Kommentti: Herätys, pääministeri Rinne! Työeläkerahastoja pitäisi vahvistaa eikä heikentää

Julkaistu:

Eläkerahastoissa ei ole ylimääräisiä miljoonia ”irrotettaviksi” pääministerien päähänpistoihin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Pääministeri Antti Rinne arvelee työeläkerahastoista löytyvän ylimääräisiä varoja ”irroitettaviksi” aikoinaan perhevapailla olleiden naisten pienten työeläkkeiden korotuksiin.

Pääministeri arvelee rahaa tarvittavan ja myös löytyvän tähän tarkoitukseen 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.

Ehdotus vaikuttaa hetken mielijohteelta, sillä se on monin tavoin kyseenalainen.

Eipä ihme, että Suomen lakisääteistä eläkejärjestelmää Rinnettä ilmeisesti paremmin tuntevat asiantuntijat ovat tuoreeltaan tyrmänneet pääministerin ehdotuksen.

Tässä asiassa tyrmääjät ovat oikeassa ja pääministeri väärässä.

Rahastoissa ei ole ylimääräisiä euroja

Rinteen kaavailema 200–300 miljoonan euron ”irrottaminen” voi äkkiseltään tuntua helpolta toimelta, sillä onhan summa vain suunnilleen prosentin kymmenesosa lakisääteisten työeläkerahastojen yhteensä yli 200 miljardin euron varoista.

Vaikutelma on kuitenkin väärä, sillä kokoon kertyneissä työeläkerahastoissa ei ole yhtään ylimääräistä euroa saati pariasataa miljoonaa euroa vuosittaisiin ”irrotuksiin”.

Jokaisella työeläkejärjestelmän rahastoidulla eurolla on oma lain määräämä ja tarkoin säännelty tarkoituksensa. Eikä rahastoista ole mahdollista hetken mielijohteesta ”irrottaa” yhtään euroa ilman, että se on auttamatta alkuperäisestä tarkoituksestaan pois.

Kyse on niin sanotuista puskurirahastoista, joiden avulla on tarkoitus maksaa työelämästä jo eläkkeelle siirtyneiden kansalaisten lakisääteisiä työeläkkeitä.

Näitä rahastoja on vuosikymmenten mittaan koottu sananmukaisesti palkansaajaväestön vanhuuden varaksi eikä mihinkään muuhun tarkoitukseen saati pääministereiden päähänpistojen varalle.

Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä on niin sanotusti etuusperusteinen, jossa aikanaan maksettavien eläkkeiden määrä on ennalta tiedossa ja perustuu kunkin vakuutetun työvuosien aikaiseen lainsäädäntöön ja itse kunkin työuraan.

Karkeasti ottaen kaksi kolmasosaa eläkkeistä maksetaan työantajayritysten ja palkansaajien kuukausittaisista eläkevakuutusmaksuista ja yksi kolmasosa juuri tätä tarkoitusta varten vuosikymmenten mittaan koottujen rahastojen tuotoista.

Eläkelakeja vaikea muuttaa taannehtivasti

Aika ajoin työeläkelakeja on toki muutettu, mutta ani harvoin siihen tapaan taannehtivan valikoivasti kuin Rinteen ideoimat ”irrotukset” edellyttäisivät.

Pääministerin päähänpisto on omituinen poikkeama viime vuosien asialähtöisestä työeläkekeskustelusta, jossa esiin on noussut enemmän perusteita eläkerahastojen vahvistamiseen kuin niiden heikentämiseen.

Asiakeskustelu on hyvällä syyllä kytkeytynyt syntyvyyden odottamattoman jyrkkään alentumiseen ja siitä johtuneisiin väestöennusteiden muutoksiin.

Parhaan käytettävissä olevan väestötiedon ja -tutkimuksen perusteella väestö näyttää harmaantuvan aiemmin oletettua nopeammin. Eläkeikäisten määrä kasvaa ja työikäisen väen määrä kutistuu aiemmin oletettua ja toivottua jyrkemmin.

Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että eläkemenojen määrä alkaa vähitellen kasvaa suuremmiksi kuin eläkejärjestelmän pitkäaikaiset laskelmat ovat olettaneet. Toinen seuraus on, että työikäisten palkansaajien hupeneneminen alkaa supistaa eläkevakuutusmaksujen kertymää oletettua pienemmäksi.

Nykytiedon perusteella eläkemenot kasvavat samaan aikaan kuin eläkevakuutusmaksut supistuvat. Tästä syntyy joka tapauksessa vaikea yhtälö, jossa ei ole yhtään ylimääräistä tilaa edes sinänsä hyväntahtoisille uusille menoerille.

Edessä poliittisesti vaikea eläkeyhtälö

Aikanaan edessä olevaa kasvavien menojen ja supistuvien tulojen ristiriitaa on mahdollista ratkoa joko järjestelmän eläkemenoja – eli eläkeläisten eläke-etuja – leikkaamalla tai eläkevakuutusmaksuja korottamalla tai näiden jonkinlaisella yhdistelmällä.

Kumpikin keino on poliittisesti vaikea, joten mieleen voi tulla myös kolmas mahdollinen vaikkakin näitä epävarmempi tapa. Se on koossa olevien eläkerahastojen tuottotavoitteen nostaminen.

Jos sijoitustuottojen korottaminen olisi tuosta vain mahdollista, se toki helpottaisi eläkkeiden rahoituspaineita. Mutta yritys voi myös epäonnistua ja kääntyä tarkoitustaan vastaan, sillä tuottotavoitteiden nostaminen altistaisi rahastot myös entistä suuremmille riskeille.

Yksi esillä ollut varautumisen vaihtoehto on korottaa saman tien eläkevakuutusmaksuja hieman suuremmiksi kuin nyt maksussa olevien eläkkeiden rahoittaminen edellyttäisi. Näin koottavia ”ylimääräisiä” maksuja ohjattaisiin rahastoihin keventämään tulevien vuosikymmenten maksupaineita.

Rahastojen kasvattamisen keskeinen etu perustuu sijoitusten oletettuihin tuottoihin ja niin sanottuun korkoa korolle -ilmiöön. Ja ajatukseen, että sijoitustuotoilla kustannettua osaa eläkkeistä ei ole tarpeen koota eläkevakuutusmaksuja korottamalla.

Tällaiseen kokonaisuuteen on hyvin vaikea sovittaa yhtään uutta päähänpistoa edes parin sadan miljoonan vuotuisista ”irrotuksista”.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    2. 2

      Torimummo tutustui sutkiin miekkoseen – kaveruuden hintalapuksi tuli yli 32 000 euroa: ”Olenhan minä ollut vähän höntti”

    3. 3

      Kommentti: Näitä tietoja etsin yhtiöstä sijoituspäätöstä tehdessäni

    4. 4

      Näin Postin lakko alkaa näkyä ensi viikolla: ”On iso riski, että se häiriintyy”

    5. 5

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    6. 6

      Haluatko hyvät rahat sijoittamalla ”vihreään kultaan”? Näin paljon metsää pitää omistaa, jotta pääsee keskituloihin

    7. 7

      Kommentti: Perintömetsäni tuotti juuri kaikkien aikojen tulot

    8. 8

      Britannian punta jatkaa toipumistaan – usko Britannian hallittuun EU-eroon on vahvistunut

    9. 9

      Suomessa on lähes 50 000 työpaikkaa ilman tekijää – vaikeasti täytettävien määrä kasvoi jyrkästi

    10. 10

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    2. 2

      Torimummo tutustui sutkiin miekkoseen – kaveruuden hintalapuksi tuli yli 32 000 euroa: ”Olenhan minä ollut vähän höntti”

    3. 3

      Kommentti: Perintömetsäni tuotti juuri kaikkien aikojen tulot

    4. 4

      Haluatko hyvät rahat sijoittamalla ”vihreään kultaan”? Näin paljon metsää pitää omistaa, jotta pääsee keskituloihin

    5. 5

      Näin Postin lakko alkaa näkyä ensi viikolla: ”On iso riski, että se häiriintyy”

    6. 6

      Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolusti Ykkösaamussa ”paljon kirottua” kikyttelyä: ”Olennainen vaikutus kansantalouden ja työllisyyden kehitykseen”

    7. 7

      Kommentti: Näitä tietoja etsin yhtiöstä sijoituspäätöstä tehdessäni

    8. 8

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    9. 9

      Suomessa on lähes 50 000 työpaikkaa ilman tekijää – vaikeasti täytettävien määrä kasvoi jyrkästi

    10. 10

      Kommentti: Jos hyvin käy, seuraava taantuma väistyy ennen kuin se ehtii alkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Erkki tilasi lämpöpumpun, sitten alkoi farssi: tutuksi tulivat perintätoimisto, juristit, haastemies ja käräjäoikeus

    2. 2

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    3. 3

      Maksatko aina suoraan tililtä? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa kannattaisi hyödyntää luottoa

    4. 4

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    5. 5

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    6. 6

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    7. 7

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    8. 8

      PAU:lta kova väite: Tästä Postin aitaan leikatusta reiästä livahti töihin 20 vuokratyöntekijää – katso kuvat ja video

    9. 9

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    10. 10

      Markkinaoikeus tuomitsi pikavippiyrityksen maksamaan 100 000 euron uhkasakon – Matti Nykästä hyödyntänyt kampanja selvästi lainvastainen

    11. Näytä lisää