Kovatuloisimmat supercelliläiset maksoivat veroja sata miljoonaa euroa – katso, mitä kaikkea sillä saisi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kovatuloisimmat supercelliläiset maksoivat veroja sata miljoonaa euroa – katso, mitä kaikkea sillä saisi

Pelkästään tulokärkikaksikko Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja maksoi veroja yli 70 miljoonaa euroa.

Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen­

5.11.2019 18:46

Viime vuoden sadan kovatuloisimman listan kärjessä komeili kaksi Supercellin perustajaa: Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja. Herrat ansaitsivat yhdessä kaikkiaan yli 200 miljoonaa euroa. Verojakin he maksoivat yhteensä noin 76,6 miljoonaa euroa.

Mitä kaikkea tuolla veropotilla voisi maksaa?

Paanasen ja Kodisojan verot riittävät esimerkiksi kuittaamaan Helsingin Puistosairaalan eli entisen Lastenklinikan ensimmäisen vaiheen peruskorjauksen. Se maksaa arviolta 44 miljoonaa euroa.

Hallitus varasi ensi vuoden budjetissa viikon hoitotakuun toteuttamiseen 60 miljoonaa euroa. Paanasen ja Kodisojan veropotilla voisi kuitata tämän, ja jäisi ylikin.

Hallituksen tavoitteena on, että jatkossa ihminen pääsee kiireettömään hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Nykyinen raja on kolme kuukautta.

Tai sitten herrojen veroeuroilla voisi rahoittaa sote-hankkeita. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi lokakuussa, että hallitus satsaa ensi vuonna sote-kehittämishankkeisiin 70 miljoonaa euroa. Hankerahat voi käyttää Kiurun mukaan ”lavealla pensselillä maalaten”.

– Rahoitus jatkuu samantasoisena koko julkisen talouden suunnitelman ajan (2020–2023), tämä on pysyvää rahaa, Kiuru tähdensi.

Sote-uudistusta ei siis suinkaan ole haudattu.

Sadan kovatuloisimman listalla oli myös kolme muuta Supercellin perustajiin kuuluvaa: Lassi Leppinen, Visa Forsten ja John Derome. Leppinen maksoi veroja noin 4,6 miljoonaa euroa, Derome noin 5,3 miljoonaa ja Forsten 13,9 miljoonaa euroa.

Yhteensä nämä viisi supercelliläistä maksoivat veroja siis yli sata miljoonaa euroa.

Tätä summaa voisi käyttää vaikka HUSin uuden silmäsairaalan rakentamiseen. Rakennushankkeen kustannusarvio on 135 miljoonaa euroa.

Tulevan vuoden budjetissa hallitus ohjaa kehitysmäärärahoihin noin sata miljoonaa euroa, johon veropotti myös riittäisi hyvinkin.

Valtiovarainministeriö sanoi ennusteessaan lokakuussa, että hallitus on päättänyt julkiseen talouteen pysyvästi vaikuttavista menolisäyksistä, veronkiristyksistä ja uudelleenkohdennuksista. Menolisäykset astuvat voimaan tuloja lisääviä veronkiristyksiä etupainoisemmin.

Kokonaisuutena nämä heikentävät julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla. Supercelliläisten sadalla miljoonalla veroeurolla voisi tasapainottaa tilannetta.

Tai jos haluaa haastetta elämään, veropotilla voisi vaikka lyhentää ensi vuoden budjetin kahden miljardin euron alijäämää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?