Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat suurimmat potutuksen aiheet asennuksissa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

Julkaistu: 15.11. 6:50

Ilmalämpöpumpun hankkiminen yleensä kannattaa, mutta niiden asennuksissa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

Kerrostaloasunnon ilmalämpöpumpun asennus ei aina suju kuin mainoksissa. Taloussanomat kertoi hiljattain helsinkiläismiehen epäonnisesta tapauksesta, joka johti puoli vuotta kestäneeseen sotkuun ja isoon lisälaskuun.

Laiteasentajat paljastavat, millaisia ongelmia kerrostaloasennuksiin liittyy ja kuinka välttää niitä. Vastaajina ovat yrittäjä Petri Karén Lämpö- ja jäähdytysmaailmasta sekä Lämpöykkösen markkinointijohtaja Matti Perkkiö.

Video yllä: Helsingin Suutarilassa sijaitsevaan rivitaloasuntoon asennettiin ilmalämpöpumppu 7. kesäkuuta 2019. Ilta-Sanomat seurasi kaikki asennusvaiheet yksiköiden sijoituspaikkojen valinnoista käyttöopastukseen asti. Toimittajana Juha Vainio.

Molemmat korostavat, että vahinkoja voi sattua kokeneillekin asentajille, mutta jos yritys tekee mokan, se pitää korjata asianmukaisesti. Muuten pieni asia voi paisua turhan suureksi.

1. Kondenssivedet naapurin ikkunaan

Ilmalämpöpumppu tuottaa viilentäjänä paljon kondenssivettä. Sitä voi tulla tiputteluna tai jopa jatkuvana lirinänä.

Perkkiö kertoo, että yhden asiakkaan parvekkeella oli saavi, johon vesi johdettiin. Sitten asiakas soitti, että vesi tippuu sisäyksiköstä asunnon seinää pitkin. Hän oli siirtänyt astiaa, jolloin vesi ei liikkunut enää letkussa. Jos tilanne olisi jatkunut koko yön tai päiviä, lattia olisi mennyt pilalle.

Yleensä kondenssivesi johdetaan suoraan parvekkeen lattiauraa pitkin viemäriin. Joskus vesi menee parvekkeen putkenpätkästä suoraan ulos.

– Sitten kun tuulee, putken pätkästä tuleva vesi lentää alakerran naapurin ikkunaan. Se ei ole kivaa.

2. Reikä seinässä, roiskeet taulussa

Ilmalämpöpumppu vaatii kerrostalossa usein seinän puhkaisemisen timanttiporalla. Reikää on yleensä porattava molemmilta puolilta. Kohdistaminen ei ole ihan helppoa varsinkin kun putkeen pitää saada samalla hieman laskua sisältä ulospäin niin, että kondenssivesi valuu ulos.

Perkkiö sanoo, että aina ei vältytä vahingoilta, vaan joskus on jopa maalautettu asiakkaan seinä.

Kun timanttiporaa käyttää veden kanssa, reiän saa siistimmäksi, mutta veden kanssa saa varoa.

– Kun pora iskee ulkoa läpi sisälle, se voi heittää vesiroiskeita ihan kunnolla. Arvokkaat taulut ja valkoiset sohvat kannattaa suojata.

3. Reikä seinässä, pölyt sohvassa

Vesisotkun takia reikä tehdään monesti kuivaporalla, mutta siinä sitten vanha maali lohkeaa helposti.

– Ja asiakkaat yllättyvät, jos kuivaporauksesta tuleekin paljon pölyä, Perkkiö kertoo.

4. Reikä kiinni kunnolla

Karén huomauttaa, että läpiviennin reikä pitää tilkitä huolella. Niin ettei reikään muodostu niin sanottuja kylmäsiltoja ulko- ja sisäseinän väliin.

Kun ulkona on kylmä ja sisällä lämmin, vesi alkaa kondensoitua ja pääsee rakenteisiin.

5. Hups, vesijohto

Pieni riski on, että reikä porataan vahingossa vesijohtoon.

– Tiedän tapauksen, jossa putki vietiin sisäseinää pitkin keittiön takaa, ja reikä porattiin siihen sisäyksikölle. Siinä olikin sitten vesijohto. Sen tietää mitä se sitten on, vettä tulee helposti väliseinää pitkin jopa alakertaan asti, Perkkiö kertoo.

Vastuullisilla yrityksillä on vastuuvakuutus, joka korvaa jopa miljoonien asennuksesta johtuvat vahingot.

Yleensä putken näkee piirustuksista tai voi päätellä, joskus se voi olla lähes mahdoton tunnistaa.

6. Hurinasta hyvä naapuririita

Jos lämpöpumppu pitää liikaa ääntä, se on hyvä naapuririidan aihe.

– Taloyhtiöissä on ollut vastustusta juuri siksi, että niiden uskotaan pitävän melkoisesti ääntä. Se mietityttää asukkaita yleensä eniten. Kuitenkin nykyiset laitteet ovat melko hiljaisia, Karén sanoo.

Hyvä nyrkkisääntö on, että äänialueen pitäisi jäädä noin 20–35 desibeliin. Jääkaappi hurisee noin 20 dB:n tasolla, ulkoyksikön melutaso pitäisi jäädä alle 40 db:hen, kun parvekelasit ovat auki. Viilentimenä pumppu tuottaa vähemmän ääntä kuin lämmitin.

7. Viilennin talvella?

Lämmittimiä ostetaan talven alla, viilentimiä helteellä. Fiksua olisi kuitenkin ostaa viilennin talven tullessa, sillä kesällä asentajien kalenterit ovat täynnä.

– Jos kämpässä on 30 astetta, asiakas ei jaksaisi odottaa päiväkausia. Sitten hän on valmiiksi vihainen aikataulun venymisestä. Kesällä ihmiset haluavat asennuksen nopeasti, nopein ei useinkaan ole se paras. Parhailla on kalenterit pitkälle täynnä.

8. Luvan saanti kestänyt vuoden

Eräs asiakas osti ilmalämpöpumpun viime vuoden helmikuussa. Taloyhtiön osakas halusi ennen lupaa teettää laajat selvitykset muista vaihtoehdoista, kuten ilmanvaihdon jäähdytyksestä tai keskitetystä jäähdytyksestä. Vaihtoehtojen kartoittaminen on sinänsä fiksua, mutta asukas on odottanut jo kohta vuoden luvan saantia.

Huoneiston ulkopuolelle tehtäviin muutoksiin on saatava taloyhtiön suostumus. On suositeltavaa, että asia käsitellään yhtiökokouksessa periaatepäätöksenä, kun ensimmäinen ilmalämpöpumppu halutaan asentaa taloon.

9. Vikavirta viilennykseen

Joskus taloyhtiön vastuuhenkilö tai isännöitsijä voi vaatia sähköasennukselta esimerkiksi vikavirtasuojausta, vaikka viilennyskäyttöön tarkoitetulla laitteella sitä ei määräysten mukaan tarvita.

Yleensä vanhoissa asunnoissa mikään pistorasia ei ole vikavirtasuojattu, eikä yhden laitteen suojaamisessa ei oikeastaan ole järkeä, Perkkiö kertoo.

10. Jos en minä, ei muutkaan

Perkkiö tietää tapauksista, joissa parveke on puolella kerrostaloyhtiön asunnoista. Ne asukkaat, joilla ei ole parveketta, ovat estäneet parvekehuoneiston pumpun asennuksen.

– Syynä on ollut, että parvekkeettomat ovat eriarvoisessa asemassa. Ne ovat sitten ihan älyttömiä tapauksia.