Asukkaille valtavat taloudelliset vahingot: Rivitalo uppoaa Pälkäneellä, kulut juoksevat vaikka rakennus on asumiskelvoton - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asukkaille valtavat taloudelliset vahingot: Rivitalo uppoaa Pälkäneellä, kulut juoksevat vaikka rakennus on asumiskelvoton

Sakari Jauhiainen ja Kalle Nikkilä ovat huolissaan vajoavan rivitalon tilanteesta.

Sakari Jauhiainen ja Kalle Nikkilä ovat huolissaan vajoavan rivitalon tilanteesta.

Julkaistu: 14.11. 6:01

Pälkäneen kunta myi rivitalotontin vanhan kaatopaikan päältä. Nyt neljän huoneiston rivitalo uppoaa ja talo on asumiskelvoton.

Asukkaille on koitunut noin 500 000 euron vahingot, ja lisää kuluja syntyy koko ajan.

Pälkäne on tunnettua soranottoaluetta. Takojanpolun varressakin oli soramonttu. 1980-luvulla se täytettiin kannoilla, rakennusjätteellä ja teollisuusjätteellä.

Päälle muutama metri soraa, ja vanhan soramontun paikalle syntyi rivitalotontti, jolle nousi neljän huoneiston Asunto Oy Onkkaalanrivi.

Vuosien varrella talo alkoi painua. Seinät halkeilivat, ja nyt huoneissa yksi nurkka on 20 senttiä korkeammalla kuin toinen nurkka.

Kun mennään huoneen toiseen päähän, kävellään alamäkeä. Takaisin tullessa noustaan ylämäkeä.

Kun lattialle laittaa pyöreän tölkin, se kierii vinhaa vauhtia huoneen toiseen päähän. Lattia on niin vinossa, että asunnossa kävely saattaa huimata, eräs asukas kertoi.

– Kaatoa on parikymmentä senttiä, asukkaat kertovat.

Vieressä on talo, joka on rakennettu kovalle maalle. Siellä ei ole ilmennyt minkäänlaista vahinkoa. Tämä talo on rakennettu kaatopaikan päälle. Talo on asumiskiellossa ja asukkaat maksavat pankille velkojaan asunnoista, joissa eivät voi asua. Tilannetta murehtivat Veikko Tiainen, Sakari Jauhiainen ja Kalle Nikkilä.

Vieressä on talo, joka on rakennettu kovalle maalle. Siellä ei ole ilmennyt minkäänlaista vahinkoa. Tämä talo on rakennettu kaatopaikan päälle. Talo on asumiskiellossa ja asukkaat maksavat pankille velkojaan asunnoista, joissa eivät voi asua. Tilannetta murehtivat Veikko Tiainen, Sakari Jauhiainen ja Kalle Nikkilä.

Rakoja on seinät täynnä. Kalle Nikkilän asunnossa on kasoittain naapurista tulleita eristeitä.

– Meidän puolelta puhallusvillat tulevat tänne, sanoo ex-seinänaapuri Sakari Jauhiainen, 73.

Neliömäärästä riippuen asuntojen arvo olisi voinut olla 90 000–100 000 euroa.

– Jos kunta ei olisi tällaista vahinkoa aiheuttanut, niin tällaisiksi asuntojen arvot on arvioitu. Nyt arvo on nollan alapuolella, sanoo Kalle Nikkilä, 71.

Talo on asumiskiellossa ja se on määrätty purettavaksi. Purkukustannukset ovat noin 50 000–60 000 euroa.

– Kunta yrittää sen väkisin työntää meidän maksettavaksi, Nikkilä sanoo.

Uppoavan talon seinät on vinksin vonksin. Rakoja on niin, että naapurin puolelta eristeet pursuavat viereiseen asuntoon.

Uppoavan talon seinät on vinksin vonksin. Rakoja on niin, että naapurin puolelta eristeet pursuavat viereiseen asuntoon.

Raoissa piisaa. Niitä löytyy kaikkialta.

Raoissa piisaa. Niitä löytyy kaikkialta.

Tiistaina Pälkäneen kunta tuli vastaan sen verran, että myönsi purkuhankkeelle lisäaikaa kaksi vuotta.

Kun sähköt ja lämmöt on poissa, kahden vuoden tyhjillään seisominen tarkoittaa sitä, että talo hajoaa käsiin.

– Aika hajottaa talon, jos ei mikään muu hajota, Nikkilä sanoo.

Pälkäneen kunta ei myönnä myyneensä rakennuskelvotonta tonttia.

– Kunta väittää myyneensä ihan rakennuskelpoisen tontin, sanoo isännöitsijä Veikko Tiainen, 75.

– Asia viedään aivan varmasti käräjäoikeuteen. Periksi ei anneta, Tiainen sanoo.

Myös Tampereella on rakennettu rivitalo vanhan kaatopaikan päälle. Kun talo alkoi vajota, kaupunki lunasti sen mukisematta.

– Ei minun käsittääkseni lait ole Tampereella erilaisia kuin Pälkäneellä, isännöitsijä Tiainen sanoo.

Talon vajoamista on yritetty estää ruiskuttamalla perustuksiin massaa, jonka olisi pitänyt turvotessaan paisua ja siten pysäyttää vajoaminen.

– Ei mitään vaikutusta. Toista sataa tuhatta euroa meni siihen, isännöitsijä sanoo.

Asukkaat maksavat pankille velkaa asunnoistaan, joissa eivät voi asua. Lisäksi maksettavaa kertyy talon ylläpidosta ja uudesta asunnosta.

Sakari Jauhiainen (kesk) lähetti uppoavasta talosta viestiä myös presidentti Sauli Niinistölle, kun tämä vieraili viime kesänä Pälkäneellä. Vierellä isännöitsijä Veikko Tiainen ja ex-asukas Kalle Nikkilä.

Sakari Jauhiainen (kesk) lähetti uppoavasta talosta viestiä myös presidentti Sauli Niinistölle, kun tämä vieraili viime kesänä Pälkäneellä. Vierellä isännöitsijä Veikko Tiainen ja ex-asukas Kalle Nikkilä.

Vajoava rivitalo Pälkäneellä 12. marraskuuta 2019.

Vajoava rivitalo Pälkäneellä 12. marraskuuta 2019.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili viime kesänä Pälkäneellä. Sakari Jauhiainen järjesti silloin pienimuotoisen mielenosoituksen, ja kantoi julistetta joka viesti Pälkäneen uppoavasta talosta.

– Kyllä ihmiset reagoi hirveesti. Jotkut taputteli olkapäälle, Jauhiainen kertoo.

– Olin lähellä Niinistöä, mutta en viitsinyt tarttua kädestä kiinni ja sanoa, minkä takia minä täällä olen, Jauhiainen kertoo.

Pälkäneen kunnanjohtaja Jussi Teittinen ei halua kommentoida asiaa. Hän sanoo, että asiasta tulee tiedote. Sen sisältö oli, että asunto-osakeyhtiölle on myönnetty kahden vuoden määräaika rakennuksen purkamiselle.

Lisää aiheesta