Jopa miljardeja muotivaatteita heitetään uuniin – kysyimme vaatevuoren kohtalosta, ja vain yksi Suomessa toimiva ketju vastasi kattavasti - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jopa miljardeja muotivaatteita heitetään uuniin – kysyimme vaatevuoren kohtalosta, ja vain yksi Suomessa toimiva ketju vastasi kattavasti

Suomeen myyvät vaatemerkit sanovat lahjoittavansa ja kierrättävänsä tuotteita. Maailmanlaajuisesti muotiteollisuuden tuottama jäte on kuitenkin suuri ongelma.

Suomeen myyvät vaatemerkit sanovat lahjoittavansa ja kierrättävänsä tuotteita. Maailmanlaajuisesti muotiteollisuuden tuottama jäte on kuitenkin suuri ongelma.

Julkaistu: 1.11. 20:07

Kysyimme kauppaketjuilta, mitä ne tekevät vaatejäteongelman eteen. Tarkoista luvuista vaietaan lähes kaikkialla. Vaateketju KappAhl teki poikkeuksen.

Pikamuoti on ilmiönä pinnalla, kun uuteen Triplan kauppakeskukseen avattiin jopa kahden viikon välein mallistojaan vaihtavan puolalaisen LPP Groupin liikkeitä.

Ilmiönä pikamuoti ei kuitenkaan ole uusi. Se rantautui Suomeen jo 90-luvun alussa H&M:n kaltaisten, nopeasti mallistojaan kierrättävien muotiliikkeiden myötä. Se on kuitenkin saanut uutta vauhtia nettikaupan ja yhä nopeammin muuttuvien mallistojen myötä.

Samaan aikaan vaatebisnes on merkittävä maapallon kuormittaja.

– Vuosittain globaalisti tuotetaan arviolta 150 miljardia vaatetta. Pahimmillaan on arvioitu, että jopa kolmasosaa tästä määrästä ei ikinä myydä. Tämä arvio saattaa olla yläkanttiin, mutta silti myymättömien määrä on merkittävä: jopa miljardeja vaatteita jää vuosittain myymättä ja näistä merkittävä osa päätyy poltettavaksi, sanoo vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi.

Tarkkoja lukuja on vaikea saada, sillä asiasta puhuminen ei tee hyvää brändien imagolle.

Parin vuoden takaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että maailmassa tuotetaan vaatekuituja 54 miljoonaa tonnia vuosittain. Yhden puuvillakilon tuottamiseen kuluu 3 kiloa kemikaaleja. Valmistusvaiheessa kuiduissa on 12 prosentin hävikki ja käytön jälkeen 73 prosenttia päättyy kaatopaikalle tai poltettavaksi.

Vaikka hävitykseen päättyvät määrät ovat prosentuaalisesti pieniä, niistä tulee kappalemääräisesti suuria. Jos LPP Groupin mallistosta 1 prosentti päätyy hävitettäväksi, on kyse 210 miljoonan vuosimyynnillä 2 miljoonasta vaatekappaleesta.

Vaateteollisuus on ottanut askelia kohti kestävämpää taloutta. Muutosvauhti on kuitenkin viime vuosina hidastunut, eivätkä korjaavat toimenpiteet riitä tasapainottamaan koko ajan kasvavan vaateteollisuuden ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Anniina Nurmi puhuu vastuullisen vaateteollisuuden puolesta.

Anniina Nurmi puhuu vastuullisen vaateteollisuuden puolesta.

– Ala ei ole ottanut tarpeeksi suuria askelia vastuullisuuden suuntaan. Kun ajatellaan sitä, mitä tuotetaan suhteessa myyntiin, eivät määrät ole mihinkään vähentyneet viime vuosien aikana. Tuotantotahti enneminkin vain kiihtyy, Nurmi muotoilee.

Samaan aikaan etenkin länsimaissa toimivat vaatemerkit puhuvat vastuullisuudestaan. Nurmen mukaan puhe on monin paikoin valikoivaa.

– Monet isot merkit viestivät vastuullisuustyöstään, mutta siinä ei pureuduta yritysten bisneslogiikkaan eli siihen, että tuotetaan yhä nopeammin ja enemmän ja halvemmalla. Viestintä saattaa liittyä vaikka siihen, että jossain mallisto-osuudessa käytetään ekologisempaa tai kierrätettyä materiaalia, hän sanoo.

Moni syyttääkin vaatemerkkejä viherpesusta. VTT:n erikoistutkija Pirjo Heikkilä huomauttaa kuitenkin, että kyse ei ole erityksen selvästä käsitteestä.

– Jos yritys kehuu tekevänsä jotain oikein, mutta selviää, että joku toinen osa-alue ei ole kunnossa, niin joku saattaa syyttää viherpesusta. Toisaalta, kaikki teot, pienetkin, kohti vastuullisuutta ovat askelia oikeaan suuntaan. Yritys ei voi muuttua kaikilta osin vastuulliseksi yhdellä rysäyksellä, vaan sitä kohden joutuu usein pyrkimään askel kerrallaan, Heikkilä toteaa.

Samaan aikaan Heikkilä sanoo, että kierrättäminen saattaa avata uusia näköaloja suomalaisyrityksille. Suomessa on tehty vuosien ajan tutkimusta ja kehitystä tekstiilien kiertojen edistämiseksi, mikä voi mahdollistaa kansallisen erilliskeräyksen ja mahdollisuuksia suomalaisille tekstiilialan yrityksille. Kansainvälisten ketjujen olisi kuitenkin lähdettävä tähän mukaan.

Vaateteollisuus tuottaa jätettä koko tuotantoketjun matkalta. Jotkut vaateketjut ovat alkaneet pienentää loppupään aiheuttamaa kuormitusta ottamalla vastaan vaatteita kierrätystä varten.

Vaateteollisuus tuottaa jätettä koko tuotantoketjun matkalta. Jotkut vaateketjut ovat alkaneet pienentää loppupään aiheuttamaa kuormitusta ottamalla vastaan vaatteita kierrätystä varten.

Lähteet: Ellen MacArthur Foundation: A new textiles economy: Redesigning fashion’s future, Global Fashion Agenda, Boston Consulting Group, Sustainable Apparel Coalition: Pulse of the Fashion Industry 2019 Update

Näin Suomessa toimivat liikkeet vastasivat

Suomessa ja muissa länsimaissa tarjonta on suurta, joten kuluttajalla on mahdollista tehdä valintoja. Taloussanomat lähestyi Suomessa toimivia muotiliikkeitä tiedustelulla siitä, paljonko vaatteita jää myymättä, mitä myymättömille vaatteille tapahtuu ja miten tuotepalautusten kanssa menetellään. Useimpien ketjujen vastaus jäi parhaimmillaankin epämääräiseksi ja salailevaksi. Ainoastaan Kappahl kertoi suoraan, paljonko vaatetta oli jäänyt myymättä, ja myönsi, että osa vaatteista päätyy myös poltettavaksi.

– Meillä on selkeä käytäntö myymättä jääneiden vaatteiden suhteen. Niiden polttaminen on hyväksyttävää ainoastaan, jos ne synnyttäisivät ympäristö- tai terveysriskin, sanotaan Kappahlin pr- ja markkinointipäällikkö Johanna Mustosen välittämässä lausunnossa.

Yhtiö myöntää myös, että parantamisen varaa on silti. Tulevaisuuden kehityskohteisiin kuuluvat parempi hyödyttömän materiaalin muuntaminen uuteen muotoon sekä kuitujen kierrätys. Tätä varten Kappahl on tehnyt sijoituksia erilliseen kierrätysyhtiöön. Samalla se sanoo viestivänsä asioista mahdollisimman avoimesti.

– Työskentelemme kierrätyksen ja jätteen kanssa useilla rintamilla samanaikaisesti. Monet kilpailijoistamme näkevät haasteet yhtä kirkkaina kuin me. Tämä on tärkeää, sillä tuloksia saavutetaan alan yritysten yhteistyöllä, yhtiö jatkaa.

Paljonko vaatteita jää myymättä?

  • Asos: Ei tarkkaa vastausta. ”Pyrimme myymään koko varaston.”

  • Bestseller: Ei vastausta.

  • Bik Bok: ”Muutama prosentti.”

  • Ginatricot: Noin 1 %.

  • H&M: Ei vastausta.

  • KappAhl: 14 650 kpl eli 0,03 % koko varastosta tuloskaudella 18–19

  • Lindex: ”Lähtökohtaisesti ei jää myymättä.”

  • LPP Group: Noin 1 %.

  • Zalando: Ei vastausta.

Mitä yli jääneille tehdään?

  • Asos: Hyväntekeväisyyteen, kierrätettäväksi.

  • Bestseller: Alennusmyyntiin, kierrätetään, myydään muille markkinoille, lahjoitetetaan Punaiselle ristille.

  • Bik Bok: Alennusmyyntiin. Myymättä jääneet Pelastusarmeijalle.

  • Ginatricot: Human Bridge- ja Fretex-hyväntekeväisyysjärjestöille tai myyntiin Shoes and clothes -ketjulle.

  • H&M: Alennusmyyntiin, siirretään seuraavaan sesonkiin tai myymälöihin toisilla markkinoilla.

  • KappAhl: ⅔ käytetään uudelleen tai kierrätetään, ⅓ poltetaan.

  • Lindex: Myydään alennusmyynnissä tai seuraavissa alennusmyynneissä. Yksittäiskappaleita hyväntekeväisyyteen.

  • LPP Group: Lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. (78 000 vaatekappaletta vuonna 2018)

  • Zalando: Myydään Zalando Lounge -alennuskaupassa tai outlet-myymälöissä.

Mitä tuotepalautuksille tapahtuu?

  • Asos: Takaisin myyntiin, huonokuntoiset lahjoitetaan tai kierrätetään.

  • Bestseller: Myydään alennuksella, kierrätetään, myydään muille markkinoille, lahjoitetaan Punaiselle ristille.

  • Bik Bok: Takaisin myyntiin tai lahjoitetaan Pelastusarmeijalle.

  • Ginatricot: Myydään uudelleen.

  • H&M: Lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen tai kierrätetään, käyttökelvottomat poltetaan.

  • KappAhl: Pakataan ja myydään uudelleen.

  • Lindex: Myydään uudelleen.

  • LPP Group: Myydään uudelleen netissä tai liikkeissä.

  • Zalando: 97 % myydään uudelleen.

Edellisten yritysten lisäksi kysely lähetettiin myös Mangolle, Nelly.comille sekä Zaran takana olevalle Inditexille. Nämä eivät vastanneet kyselyyn.

Lisätty maininta Bik Bokin myymättä jääneiden vaatteiden lahjoittamisesta Pelastusarmeijalle.