Ennätyssilta vuodeksi eurolla: vuokraaja tavoittelee miljoonasäästöä – pistää kyläläisten kulkuväylän poikki saman tien - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ennätyssilta vuodeksi eurolla: vuokraaja tavoittelee miljoonasäästöä – pistää kyläläisten kulkuväylän poikki saman tien

Julkaistu: 15.11.2019 16:30

Sastamalan Keikyässä sijaitseva 228-metrinen Suomen pisin puinen riippusilta on määrä avata liikenteelle remontoituna ensi syksynä.

Jokaisella kylällä on jotain, josta ylpeillä ja minne vieraat viedä. Entisessä Keikyän kunnassa Sastamalassa kohde on Kokemäenjoen ylittävä Suomen pisin puurakenteinen riippusilta.

Mittaa vuonna 1948 rakennetulla kaksiosaisella riippusillalla on peräti 228 metriä. Osat yhdistyvät joessa olevassa pienessä saaressa.

165 senttiä leveä silta palvelee Keikyän kirkonkylän ja kyläkeskuksen eli Pehulan välistä kevyttä liikennettä.

Paitsi ettei perjantaista alkaen enää palvelekaan. Jokivarren näkymiä vuosikymmenien ajan hallinnut ja hiljalleen rapistunut silta on poikki noin vuoden ajan pian alkavan remontin vuoksi. Ilman remonttia siltaa olisi pian käyttökiellossa.

Sastamalan kaupunki etsi remontille tekijää. 1,2 miljoonaa euroa halvempaa tarjousta ei tullut. Destian kustannusarvio oli kuitenkin oleellisesti matalampi: 450 000 euroa.

Pattitilanne ratkesi, kun esiin astui Keikyän Perikunta, vuonna 1981 lakkautetun kunnan kyläyhdistysten ”kattojärjestö”. Talkootöistään tunnettu perinneyhdistys teki kaupungin kanssa sillasta vuokrasopimuksen 20 vuodeksi.

– Kaupunki ehdotti ensin viittä euroa, mutta saimme pudotettua hinnan euroon per vuosi, Keikyän Perikunnan puheenjohtaja Markku Torpo naureskelee.

Rakennustarpeet kustantavalle kaupungille Perikunnan väliintulo tietää isoa säästöä. 1,2 miljoonasta voi pudota pois jopa miljoona.

Keikyän Perikunnan puheenjohtaja Markku Torpo lupaa olla talkoissa mukana itsekin. Pyloneihin kiipeämisen hän jättää kuitenkin nuoremmille.

Kaupungin ja Perikunnan vuokrasopimus loppunee todellisuudessa lyhyeen. Tavoitteena on, että remontti valmistuu ensi kesän aikana. Sen jälkeen kaupungin on määrä ottaa silta takaisin vastuulleen.

Keikyän silta syntyi aikanaan tarpeeseen. Sillan kustansivat alueen suuri työnantaja, nykyisin Kemira Chemicals -nimellä toimiva tehdas yhdessä kunnan kanssa.

– Tehtaalla oli parhaimmillaan 400 työntekijää. Lisäksi silta lyhensi lasten koulumatkoja, Torpo kertoo.

Niin tehdastyöläisten kuin koululaistenkin määrä on ikääntyvässä kylässä vähentynyt. Vuonna 1981 Keikyä yhdistyi naapurinsa Kiikan kanssa Äetsän kunnaksi. Vuodesta 2009 alkaen Äetsä on ollut osa Sastamalan kaupunkia.

Sillalta avautuu näkymä Kokemäenjoen perinnemaisemaan.

Käyttökielto ei ole ainoa siltaa uhannut asia. Tammikuisena tiistaiaamuna 1957 myrsky käänsi sillan eteläisen, jännemitaltaan 76-metrisen osan ympäri.

Silta korjattiin pian ja myös lyhyempi pohjoinen, 47-metrinen osa varustettiin tuuliankkurointivaijereilla.

– Ensimmäisenä korjaustöissä oli kaksi puhelinasentajaa, joista toinen putosi pari metriä jokeen. Hän lähti uimaan pilarin juurelle – kunnes huomasi, että paikalla on vettä vain puoli metriä, Torpo kertaa perinnetietoa.

Korjauksen yhteydessä sillan eteläpäätä levennettiin, mutta pohjoispää jätettiin ehjänä entiselleen. Tämä tuotti pian yllätyksen eräälle perheensä kanssa liikkeellä olleelle isännälle, joka lähti ylittämään siltaa hevosen vetämien vaunujen kanssa.

– Vaunut eivät mahtuneetkaan kapeamman osan läpi. Sillalta kuului kauhea meteli, kun isäntä kiroili tilannetta, vaimo kirosi isäntäänsä ja lapset parkuivat.

Sillasta kertova kylttikin on remontin tarpeessa. Esimerkiksi kantavuus on 440 kiloa neliömetriä kohden, ei 40 grammaa metriä kohden.

Pian sillan sulkemisesta kertovat puomit estävät kulkemisen kaikilta välineiltä. Keikyän Perikunta tekee aluksi maastotöitä, ja talven mittaan vanhan koulun puutyöluokassa ryhdytään valmistamaan uusia puurakenteita siltaa varten. Tarkkuutta vaativaa, määrämittaista käsityötä on luvassa runsaasti.

Varsinainen siltaremontti on tarkoitus käynnistää toukokuussa. Siltaa on määrä purkaa ja rakentaa uudelleen kymmenen metrin pätkissä telineitä purkaen ja taas uudelleen rakentaen.

Torpo uskoo, että työ etenee 20 metriä viikossa. Kunnes silta saadaan taas kyläläisten käyttöön.

– Ensi syksynä on tarkoitus pitää juhlat!

Näkymä sillalle sen eteläpuolelta.

Torpo toivottaa kaikki mukaan talkoisiin. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa, ja jotkut yritykset ovatkin jo ilmoittautuneet lähtevänsä tukemaan projektia.

– Haluamme näillä talkoilla näyttää omatoimisuuden mallia. Yhteiskunnan ei tarvitse aina tehdä kaikkea. Kaupunki on tukena, mutta se ei ole hyvä, että aina ollaan vain pyytämässä ja pyytämässä, Torpo linjaa.

Keikyän puusillan pylonit ovat terästä ja maatuet betonia. Kuntotarkastuksessa puuosissa on havaittu lahovaurioita ja muutamissa poikkipalkeissa halkeamia. Lisäksi riippuköysissä ja -tangoissa havaittiin korroosiovaurioita. Myös tuulivaijereissa on löysyyttä.

– Itse olen mukana niin paljon kuin pystyn. Mutta korkealle en mielelläni kiipeä. Se on nuorempien hommaa.

Kaikki sillan puuosat menevät uusiksi. Ihan hyvästä syystä.

Suomen riippusilloista pisin yksittäinen jänneväli, 220 metriä, löytyy Kaarinassa sijaitsevasta, vuonna 1963 valmistuneesta Kirjalansalmen betonisillasta. Suomen pisin silta on 1045 metrin mittainen Raippaluodon vinoköysisilta Mustasaaressa.

Pirkanmaan ja Satakunnan rajamailla sijaitseva Keikyä on sekoitus jokimaisemaa, maaseutua ja teollisuutta.

Lisää aiheesta