Kommentti: Kulta on kalleimmillaan vuosikausiin, ja se on harvoin ollut hyvä enne

Julkaistu:

Kulta on ampaissut kalleimmilleen sitten eurokriisin tuomiopäivän tunnelmien. Toiveikkuudesta tuskin on tälläkään kertaa kyse, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Kulta on kriisiaikojen klassinen turvasatama, johon maailman riskejä karttavat sijoittajat ovat tiukan paikan tullen siirtäneet varojaan suojaan milloin miltäkin vaaroilta.

Siksi ei liene tälläkään kertaa yksinomaan tulevaisuuden toivoa korostava hyvä uutinen, että kaikista sijoituskohteista juuri kulta on koko tämän vuoden vahvimpia nousijoita.

Kullan unssihinta on vuodessa noussut noin 25 prosenttia, ja syyskuusta lähtien hinta on vaihdellut 1 500 Yhdysvaltain dollarin tuntumassa.

Unssin dollarihinta on nyt korkeimmillaan yli kuuteen vuoteen, ja tätä korkeampia noteerauksia on nähty ainoastaan kerran aiemmin.

Euroiksi muunnettu unssihinta on syksyn kuluessa vaihdellut 1 400 euron yläpuolella, mikä on euron heikkenemisen takia merkinnyt kullan vanhan euroennätyksen rikkomista.

Kultamarkkinoiden tärkein hinta on dollareissa noteerattu unssihinta, sillä dollari on kultapörssien ylivoimaisesti tärkein kaupankäyntivaluutta.

Dollarimääräinen hintaennätys syntyi vuoden 2011 syksyllä, ja se oli hieman yli 1 850 dollaria.

Silloin eurokriisi riehui pahimmillaan ja maailman finanssimarkkinoilla vallitsivat liki finanssikriisin veroiset tuomiopäivän tunnelmat. Osa sijoittajista myös pelkäsi keskuspankkien rahaelvytyksen johtavan hillittömään inflaatioon.

Nyt sijoittajilla ei ole yhtä finanssi- tai eurokriisin kaltaista selkeää syytä pelkoon tai turvapaikkasijoituksiin. Mutta tuskin kulta tälläkään kertaa on kallistunut pelkästään päivänpaisteen toivossa.

Sen sijaan hintaa lienee taas nostanut joukko huolia.

Vaihtoehto miinuskoroille

Kullan tämänkertaista kallistumista voinee selittää joukolla perinteisiä ja ehkä yhdellä uudenlaisellakin mahdollisella syyllä.

Perinteisistä syistä todennäköisesti painavimpia ovat kautta maailman jo koettu talouskasvun ja kansainvälisen kaupan kasvun tuntuva hidastuminen sekä huolet talousnäkymienkin heikkenemisestä.

Kauppasuhteiden kiristyminen ja pelko Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistymisestä ja leviämisestä on ollut omiaan heikentämään kasvua ja kasvuodotuksia.

Pelko kauppasodan kärjistymisestä ja kansainvälisen eripuran riskeistä on itsessäänkin yksi todennäköinen syy sijoittajien huoliin ja turvapaikkasijoituksiin.

Toinen todennäköinen perinteinen syy kultasijoitusten suosion kasvuun on huoli vakiintuneiden pääsijoituslajien, kuten osakkeiden ja velkakirjojen, mahdollisesta yliarvostuksesta tai suoranaisesta kuplahinnoittelusta.

Varsinkin riskejä karttavilla velkakirjasijoittajilla on jo hyvän aikaa ollut vaikeuksia löytää sijoituskohteita, jotka olisivat samaan aikaan turvaavia ja tuottavia.

Etenkin euroalueella suuri osa velkakirjojen korkotuotoista on painunut nollan prosentin alapuolelle negatiivisiin prosenttilukuihin.

Velkakirjamarkkinoiden nolla- ja miinusprosentit ovat käytännössä mitätöineet yhden perinteisen syyn karttaa kultaa sijoituskohteena.

Kultaa on vanhastaan ollut perusteltua karttaa siksi, että kullasta ei heru osingon tai koron kaltaista tuottoa, ja että siksi sen sisäinen tuotto-odotus on säilytys- ja kaupankäyntikulujen verran negatiivinen.

Nyt tämä negatiivisen tuoton perusheikkous ei koske enää vain kultaa, vaan suuri osa velkakirjamarkkinoista on samaa maata.

Keskuspankitkin luottavat kultaan

Yksi uudenlainen mahdollinen syy kullan suosion kasvulle liittyy suoraan negatiivisiin korkoihin.

Osa sijoittajista ja muista finanssimarkkinoiden toimijoista on ehkä alkanut epäillä miinuskorkojen ja keskuspankkien muiden rahapoliittisten kokeilujen mielekkyyttä.

Kullan viimeaikainen kallistuminen näyttää sattuneen samoihin aikoihin, kun maailman suuret keskuspankit ovat yksi toisensa jälkeen keventäneet rahapolitiikkansa viritystä.

Uusia koronlaskuja ja uudestaan aloitettuja rahaelvytyksen toimia on nähty monin paikoin, vaikka talouskasvu on vasta hidastunut.

Samalla on saattanut herätä epäily, että uuden taantuman tullen keskuspankit ovat voimattomia uusiin elvytystoimiin – tai ryhtyvät parempien keinojen puutteessa entistäkin epätoivoisempiin ja riskipitoisempiin rahakokeisiin.

Jos finanssitoimijat menettävät luottamuksensa keskuspankkiirien tolkkuun ja rahapolitiikan toimiin, alkaa epäluulo seuraavaksi kohdistua suoraan dollarin ja euron kaltaiseen paperirahaan.

Ja jos luottamus paperirahaan pettää, kallistuu kulta todennäköisesti lisää suhteessa dollariin ja euroon.

Tai niin kuin Suomen Pankin kanssa samaan euroalueen keskuspankkijärjestelmään kuuluva Hollannin DNB ilmaisee hiljan päivittämillään verkkosivuillaan:

”Kulta on täydellinen säästöpossu – se on rahoitusjärjestelmän luottamuksen ankkuri.”

Ja vähän vielä dramaattisemmin:

”Jos [rahoitus]järjestelmä romahtaa, kultavarannot voivat toimia järjestelmän jälleenrakennuksen perustana.”

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    2. 2

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    3. 3

      Gigantti tutkii, paljastiko sen rekisteröitymis­lomake jopa salaisia osoite­tietoja

    4. 4

      Saudi-Arabian öljyjätti Aramco paljasti, kuinka suurella voimalla se aikoo pörssiin – listautumisesta voi tulla maailman suurin

    5. 5

      Näin Postin lakko alkaa näkyä ensi viikolla: ”On iso riski, että se häiriintyy”

    6. 6

      Kommentti: Näitä tietoja etsin yhtiöstä sijoituspäätöstä tehdessäni

    7. 7

      Haluatko hyvät rahat sijoittamalla ”vihreään kultaan”? Näin paljon metsää pitää omistaa, jotta pääsee keskituloihin

    8. 8

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    9. 9

      Kommentti: Perintömetsäni tuotti juuri kaikkien aikojen tulot

    10. 10

      Torimummo tutustui sutkiin miekkoseen – kaveruuden hintalapuksi tuli yli 32 000 euroa: ”Olenhan minä ollut vähän höntti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    2. 2

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    3. 3

      Torimummo tutustui sutkiin miekkoseen – kaveruuden hintalapuksi tuli yli 32 000 euroa: ”Olenhan minä ollut vähän höntti”

    4. 4

      Kommentti: Perintömetsäni tuotti juuri kaikkien aikojen tulot

    5. 5

      Kommentti: Näitä tietoja etsin yhtiöstä sijoituspäätöstä tehdessäni

    6. 6

      Haluatko hyvät rahat sijoittamalla ”vihreään kultaan”? Näin paljon metsää pitää omistaa, jotta pääsee keskituloihin

    7. 7

      Näin Postin lakko alkaa näkyä ensi viikolla: ”On iso riski, että se häiriintyy”

    8. 8

      Gigantti tutkii, paljastiko sen rekisteröitymis­lomake jopa salaisia osoite­tietoja

    9. 9

      Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolusti Ykkösaamussa ”paljon kirottua” kikyttelyä: ”Olennainen vaikutus kansantalouden ja työllisyyden kehitykseen”

    10. 10

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Erkki tilasi lämpöpumpun, sitten alkoi farssi: tutuksi tulivat perintätoimisto, juristit, haastemies ja käräjäoikeus

    2. 2

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    3. 3

      Maksatko aina suoraan tililtä? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa kannattaisi hyödyntää luottoa

    4. 4

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    5. 5

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    6. 6

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    7. 7

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    8. 8

      PAU:lta kova väite: Tästä Postin aitaan leikatusta reiästä livahti töihin 20 vuokratyöntekijää – katso kuvat ja video

    9. 9

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    10. 10

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    11. Näytä lisää