistä rahoitusta päätyy monen mutkan kautta myös osakepörsseihin – ja osakekursseihin.

Tällaisen rahaelvytyksen hyödyistä ja haitoista tai mielekkyydestä voi olla monta mieltä, mutta se lienee joka tapauksessa selkeä syy osakemarkkinoiden ennätyksille.

3. Nyt myös valtiot elvyttävät

Kolmas kurssiennätyksiä luultavasti selittävä seikka löytyy toiselta talouspolitiikan lohkolta kuin keskuspankkien rahaelvytys. Se on valtioiden finanssipolitiikka ja sen muutos.

Julkisen talouden viritystä säätelevä finanssipolitiikka on varsin elvyttävää Yhdysvalloissa ja Japanissa, ja Länsi-Euroopassakin se on keventynyt lievästi elvyttäväksi tai ainakin aiempaa vähemmän kiristäväksi.

Tässäkin talouden ja osakemarkkinoiden näkymiin ja tunnelmaan vaikuttaa muutos enemmän kuin jonkin tietyn tunnusluvun täsmälliset lukemat.

Esimerkiksi Japanin ja tätä menoa pian Yhdysvaltainkin julkisen talouden budjettialijäämät ovat absoluuttisten lukujen perusteella hirmuisia, mutta eivät enää uutisia. Alijäämien mittakaava on jo ajat sitten ”leivottu” sisään osakekursseihin.

Sen sijaan kurssinousua on saattanut innostaa uutena asiana se, että alijäämien kasvattaminen entistäkin suuremmiksi on yhtä kuin talouden elvyttämistä. Se taas merkitsee monen pörssiyhtiön kysyntä- ja tulosnäkymien kohenemista.

Toki tätä menoa voi ennen pitkää herätä uusiakin huolia esimerkiksi siitä, millä muskeleilla talouspolitiikka enää voi vastata seuraavan taantuman haasteisiin.

Mutta ainakin osakemarkkinat näyttävät tuumaavan, että se on sen ajan murhe.