Mitä lentovero voisi merkitä? Ilmailuasiantuntija: ”Pienituloinen perhe miettii, ettei lähdetä mihinkään” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Mitä lentovero voisi merkitä? Ilmailuasiantuntija: ”Pienituloinen perhe miettii, ettei lähdetä mihinkään”

Suomessa lentovero voisi johtaa siihen, ettei köyhemmillä ole välttämättä varaa käydä ulkomailla.

Kansalaisaloite matkustajakohtaisesta lentoverosta keräsi tarvittavan määrän allekirjoituksia.­

1.11.2019 17:07

Kansanedustajat pääsevät pian säätämään, lätkäistäänkö lentoihin erillinen lentovero.

Kansalaisaloite matkustajakohtaisesta lentoverosta keräsi tarvittavan määrän allekirjoituksia.

Kansalaisaloitteen vireillepanija Silja Jääskeläinen ei osaa tarkkaan sanoa, mitä mahdollinen lentovero käytännössä tarkoittaisi. Pääasia hänen mielestään on, että saadaan lentovero, joka vähentää lentämistä ja samalla päästöjä.

– Ruotsin malli olisi meillä mahdollinen, Jääskeläinen ehdottaa.

Ruotsin kokemukset ovat Jääskeläisen mielestä rohkaisevia. Ruotsissa lentojen määrä on ollut tänä vuonna laskussa.

Ruotsissa lentovero tuli voimaan vuosi sitten. Lentoliput kallistuivat 6–40 euroa. Vero määräytyy matkan pituuden mukaan. EU-alueen lennoissa vero on 6 euroa, Aasian lennoissa 40 euroa.

Isossa-Britanniassa vero määräytyy lentokohteen ja matkan pituuden mukaan. Alle 2 000 mailin matkoilla lentovero vaihtelee 13 punnasta 78 puntaan. Pisimmillä matkoilla lentovero lähentelee 500 puntaa.

Saksa kiristää ensi vuonna lentoveroa ja houkuttelee ihmisiä rautateille. EU-alueella lentolipusta pitää maksaa veroa 13 euroa ja pitkillä matkoilla noin 60 euroa. Vastaavasti junaliput halpenevat.

Ilmailuasiantuntija professori Jorma Mäntynen sanoo, että ilman muuta päästöjä pitää vähentää.

– Lentämisen puolella tehdään kaiken aikaa työtä sen eteen, että energiatalous tulee parempaan suuntaan ja päästään vähemmillä hiilidioksidipäästöillä.

Maailmalla vallitsee erilaisia verotusmalleja. Suuruusluokaltaan vero ei Mäntysen mielestä ole suuri.

– Tämä ei ole dramaattinen juttu, mutta pitäisi huolella miettiä vaikutuksia. Miten vero vaikuttaa elinkeinoelämään ja ihmisten vapaa-ajan matkailuun? Varsinkin kun tullaan vähävaraisempiin ihmisiin.

Jorma Mäntynen kuvattuna vuonna 2009.­

Mäntysen mielestä Suomen tilannetta olisi syytä pohtia siitä näkökulmasta, miksi ylipäätään lennetään.

Hän tiivistää, että Suomessa lentämistä tarvitaan kansainvälisen bisneksen tekemiseen ja vapaa-ajan matkoihin.

Vapaa-ajan liikenteessä joudutaan lentoverossa pohtimaan sosiaalisia kysymyksiä. Verojen kiristyminen kirpaisisi pienituloisia.

Pienituloinen perhe laskee, että lentoverojen jälkeen on liian kallista matkustaa ulkomaille. Perhe valitsee kotimaan matkan.

– Varakkaalle joku ylimääräinen hinta ei tunnu mistään. Pienituloisessa perheessä lentolipun hinta kertautuu useammalle jäsenelle. Perhe miettii, ettei lähdetä mihinkään.

Ratkaisuna ei toimi se, että pienituloiselle tarjotaan edullisempia lentolippuja.

– Että pitäisi näyttää verokorttia ja sen jälkeen määritellään lentolipun hinta. Kompensaatiomallista tulee helposti hankala.

Kansainvälisen bisneksen kannalta Suomessa tarvitaan lentämistä, Mäntynen muistuttaa. Suomen vientitulojen arvo on 90 miljardia.

Veroja säädettäessä pitäisi Mäntysen mielestä miettiä Suomen kilpailukykyä. Suomeen pitää olla hyvät liikenneyhteydet.

– Siinä jos missä on äärimmäisen tärkeää, että kansainvälisten yritysten ihmiset pääsevät maailmalle myymään ja toisaalta, että kansainvälisten yritysten asiakkaat pääsevät tutustumaan Suomeen.

Suomessa elinkeinoelämä on sijoittunut ympäri maata. Lentäminen on paras vaihtoehto. Elinkeinoelämän ihmiset eivät voi käyttää ylimääräistä aikaa matkustamiseen verrattuna kilpailijamaihin.

Suomea ei Mäntysen mielestä voi verrata Ruotsiin.

Ruotsissa ovat hyvät, nopeat junayhteydet. Sen väestö ja elinkeinoelämä on keskittynyt Tukholmasta maan eteläosaan. Ruotsissa juna on aito vaihtoehto lentämiselle.

– Suomi on täällä saaressa. Torniosta jos liikemiehen pitäisi lähteä junalla. Tai jos pitäisi lähteä lautalla Ruotsiin ja sieltä eteenpäin. Se söisi ylimääräistä aikaa.

Kansalaisaloitteessa on puhuttu kotimaan lentoliikenteen suitsimisesta.

Mäntynen muistuttaa, että Suomen sisäinen lentoliikenne on Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin verrattuna vaatimatonta.

Mäntynen pelkää, että kotimaan lentojen verottaminen voisi käytännössä lisätä päästöjä. Kotimaan lennot ovat usein liityntälentoja, kun ihmiset lähtevät Helsinki-Vantaalta ulkomaille.

Kotimaan lentojen väheneminen voi johtaa siihen, että ihmiset ajavat autolla 400 kilometriä päästäkseen Helsinki-Vantaalle.

– On paljon alueita, joilta Helsingin aamulennoille ei ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä ajamaan autolla. Sehän vasta ilmastoystävällistä onkin.

Mäntysen mielestä lentoliikenteen aiheuttamien ilmastomuutosten hillitsemistä eivät pelasta aluekohtaiset päätökset. Lentäminen on globaalia ja ilmastonmuutos on globaalia. Tarvittaisiin maailmanlaajuisia ratkaisuja.

– Täytyy muistaa, että lentämisen kysynnän kasvu on suurinta Aasiassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?