Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

”Läheteille ei makseta palkkaa vaan palkkiosumma, josta työntekijöiden on itse maksettava kaikki työn sivukulut kuten eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja työvälinekulut”, kampanja muistuttaa.

”Läheteille ei makseta palkkaa vaan palkkiosumma, josta työntekijöiden on itse maksettava kaikki työn sivukulut kuten eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja työvälinekulut”, kampanja muistuttaa.

Julkaistu: 18.11. 14:31, Päivitetty 18.11. 15:33

Voiko ruokalähetti ansaita jopa 4 000 euroa kuukaudessa? Justice4couriers -kampanjan mukaan ei, sillä palkkiosta pitää vähentää tuhdit sivukulut. Woltin mukaan voi, jos tekee yli 50-tuntista työviikkoa.

Alustatalouden liiketoimintamallin mukaan toimivat ruuankuljetusyritykset ovat joutuneet napit vastakkain julkisuudessa toimivan kampanjan kanssa. Kampanjaväki syyttää yrityksiä työntekijöiden etujen polkemisesta ja palkkioiden vääristelystä.

Justice4couriers -kampanja (Oikeutta läheteille) käynnistettiin vuonna 2018. Aloitteen tekivät Foodoran lähetit. Mukaan tuli myöhemmin myös Woltin lähettejä. Kampanjan tarkoitus on parantaa alustayrityksille työskentelevien pyörä- ja autolähettien työehtoja.

Kampanjassa vaaditaan riittävää palkkiotasoa, oikeudenmukaisia ja laillisia työehtoja sekä työntekijöiden perusoikeuksia kaikille läheteille Suomessa.

Kampanjassa mukana olevat eivät ole julkisuudessa omilla nimillään, joten heitä ei voi haastatella juttua varten. Kukaan ei kerro kuinka monta lähettiä on mukana kampanjassa.

– Läheteille ei makseta palkkaa vaan palkkiosumma, josta työntekijöiden on itse maksettava kaikki työn sivukulut kuten eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja työvälinekulut, kampanja muistuttaa.

Kampanja on huomauttanut, että sivukulut voivat olla jopa 25 prosenttia palkkiosta.

Mielenosoituksessa vaadittiin oikeutta Foodoran läheteille syksyllä 2018.

Mielenosoituksessa vaadittiin oikeutta Foodoran läheteille syksyllä 2018.

Ravintolaruokaa välittävä Wolt ei ota kantaa kampanjan sivukululaskelmiin, koska ne vaihtelevat niin paljon lähetin tilanteesta riippuen. Woltin mukaan tärkeimmät palkkiosta vähennettävät lisäkulut ovat mahdolliset bensat (riippuu kuskaako ruokaa autolla vai pyörällä) ja yrittäjän eläkevakuuttaminen (YEL-maksut). Esimerkiksi IS:n haastattelema, keskimäärin 2000 euroa kuussa tienaava autoa ajava Wolt-lähetti kertoi, että hänellä menee noin 200–400 euroa kuussa bensoihin – ja että auton avulla tuotto on hänellä ollut parempi kuin pyörällä bensakuluista huolimatta.

Woltin mukaan sivukulujen määrään vaikuttavat myös yrittäjänä toimivan lähetin ikä ja yrittäjyysaika sekä se, miten yrittäjä vähentää kulujaan verotuksessa.

Oikeutta läheteille -kampanjan taustalla toimivat Vapaa syndikaatti ja Vastavoima. Vapaa syndikaatti ilmoittaa olevansa työläisten vapaa yhteenliittymä. Vastavoima puolestaan kertoo olevansa luottamushenkilöiden ja työläisaktivistien aloitteesta perustettu järjestö, joka puolustaa työntekijöiden oikeuksia.

Wolt: 3900 euroa tienaava teki neljä yli 50-tuntista viikkoa

Woltin Suomen maajohtaja Henrik Pankakoski sanoo, että lähetti voi päästä kovalla työtahdilla lähes 4 000 euron kuukausipalkkioon bruttona.

Yrityksen antamien tietojen mukaan esimerkiksi tänä vuonna 3 000–4 000 euron kuukausipalkkion haarukkaan tai sen yli pääsi 285 lähettiä. Summan päälle arvonlisäverovelvollinen lähetti laskuttaa arvonlisäveron.

– Tällainen palkkiotaso ei ole yleistä, mutta siihen voi päästä. Ansiotaso on yleensä alhaisempi, koska keskimääräinen lähetti Suomessa kuljettaa noin 20-tuntista viikkoa. Lopun ajan hän käyttää esimerkiksi muihin töihin, opiskeluun tai vapaa-aikaan. Lähes 70 prosenttia läheteistä ei tee Woltia täysipäiväisesti, Pankakoski huomauttaa.

IS pyysi esimerkkejä läheteistä, jotka ovat ansainneet 3 000–4 000 euron kuukausipalkkioita ja sai tarkistettavakseen kymmenen Woltin lähetin palkkiotositteet, joista oli poistettu henkilötiedot. Lähetit ovat työskennelleet Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Joensuussa ja Vantaalla lokakuun 2018 ja lokakuun 2019 välisenä aikana.

Woltin lähettämien kuittien palkkioista alin on 3 041,95 euroa kuukaudelta ja ylin 3 961,08 euroa kuukaudelta. Näistä bruttosummista vähennetään ennakonpidätys. Lähetti maksaa itse eläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja työvälinekulut kuten esimerkiksi pyörän tai auton käytön ja bensat.

Woltin antaman listauksen mukaan 3 961, 08 euron kuukausipalkkioon lähetti on tehnyt töitä kaikkiaan 223 tuntia. Hänen viikkotuntimääränsä on 50,33 tuntia ja keskiansio 17,77 euroa tunnilta.

– Tuntikohtainen ansiotaso voi vaihdella merkittävästi riippuen siitä, milloin ja missä lähetti kuljettaa. Samalla tuntimäärällä voi myös tulla eri kuukausina erilaista laskutusta. Mainituista esimerkeistä 3 961,08 euroa kuukaudessa laskuttanut lähetti on tehnyt tuona nimenomaisena kuukautena kuljetuksia noin 51 tuntia viikossa, hän selvittää.

Oikeutta läheteille -kampanjaa Pankakoski ymmärtää, koska hän kokee alustatalouden uutena asiana, johon liittyy aiheellisia huolia.

– He ovat hyvällä asialla, ja meillä on sama tavoite eli tyytyväiset lähetit. Hankimme läheteille ensi vuonna tapaturmavakuutuksen, jonka Wolt maksaa. Käynnistimme myös vastikään Suomen Yrittäjien kanssa ilmaisen neuvontapuhelimen, josta lähetti saa apua kysymyksiin esimerkiksi eläkkeistä tai arvonlisäverosta, Pankakoski selvittää lähettiyhteistyön parannusaikeita.

Woltin ex-lähetti: Näin vähän jää käteen

Kolme vuotta Woltin lähettinä työskennellyt kolmekymppinen Tommi pitää yrityksen julkisuuteen antamia palkkiosummia liioiteltuina. Hänen mielestään lähetti voi ansaita bruttona 3 000–4 000 euroa kuukaudessa vain Helsingissä, mutta töitä pitäisi hänen arvionsa mukaan tehdä vähintään 15 tuntia päivässä ja 7 päivänä viikossa.

– Sehän olisi ihan epäinhimillinen työ siinä tapauksessa, hän huomauttaa.

Tommi, joka ei esiinny jutussa omalla nimellään, pääsi parhaimpiin ansioihin lähettiuran alkuvaiheessa, kun työstä maksettiin 10 euron takuutuntipalkkiota. Viikonloppuisin takuupalkkio oli 12 euroa tunnilta. Tuon jälkeen palkkiomallia on muutettu. Woltin mukaan Woltin kaikkien lähettien keskimääräinen laskutus on nykyään nykyään 13,44 euroa tunnilta.

– Ennen ansaitsin kahden viikon aikana bruttona 900–1 100 euroa (1 800–2 200 neljässä viikossa). Nyt tulotaso on tippunut 500–800 euroon (1 000–1 600 neljässä viikossa). Käteen jää esimerkiksi 600 eurosta 480 euroa. Töitä teen 35–40 tuntia viikossa, Tommi selvittää.

Tommilla ei ole lähetin työn rinnalla muita tuloja. Hän sanoo kuitenkin etsivänsä töitä koko ajan. Pienet tulot riittävät, koska hänen asumiskulunsa ovat pienet.

– Asun vanhempien omistamassa asunnossa. Työttömänä saisin varmaan enemmän, jos saisin asumistuet sun muut päälle, hän arvioi.

Tutkijat: Läheteille ei keskimääräisesti suuria ansioita

Suomen Akatemian STN-tutkimuskonsortion johtaja, professori Anne Kovalainen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Turun yliopiston osahankkeen johtaja, vanhempi tutkija Seppo Poutanen arvioivat, ettei alustatyössä päästä Suomessa huippupalkkioihin.

– Suomi on vakituisten työsuhteiden maa ja palkansaajayhteiskunta. Alustatyössä voi päästä hyviin ansioihin esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, mutta lähetit eivät keskimääräisesti suuriin ansioihin pääse käsiksi, toteaa Seppo Poutanen.

Tutkijoiden mukaan lähettejä on Suomessa vielä niin vähän, ettei heidän ansiotasoaan ole kunnolla tutkittu.

– Enemmänkin kiinnostaa heidän asemansa työntekijöinä. Ovatko he aidosti freelancereita, se on taas lainsäädännöllinen kysymys. Muualla maailmassa heitä on enemmän, täällä kaupunkirakenne on sellainen, ettei toiminta kannata kuin suurimmissa kaupungeissa, tutkijat toteavat.

Alustatalous ei vielä toimi täysin Suomessa – yritykset tekevät miljoonatappioita

Alustataloudessa ollaan Suomessa vielä alkutekijöissään. Tutkijan mukaan valtaosa yrityksistä tekee edelleen rumia tappioita.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) johtava tutkija Timo Seppälä alkoi kiinnostua alustataloudesta vuoden 2010 aikoihin. Tuolloin kiinnostuksen kohteina olivat etupäässä tietokoneiden ja kännyköiden käyttöjärjestelmät kuten iPhone, Nokian Symbian tai Googlen Android.

Pikku hiljaa Suomeen alkoi rynnätä myös sovelluksia, joiden kautta tehtiin bisnestä. Uberin, Woltin tai Airbnb:n kaltaiset yritykset eivät ole Seppälän mielestä kasvaneet Suomessa suuriksi ja kannattaviksi yrityksiksi.

– Meillä on muutamia yrityksiä, jotka ovat alkaneet hyödyntää alustatalouden toimintamalleja, mutta oikeastaan alustat ovat toistaiseksi hyvin pieniä ja alkutekijöissään. Monet näistä tekevät isoja ja rumia tappioita, Seppälä kuvailee nykytilannetta.

Kymmenen vuoden ajan alustataloutta tutkinut Seppälä arvioi, että suosituimpien yritysten liikevaihto on muutamia miljoonia tai kymmeniä miljoonia euroja, mutta tappiot ovat siihen verrattuna moninkertaisia.

– Woltin liikevaihto oli 2017 noin 10 miljoonaa euroa. Viime vuonna se kolminkertaistui 30 miljoonaan euroon, ja tänä vuonna arvioimme liikevaihdon kasvavan jälleen noin 80–100 miljoonaan euroon. Olemme investoineet tuotekehitykseen ja kansainväliseen kasvuun jo 19 maahan, ja näemme yritykselle selvän polun kannattavuuteen lähivuosina, Woltin Pankakoski kommentoi.

Suomessa alustatalouden toimintamallia käyttävät yritykset, jotka ovat suorassa ja läheisessä suhteessa kuluttajiin. Teollisuuteen asti ideat eivät ole vielä kantaneet.

– Liiketoimintatapana näyttäisi olevan enemmänkin se, että yritykset ja omistajat tekevät voittonsa siinä vaiheessa kun yliarvostetut yritykset viedään pörssiin ja niistä maksetaan siellä ylisuuria hintoja. Käytännössä pörssimarkkinoilla ylläpidetään yritysten korkeaa markkina-arvoa, Seppälä väittää.

Uberin ja Woltin kaltaiset yritykset eivät palkkaa työntekijöitä työsuhteeseen, vaan valtaosa kuskeista tai läheteistä on toimeksiantosuhteessa. Se tarkoittaa sitä, että he maksavat palkkioistaan itse sivukulut.

Seppälä ei ole huolissaan alustatalousyritysten kanssa yhteistyötä tekevien yksinyrittäjien puolesta. Hän arvioi, että yritykset pystyvät maksamaan palkkiot alihankkijoilleen, sillä niiden kassassa on yleensä rahaa.

– Se on työpaikka siinä missä joku muukin. Yritykset pystyvät maksamaan palkkiot alihankkijoille. Se ei tapahdu yrityksen liikevaihdon kautta, vaan yritykseen sijoitettujen rahojen kautta. Enemmänkin kysymys on siitä kuinka kestävällä pohjalla tällaiset liiketoimintamallit ovat. Kuinka kauan nämä pystyvät elämään markkinoilla ja markkinapaineessa.

Alustatalouden tulevaisuutta Suomessa tutkija ei lähde ennustamaan. Hän arvelee, että yritysten menestyminen riippuu siitä kuinka kestävällä pohjalla liiketoimintamallit yleensäkin ovat.

– Me synnytetään pääomasijoittajien panostuksilla kannattamattomia yrityksiä, se ei kuulosta järkevältä logiikalta. Jos olisin sijoittaja, niin kysyisin, että koska saan rahani takaisin.

Juttua täydennetty klo 15.22: lisätty Woltin kommentit lähettien keskimääräisestä laskutuksesta ja palkkiomallin muuttumisesta. Woltin lähetin laskelman kuukaudet muutettu muotoon neljä viikkoa ja lisätty Woltin Pankakosken kommentti yrityksen liikevaihdon kehityksestä.

Tarkoittaa nopeasti kasvavaa liiketoiminnan organisointimallia.

Uusi talouden ala, jossa yritys tarjoaa alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, myydä tuotteita tai palveluja.

Käytetään pääasiassa nopeasti skaalautuvien palvelukokonaisuuksien toteuttamisessa

Esimerkkinä maailman suurin taksiyritys Uber ja majoitusyritys Airbnb.

Uber tarjoaa auton omistajille alustan, jossa he voivat tarjota kuljetuspalveluita. Airbnb:ssä yritys tarjoaa alustan henkilöille, jotka haluavat tarjota oman asunnon tai huoneen vuokralle.

Lähteet: alustatalous.fi, ek.fi