”Vältän tuonne menemistä” – yhä useampi sivuuttaa ruokakaupan jonot ja hoitaa ostokset netissä

Ennen myyjä keräsi ostokset tiskin takana, sitten asiakkaat pääsivät isojen markettien käytäville. Nyt yhä useampi maksaa siitä, ettei tarvitse haaskata aikaa hyllyjen välissä suunnistamiseen.

Heli Kosunen kerää ja Janika Autio toimittaa ostokset. Susanna Silvander-Rosti ja Ella Rosti sekä kaksoset Elsi ja Sulo käyttävät ruokalähettipalvelua.

4.11.2019 6:00

Sillä aikaa, kun yksivuotiaat kaksoset Elsi ja Sulo ovat päiväunilla, ruokalähetti tuo vihtiläisten Ella Rostin ja Susanna Silvander-Rostin kotiovelle monta kassillista ruokaa. Ovikello soi, ruokakassit vaihtavat omistajaa ja Rosti maksaa ostokset sekä latoo makaronilaatikkovärkit, vihannekset ja piltit keittiön kaappeihin.

– Se on ihana hetki, Rosti nauraa.

Lähetti käy ovella pari kertaa kuukaudessa. Rosti on hoitovapaalla kotona lasten kanssa, ja kauppareissun ulkoistaminen maksulliselle palvelulle sopii perheen päivärytmiin, joka alkaa aamu kuuden herätyksellä, jatkuu ilmeisen toimeliaiden kaksosten perässä pysyttelemisellä, kaksilla päiväunilla ja kodin arjen pyörittämisellä. Silvander-Rostikin pääsee suoraan töistä kotiin ilman välipysähdyksiä.

Susanna Silvander-Rostin ja Ella Rostin kotitaloudessa ruokaostokset tehdään säännöllisesti netin kautta. Kun kaksoset Elsi ja Sulo nukkuvat päiväunia, Rosti ennättää purkaa lähetin tuomat ruokaostokset jääkaappiin.

Vuorokauteen ei mahdu kovin montaa tuntia, jolloin kaupassa ennättäisi käydä niin, että siellä ennättäisi myös ajatella. Lähikauppaa asuinalueella ei ole. Kaksosten kanssa liikkuvia vanhempia pysäytellään muutenkin hyllyjen välissä usein, Silvander-Rosti sanoo. Isossa marketeissa pikkulasten kanssa käyminen tietää vanhemmalle usein aikaa vastaan kilpailemista. Perheen pienimmät saattavat ilmaista hetkenä minä hyvänsä olevansa kyllästyneitä kauppareissuun, eikä marketissa siksi huvita viipyä kovin pitkään.

Kun Silvander-Rosti saapuu töistä kotiin viiden aikaan, ruokaostokset on jo tehty.

Asiakkaiden tilauksia säilytetään viileässä varastotilassa.

Ruoan verkkokaupan parissa työskentelevät kerääjät saavat selvän käsityksen siitä, mitä suomalaisissa kodeissa syödään arkena.

Palvelu ei ole ilmainen, mutta pariskunta laskeskelee ostosten tulevan pitkällä aikavälillä silti edullisemmaksi kuin nopeat kauppareissut, joilla matkaan tarttuu heräteostoksia. Ja kun tilaus on tarpeeksi iso, kuljetusmaksua ei tarvitsekaan maksaa. Säästöä tulee siinäkin, että netistä valitsemalla tulee suunniteltua, mitä seuraavina päivinä tai jopa viikkoina syödään. Vihtiläisperheen kotiin ruoka tilataan K-supermarketista. Osin siksi, koska hoitovapaalla oleva Rosti työskentelee Keskolla, ja palvelu on tullut työnantajan kautta tutuksi.

Ruoan verkkokauppa ei ole mikään pienen edelläkävijäporukan tai yksin lapsiperheiden juttu, ja palveluita on muillakin kuin K-ryhmällä. On pieniä Sannan ruokakassin tai Luomukassin kaltaisia yrityksiä, joilta voi tilata ruokalähetyksen, joka sisältää useammaksi päiväksi värkit valmiiksi suunniteltujen aterioiden valmistamiseen moneen eri tarpeeseen. Vegaanille, sekasyöjälle, kasvissyöjälle. S-ryhmän kaupoista ruokaa voi tilata sekä Alepasta että Prismasta, Alepasta kotiinkuljetuksella. Prismasta ostokset noudetaan itse.

Nouto- tai kuljetuspalveluiden suosio on voimakkaassa kasvussa. Verkkokaupan osuus S-ryhmän ruokamyynnistä on tällä hetkellä noin puoli prosenttia. Vuonna 2018 myynti oli noin 38 miljoonaa euroa, mikä vastaa jo pienimpien Prismojen myyntiä. Heinäkuussa 2019 kasvuluku oli noin 40 prosenttia.

Kasvu on vahvaa myös K-ryhmällä. Verkkokaupan myynninkehitys oli tammikuusta heinäkuuhun 115 prosenttia. K-ryhmän tavoitteena on myydä ruoan verkkokaupassa tänä vuonna yli 40 miljoonan euron edestä.

Verkkokaupan palveluita tarjoavia ruokakauppoja on K-ryhmällä nyt 200, tänä vuonna niitä on tullut 50 lisää. Keskon mukaan netissä tehdään kerralla isompia ostoksia kuin marketissa käytäessä. Verkkokaupan keskiostos on noin viisinkertainen kivijalan keskimääräiseen ostoskoriin verrattuna. Uusia pieniä yrittäjiäkin tulee markkinoille tiuhaan.

Kaaren Prisman noutopisteellä Helsingin Kannelmäessä käy kymmenen aikaan aamupäivällä kuhina, vaikka hypermarketin käytävillä on rauhallista.

Perheenäiti Karoliina parkkeeraa autonsa noutopisteen oven viereen. Takapenkin turvaistuimella istuu pieni lapsi. Verkkokaupan työntekijä Janika Autio rullaa sinisiin muovilaatikoihin pakatut muovikassit ulos auton luokse, ja asiakas ryhtyy nostelemaan ostoksiaan takakonttiin.

– Keksittiin tämä palvelu keväällä. Helpottaa elämää tosi paljon, Karoliina sanoo ja sulkee peräkontin luukun.

Kauppaan tulee mentyä enää harvoin. Verkkokaupassa hän asioi illalla, kun lapsi nukkuu.

Kun asiakas saapuu autolla Prisman pihaan, Janika Autio rullaa ostokset ulos asiakkaan luokse.

Karoliina kertoo, että hänen taloudessaan ruokaostokset on tehty verkossa keväästä asti. Pikkulapsi pärjää takapenkillä, kun äiti pakkaa ostokset auton takakonttiin.

Seuraavaksi pihaan hurauttaa Tommi Johansson, joka on tavannut poiketa noutopisteellä hakemassa puolison tekemän nettitilauksen parin vuoden ajan, usein aamupäivällä ruokatunnin aikana tai heti töiden jälkeen.

– Vältän tuonne menemistä, Johansson sanoo ja osoittaa kauppaa.

Enää Johansson ei käy siellä kuin ostamassa lähinnä vaatteita.

– Päivittäiset ruokaostokset hoidamme tätä kautta.

Illat perhe säästää ihan muita asioita varten.

– Iltaisin on niin paljon harrastamista lasten kanssa.

Autio lykkää jälleen pinon sinisiä laatikoita ulos, tällä kertaa Johanssonille.

Verkkokaupasta tilataan usein raskaita tuotteita, kuten juomapakkauksia, joita ei jaksaisi raahata marketin käytävillä.

Ennen kuin asiakas saapuu, verkkokaupan työntekijät ovat keränneet nettitilauksen tuotteet Prisman osastoilta. Hyvin usein keräilykierros alkaa banaanihyllyltä, jossa keräilee nyt verkkokaupassa jo kolme vuotta työskennellyt Marianna Grigorakis. Kun asiakas haluaa tomaatteja, hän naputtelee verkkokaupassa tarvitsemansa lukumäärän. Jos vaikkapa perunan tarpeen arvioiminen on hankalaa, lisätietoihin voi kirjoittaa, kuinka montaa kiloa tarkoittaa.

Lisätietoihin kirjoitetaan monenlaisia pyyntöjä. Joskus asiakas saattaa toivoa banaaneja, jotka vihertävät, joskus taas, että osa banaaneista on keltaisia ja osa vielä raaempia.

– Välillä pyydetään, ettei tuotteita pakata muovi- vaan biohajoaviin pusseihin, Grigorakis sanoo.

Jos asiakkaan pyyntö on epäselvä tai tuote on loppu, kaupasta voidaan soittaa ja kysyä tarkennuksia.

Kauppaa työvuoron ajan kiertävät kerääjät saavat päivän aikana paitsi valtavasti askelia (muutamassa tunnissa helposti jo 10 000) myös käsityksen siitä, mitä suomalaiset syövät. Järjestäen Prismasta tilataan banaanien lisäksi pyreetä, tomaattia ja kastikkeita. Toisinaan kahvinkeittimiä ja sateenvarjojakin.

Marianna Grigorakis kertoo, että keräilykierros alkaa useimmiten hedelmä- ja vihannesosastolta.

Heli Kosunen kerää kahden asiakkaan tilaamia ostoksia muovikasseihin kauppakeskus Kaaren Prismassa. Tomaatit laitetaan pussiin ja punnitaan normaaliin tapaan.

Kun kassit on pakattu, ne viedään noutopisteellä olevaan suureen kylmähalliin, jossa on pinokaupalla sinisiä muovilootia. Nopealla katsauksella ainakin viidessä pinossa on vaippapaketteja, ja laatikkopinojen päältä pilkistää suuria vessapaperipaketteja, useamman pullon vissypakkauksia sekä koiranruokaa. Kaikkea sellaista, jota voi olla hankala kantaa, sanoo verkkokaupan tiiminvetäjä Riikka Vuorinen.

Kylmähalli on Vuorisen mukaan täyteen ahdettu joulun aikaan. Myös Grigorakis sanoo, että joulu on työn kiireisintä aikaa. Asiakas Johanssonkin muistelee, että jouluruuhkat on tullut vältettyä, kun pöydän antimet on tilattu verkkokaupan kautta. Tavallisena arkena noutopisteellä käy eniten asiakkaita kello 15–19 välisenä aikana.

– Silloin, kun useimmat pääsevät töistä, tiiminvetäjä Vuorinen sanoo.

Asiakkaat voivat valita aikahaarukan, jonka sisällä he saapuvat Prismalle. Kauppakassin voi ostaa netin kautta ilman autoakin. Prismassa ostokset haetaan silloin noutopisteen ”tennarilinjalta”.

Kiireisen arjen helppottaminen on monelle perheelle tärkein syy käyttää nouto- ja kotiinkuljetuspalveluja. Samaan argumenttiin vetoavat myös ruokakauppojen nettisivut. Ne kysyvät, oletko väsynyt kantamaan raskaita ruokakasseja ja kertovat, että ostokset voi nykyään hoitaa kätevästi kotisohvalta käsin ja muistuttavat, että nyt on muuten vaivatonta.

Markkinoinnin professori Arto Lindblom Aalto yliopistosta kertoo, että ruoan verkkokauppa on maailmanlaajuinen trendi, jonka odotetaan vahvistuvan entisestään. Suomessa trendiin on herätty vähän myöhemmin kuin vaikkapa Iso-Britanniassa tai Ruotsissa. Trendiin liittyvät Lindblomin mukaan myös ravintolakuljetuspalvelut, kuten Wolt ja Foodora.

– Kyseessä on iso muutos kaupan alalla. Ylipäätään digitalisoituminen ja verkkokauppa koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Ruoka on ollut tähän asti ikään kuin suojattu digitalisoitumiselta, ja kivijalkojen rooli on edelleenkin hyvin tärkeä.

Ruoan logistiikka vaatii kylmäketjua, minkä vuoksi elintarvikkeet ovat löytäneet verkkokauppaan myöhemmin kuin tavarat. Lindblom ei usko, että verkkokauppa syrjäyttää kivijalkakauppoja, vaan pikemminkin täydentää palveluiden kirjoa.

– Ruoan verkkokaupassa on kyse arjen helpottamisesta. Esimerkiksi lapsiperheillä ja varmasti monilla muillakin arki on niin kiireinen, että jos sitä helpottavia ratkaisuja pystytään keksimään, ne otetaan varmasti mielellään vastaan.

Mitä vaivattomuus sitten kustantaa? Hintahaarukka pelkästä keräilypalvelusta kotiinkuljetukseen pysyttelee noin 4–10 euron välillä.

Vihtiläinen Rostin ja Silvander-Rostin perhe suunnittelee jälleen uutta tilausta, mutta tällä kertaa ei arkea, vaan juhlaa varten. Silvander-Rosti on lähdössä työmatkalle keskellä viikkoa, mutta viikonloppuna kotona juhlitaan kaksosten syntymäpäivää. Juhlatarjoilut tilataan ovelle, ja muistilistasta yliviivata taas yhden hoidettavan homman.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?