Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

Postin hallintoneuvoston entinen puheenjohtaja Eero Lehti arvioi, että postinjakajien työ perinteisessä muodossaan tiensä päässä.

Postin hallintoneuvoston entinen puheenjohtaja Eero Lehti arvioi, että postinjakajien työ perinteisessä muodossaan tiensä päässä.

Julkaistu: 15.11. 15:14

Kokoomuskonkari Eero Lehti sanoo, että Postilla olisi ollut liki 30 vuotta aikaa uudistaa toimintaansa.

Postin työriita on kuuma puheenaihe suomalaisissa bisnesrälsseissä. Monet ihmettelevät, miten Posti saattoi ajautua nähdynkaltaiseen kriisiin. Yksi heistä on kauppaneuvos ja pitkän linjan kokoomuspoliitikko Eero Lehti, joka on jo vuosikymmenten ajan seurannut tarkasti Postin toimintaa.

– Jo ainakin 20 ellei 30 vuotta sitten oli nähtävissä, että Postin perustoiminnan eli kirjepostin jakamisen tarve tulee digitalisoitumisen myötä romahtamaan. Postin johto kuitenkin ummisti silmänsä tältä faktalta, ja kun se ei ryhtynyt riittävän ajoissa uudistustoimenpiteisiin, nyt sillä on sitten löysät housuissa, Lehti lataa.

– Posti on toki tehnyt nyt positiivista tulosta, mutta se on tapahtunut palvelun laatutasoa selvästi heikentämällä. Kirjeet kulkevat entistä hitaammin ja virheitä sattuu jatkuvasti, mikä on tarkoittanut yhtiön uskottavuuden heikentymistä. Kilpailijoiden asema on vastaavasti välillisesti vahvistunut.

Kokoomuksen kansanedustajana 2007–2019 istunut Lehti työskenteli nuoruudessaan tovin postinjakelijana ja sittemmin hän teki omistamansa Suomen Lehtiyhtymä Oy:n kanssa nelisenkymmentä vuotta laajaa yhteistyötä Postin kanssa. Lehti myi Lehtiyhtymän 2013, mutta jatkaa edelleen 1971 perustamansa ja omistamansa Taloustutkimus Oy:n keulahahmona.

Poliitikko ja yrittäjä Eero Lehti lokakuussa 2019.

Poliitikko ja yrittäjä Eero Lehti lokakuussa 2019.

– Postin johto on kuluvallakin vuosikymmenellä roikkunut liikaa sen varassa, että valtiolta tulee koko ajan lisää rahaa, jolla ahdinko sitten oikaistaan. Vanhat ajat eivät kuitenkaan koskaan palaa, ja kerroin Postin johdolle jo valtion omistajaohjauksen seurantaryhmän puheenjohtajana toimiessani, että mitä sen kannattaisi tehdä, Postin hallintoneuvoston puheenjohtajanakin työskennellyt Lehti sanoo.

– Ja noin kuukausi sitten kehotin valtion omistajaohjauksesta tätä nykyä vastaavaa ministeriä Sirpa Paateroa (sd) kuuntelemaan erinäisiä neuvoja. Niin ei kuitenkaan näemmä tapahtunut.

Paatero sanoi keskiviikkona, että ”valtionyhtiöiden ei tule käyttää rikkurityövoimaa” lakon aikana. Vuokratyövoimaa lakon aikana käyttänyt Postin työnantajapuoli vastasi torstaina huutoon muistuttamalla, että ”vuokratyön esteet poistuivat jo 2015!”.

– Niin, Paateron lausunto oli hyvin kummallinen, sillä ei Posti todella ole käyttänyt rikkurityövoimaa, Lehti näkee.

– Nyt kehottaisin Paateroa jäämään parin, kolmen viikon lomalle. Sinä aikana hänellä olisi hyvää aikaa tutustua kokonaisuuteen.

Lehti yksityistäisi jakelutyön

Työnantajapuoli haluaa laskea jakelijoiden ja lajittelijoiden palkkoja, ja nämä puolestaan yrittävät pitää kynsin hampain kiinni nykyisen työehtosopimuksensa ehdoista. Perinteisen kirjepostin määrä on enää yksi kolmaskymmenesosa takavuosien huippuluvuista, mikä kertoo paljon jakelu- ja lajittelutyön tuottavuuden haasteista.

Entä mitkä olisivat ne keinot ongelman oikaisemiseksi, Eero Lehti?

Kokenut talousvaikuttaja muistuttaa, että tuottavuushaaste koskee erityisesti maaseutujen haja-asutusalueita. Hänen mukaansa näillä seuduilla tarvittaisiin konversio.

– Postinjakelijan työ on nykyään kustannustehotonta, ja siksi se tulisi uudistaa miltei kokonaan. Ensimmäinen vaihe olisi yksityistää jakelutyö, eli vastaisuudessa jakelijoiden pitäisi toimia yrittäjäpohjalta, Lehti linjaa.

– Sama henkilö voisi jakaa aamun varhaiskannossa sanomalehdet, aikakausilehdet ja varsinaisen postin. Jo edellisiltana hän olisi lajitellut piiriinsä jaettavan materiaalin valmiiksi, ja kun aamun kanto olisi tehty, hän alkaisi kyyditä koululaisia kouluihin. Taksitoiminta on vapautunut, joten taksilupien saaminen ei olisi mikään ongelma.

Tämän jälkeen Postin jakelija voisi Lehden esityksen mukaan keskittyä esimerkiksi vanhusten palvelutyöhön.

– Edelleen sama henkikö voisi noutaa vanhusten tilaamia tuotteita kaupoista ja muualta. Kun hän hakisi lapset koulusta ja jakaisi nämä koteihin, sen jälkeen hän voisi toimittaa paketit ja muut tavarat vanhuksille, Lehti uskoo.

– Siinä vaiheessa jakelija voisi auttaa vanhuksia esimerkiksi lääkkeiden ottamisessa, ruokien lämmittämisessä ja vaikkapa kahvinkeittämisessä, miksei nurmikon leikkaamisessa tai lumien kolaamisessakin. Motivoituneet jakelijat voisivat myös hankkia itselleen injektiolääkkeiden antamiseen vaadittavan koulutuksen.

Yrittäjiä ei normaali työlainsäädäntö sitoisi, joten näiden työpäivien pituus olisi pitkälti itsestä kiinni.

– Tämä malli vähentäisi turhaa trafiikkia ja työn tuottavuus vähintäänkin kaksinkertaistuisi, Lehti arvelee.

Lehden mielestä samaan aikaan lakiin tulisi saada sellainen muutos, ettei ensimmäisen luokan kirjepostia tarvitsisi toimittaa perille 24 tunnissa.

– Ei sitä sääntöä noudateta nytkään, eli se on täysin turha.

Postipakettien lajittelua maakuntiin lähetystä varten Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla marraskuussa 2017.

Postipakettien lajittelua maakuntiin lähetystä varten Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla marraskuussa 2017.

Kaupungeissa suuremmat haasteet

Lehti myöntää, että kaupungeissa hänen esittämänsä malli ei sellaisenaan toimisi. Miten pelastaa jakelijoiden ja lajittelijoiden työpaikat maaseutuja tiheämmin asutuissa keskuksissa?

Lehden mielestä Postin tulisi jatkossa olla vain postinjakelun avainprosessin hallitsija ja ulkoistaa kaikki muu työ – kuten se on jo kovaa vauhtia tekemässäkin. Paketteja voi nykyään noutaa jo useista lähikaupoista tai -kioskeista.

– Kirjepostista syntynyttä vajetta Posti voi isoissa keskuksissa jossain määrin paikata pakettien jakamisella, mutta koska sillä ei ole suoramainonnassakaan enää läänitettyä monopolia, se ei yksistään riitä. Perinteisen jakelutyön aika on myös kaupungeissa ohi, Lehti kertoo.

– Toki osalle leipää riittää vielä lähivuosina perusjakelutyössäkin, mikäli yksittäisten jakelijoiden jakelupiirejä laajennetaan. Tämä voi olla mahdollista sitä kautta, kun yhtiössä tapahtuu luontaista poistumaa, kuten eläkkeelle siirtymisiä.

Lehti ei äkkiseltään usko, että postin jakelijoiden palkat putoisivat työtaistelun seurauksena 40 prosentilla, kuten työntekijäpuoli on epäillyt.

– Jos ajatellaan, että jakelijoiden palkka putoaisi vaikka 20 prosentilla, näille kaupungeissa työskenteleville tulisi antaa lupa tehdä myös muuta palvelutyötä, jolla he voisivat korvata tuon parikymmenen prosentin osuuden. Suomessa on valtava hoitajapula vanhustenhoidossa, ja ilman muuta jakelijoista voisi hieman kouluttamalla saada apua siihen ongelmaan, Lehti korostaa.

– Jakelijat voisivat aivan hyvin huolehtia esimerkiksi vanhusten ruokapalveluista ja joissakin tapauksissa myös lääkkeiden antamisesta. Keinoja kyllä on parantaa jakelutyön tuottavuutta myös kaupungeissa, jos vaan tahtoa ja joustavuutta löytyy. Pitää osata yhdistää oikeita asioita.

Lehti alleviivaa, että isossa kuvassa Postin jakelijoiden ja lajittelijoiden ei tulisi olla ”kovin huolissaan”.

– Suomessa on selkeä työvoimapula monella palvelualalla. Maailma on muuttunut, ja myös postin jakelijoiden tulee olla valmiita kehittämään ja uudistamaan itseään työntekijöinä.