Kaksi pakastinta hurisee Valton, 80, talossa auringon voimalla – mies otti hatkat sähköverkosta jo 80-luvulla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kaksi pakastinta hurisee Valton, 80, talossa auringon voimalla – mies otti hatkat sähköverkosta jo 80-luvulla

Yli 80-vuotias Rantamäki väkersi jo pienenä poikana pikkuriikkisiä tuulimyllyjä.

Porilaisen Valto Rantamäen omakotitalo rakennettiin vuonna 2007. Se liitettiin sähköverkkoon vasta vuonna 2015.

9.11.2019 8:30

Porilainen Valto Rantamäki on tuottanut yli 30 vuotta suurimman osan tai lähes kaiken tarvitsemastaan lämmöstä ja sähköstä uusiutuvalla energialla.

Hänen nykyinen omakotitalonsa on rakennettu vuonna 2007, ja se liitettiin takaisin sähköverkkoon vasta vuonna 2015. Sitä ennen sähkö tuotettiin vain aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla.

– Tämä on minulle jo neljäs talo, jossa käytän uusiutuvaa energiaa. Ennen verkkoon liittymistä jouduimme joskus ´lainaamaan´ sähköä naapureilta jatkojohdolla – heidän luvallaan, Rantamäki kertoo.

Talo on yli 80-vuotiaan Rantamäen mukaan nimenomaan rakennettu uusiutuva energia silmälläpitäen. Sen osuus sekä sähköstä että lämmöstä on talossa 80–90 prosentin luokkaa. Sähkölasku on vain noin 200 euroa vuodessa.

Valto Rantamäki esittelee aurinkokennojen ja tuulivoimalan akkuja autotallissa.

Hän kuvaa talon energiankulutusta pieneksi. Esimerkiksi jääkaappi ja kaksi pakastinta käyvät aurinkoenergialla. Talon valaistus on pääosin toteutettu 12 voltin led-valaistusjärjestelmällä.

– Tänään vaimoni leipoi pullaa aurinkoenergialla tuotetulla sähköllä.

Akkuihin varastoitavaa aurinkosähköä Rantamäki tuottaa noin 3 kWp:n järjestelmällä. Lisäksi rakennuksessa on 5 kW:n tuulivoimala. Lämpöä tuottaa 12 aurinkokeräimen lisäksi puukattila.

Rantamäen kädenjälki näkyy uusiutuvan energian persoonallisena hyödyntämisenä. Esimerkiksi aurinkopaneelit ja -keräimet on asetettu lähes pystysuoraan, jotta talvella matalalla paistava aurinko saadaan maksimaalisesti talteen. Yleensä neuvotaan, että paneelit ja keräimet kannattaisi asentaa 45 asteen kulmaan, jotta kesäauringon säteily tallentuu tehokkaasti.

Rantamäen talossa on huomioitu myös passiivinen aurinkoenergia: talo ”aukeaa” etelään, joten auringon valo ja lämpö pääsevät paistamaan sisään olohuoneen suurista ikkunoista. Kesällä aurinko paistaa korkeammalta, ja silloin terassin lippa suojaa näitä isoja ikkunoita ja sisätilat välttyvät ylilämmöltä.

Tiedot Rantamäen talon uusiutuvilla menetelmillä tuotetusta sähköstä menevät Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestelmiin.

Rakennuksessa on 5 kW:n tuulivoimala.

Innostus syntyi jo lapsena

Rantamäki haluaa käyttää uusiutuvan energian lisäksi myös valmista sähköverkkoa, koska kokee pääsevänsä sillä tavalla helpommalla. Uusiutuvan energian tuotantoon tarvittavan laitteiston kunnossapito ja hankinta tulee työlääksi ja kalliiksi, vaikka hinnat ovatkin tulleet alas.

– En pysty hankkimaan niin isoja akkuja kuin pitäisi, jos haluaisin elää vain uusiutuvalla.

Sähköasentajan työstä eläkkeelle jäänyt Rantamäki harmittelee sitä, että ei ole saanut senttiäkään tukea uusiutuvan energian tuotantoon.

Rantamäki sanoo olleensa kiinnostunut uusiutuvasta energiasta jo pikkulapsesta. Hän muun muassa tykkäsi väkertää pieniä tuulimyllyjä.

– Uusiutuva energia on tulevaisuutta, ja kyllä se teknologiakin kiinnostaa. Ympäristönäkökulmakin on siinä vaikuttamassa.

Hän on saanut uusiutuvan energian edistämisestään myös tunnustuksia Porin kaupungilta: ympäristöpalkinnon ja Hinku eli hiilineutraali kunta- maininnan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?