Tutkija lähetti 5000 työhakemusta suomalaisella, englantilaisella ja somalialaisella nimellä – tulokset olivat mykistäviä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkija lähetti 5000 työhakemusta suomalaisella, englantilaisella ja somalialaisella nimellä – tulokset olivat mykistäviä

Työnhakijan nimi selittää hyvin vahvasti sitä, tuleeko kutsu työhaastatteluun vai ei.

Akhlaq Ahmadin tutkimus osoittaa, miten myös toisen sukupolven maahanmuuttajat kokevat syrjintää.­

3.11.2019 13:30

Nimen alkuperällä on suuri merkitys siihen, johtaako työhakemus työhaastatteluun, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad.

Ahmad toteutti tutkimuksen, jossa selvitettiin nimen vaikutusta siihen, miten työnhakija saa kutsun haastatteluun. Tutkija jätti 5000 työhakemusta, jotka lähetettiin suomalaisen, englantilaisen, venäläisen, irakilaisen tai somalialaisen miehen tai naisen nimissä.

Kaikilla hakijoilla oli sama pätevyys ja kielitaito työtehtäviin, jotka olivat tarjoilijan, myyntiedustajan ja siivoojan kaltaisia töitä, joihin ei vaadita korkeaa koulutusta.

Tulokset olivat selkeitä. 1 000 suomalaisella nimellä tehtyä hakemusta poiki 390 kutsua työhaastatteluun. Englantilainen nimi toi 269 kutsua, venäläinen 228, irakilainen 134 ja somalialainen 99.

Nimen lisäksi haastattelukutsuun vaikutti jonkin verran myös sukupuoli. Naiset saivat kutsuja hieman miehiä enemmän. Selkein selittävä tekijä oli kuitenkin nimen alkuperä.

Jos et näe yllä olevaa grafiikkaa, voit katsoa sen tästä.

Ajoitus on ajankohtainen, sillä Suomessa on kasvanut lähiaikoina työmarkkinoille siirtyvä maahanmuuttajien lasten sukupolvi.

Työnhakijat olivat kuvitteellisia Suomessa syntyneitä toisen sukupolven maahanmuuttajia, jotka ovat kielitaitonsa puolesta samalla viivalla kuin suomalaiset. Tämä kumoaa Ahmadin mukaan väittämän siitä, että kielitaidon ja suomalaisen koulutuksen puute sekä kulttuurinen tausta selittävät heikkoa pärjäämistä työmarkkinoilla. Myös kieltä osaavat ja suomalaisen koulun käyneet maahanmuuttajien lapset ovat heikossa asemassa työmarkkinoilla.

– Tulokset osoittavat, että syrjintä on edelleen yksi tärkeä syy maahanmuuttajien heikkoon työllistymiseen, Ahmad selittää.

Tulokset kertovat myös siitä, että mikäli työnantajien ennakkoluulot maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita kohtaan eivät muutu, näiden työmarkkina-asemaa parantavat työvoimapoliittiset toimet eivät johda haluttuihin tuloksiin. Se myös saattaa aiheuttaa tunteen siitä, ettei opiskelu ja kouluttautuminen kannata ja voi ohjata maahanmuuttajat etnisten verkostojen pariin ja myöhemmin matalapalkka-aloille. Nykyinen työelämän yhdenvertaisuutta edistävä lainsäädäntö ei takaa riittäviä mahdollisuuksia.

– Jatkuvat epäonnistumiset saattavat johtaa siihen, että ihmiset lakkaavat yrittämästä, menettävät itseluottamuksensa ja turhautuvat, Ahmad sanoo.

– Ajattelu näissä tilanteissa kulkee siten, että ”he eivät anna meille töitä”. Silloin syntyy me vastaan he -asetelma ja ihmiset huomaavat asuvansa yhteiskunnassa, johon he eivät kuulu.

Kaikki kantasuomalaiset eivät välttämättä edes huomaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa olevaa syrjintää, koska heillä ei ole siitä kokemusta eikä tarttumapintaa. Syrjintä on Ahmadin mukaan sitä suurempaa, mitä suuremmaksi ero ihonvärissä, kulttuurissa ja uskonnossa koetaan.

Syrjintä kohdistuu myös maahan adoptoituihin lapsiin. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että etniseltä taustaltaan kantaruotsalaisista poikkeavien on vaikeampi saada ruotsalaisesta nimestään huolimatta, kun asia paljastuu työhaastattelussa.

Suomessa maahanmuuton historia on lyhyt, joten oppia voisi kuvitella olevan helppo ottaa naapurimaista. Ahmadin mukaan tulokset töiden hakemisesta muissa maissa ovat kuitenkin ristiriitaisia.

Esimerkiksi Ruotsissa on kokeiltu anonyymia työnhakua. Siinä työnhakijan henkilöllisyys ja etninen tausta on työnantajalle salaisuus työhaastatteluun asti. Tätäkin kuitenkin kierretään siten, että haastatteluun kutsutaan useampia ihmisiä kuin mitä tarpeen olisi. Tällöin työantajalla on enemmän valinnanvaraa valita ”oikeaa” etnistä taustaa edustava työnhakija.

Ahmad huomauttaa, että vaikka valtio on tehnyt paljon esimerkiksi koulutuksen muodossa, se ei yksistään riitä. Valtio ei voi antaa ihmisille työpaikkoja, joten muutoksen on tapahduttava työnantajien asennetasolla.

– Näihin asioihin vaikuttavat poliittinen ilmasto ja olemassa olevat [kansallisuuksien] hierarkiat, Ahmad sanoo.

– Pikaista lääkettä ei ole, kyse on pitkän aikavälin projektista.

Tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Yle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?