Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolusti Ykkösaamussa ”paljon kirottua” kikyttelyä: ”Olennainen vaikutus kansantalouden ja työllisyyden kehitykseen” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolusti Ykkösaamussa ”paljon kirottua” kikyttelyä: ”Olennainen vaikutus kansantalouden ja työllisyyden kehitykseen”

Olli Rehnin mukaan kilpailukykysopimuksella ja sitä seuranneella palkkakierroksella oli merkittävä rooli työllisyyden elpymisessä.

Olli Rehnin mukaan kilpailukykysopimuksella ja sitä seuranneella palkkakierroksella oli merkittävä rooli työllisyyden elpymisessä.

Julkaistu: 16.11. 12:37

Elinkeinoministerinä kiky-sopimusta eteenpäin vienyt Rehn varoitti kustannuskilpailukyvyn rapauttamisesta.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolusti Ylen Ykkösaamussa viime hallituskaudella solmittua kilpailukykysopimusta, jonka sisältämistä kiky-tunneista on tullut palkkaneuvotteluiden keskeinen kiistakysymys.

– Kiky-tunnit eivät olleet ollenkaan ainoa asia kiky-sopimuksessa, mutta sinänsä olennainen ja niiden kustannusvaikutus oli suoraan laskien 1,4 prosenttia, ehkä nettona prosentin luokkaa, ei vähäpätöinen kun katsotaan kokonaisuutta. Sillä on olennaista vaikutusta kansantalouden ja työllisyyden kehitykseen. Toivon, että tästä asiasta löytyy sopu työmarkkinajärjestöjen kesken, jotta tähän ei tämä kierros pääse kaatumaan, Rehn evästi Ykkösaamussa.

Teknologiateollisuus on arvioinut, että kilpailukykysopimukseen sisältyneen työajan pidennyksen kustannusvaikutus teknologiateollisuudessa oli laskennallisesti 1,4 prosenttia.

Teollisuusliiton mielestä arvio on ylimitoitettu.

Rehnin mukaan ”paljon kirotulla” kilpailukykysopimuksella on ollut erittäin suuri merkitys siinä, että Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä yli 72 prosenttia eikä 68 prosenttia.

– Kilpailukykysopimuksen ja sen jälkeisen liittokierroksen ansiosta vuosina 2014–2017 suomalaisen työn ja tuotannon kustannuskilpailukyky parani noin 6–7 prosentin verran, Rehn haarukoi Ykkösaamussa.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen elinkeinoministerinä kiky-sopimusta eteenpäin vienyt Rehn varoitti haastattelussa kustannuskilpailukyvyn rapauttamisesta.

Super ja Tehy ovat esittäneet kymmenen vuoden pituista palkkaohjelmaa ja vaatineet naisvaltaisille aloille 1,8 prosenttiyksikköä suurempia palkankorotuksia kuin ”miesvaltaisille vientialoille”.

Rehn sanoi pitävänsä tärkeänä, ettei julkisella puolella ylitettäisi merkittävästi sitä tasoa, mikä vientiteollisuudessa on sovittu.

– Julkisen sektorin puolella tehtävällä työllä ja sen hinnalla on melko lailla suora heijastusvaikutus koko suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyyn, Rehn perusteli.