Venäläisparin riitaisa ero: vaimo vaati lahtelaistalosta 140 000 euroa – mies löi pöytään mykistävän paperin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Venäläisparin riitaisa ero: vaimo vaati lahtelaistalosta 140 000 euroa – mies löi pöytään mykistävän paperin

Lainan todenperäisyys osoittautui kiistakapulaksi käräjillä.

Lainan todenperäisyys osoittautui kiistakapulaksi käräjillä.

Julkaistu: 30.10.2019 17:30

Venäläispariskunnan avioliitto päättyi eroon ja kalliiseen riitaan omaisuuden jaosta.

Synnyinmaassaan pariskunnan omaisuus jaettiin maan lakien mukaan, mutta Suomessa olleen 280 000 euron talon kohtalon ratkaisi Päijät-Hämeen käräjäoikeus.

Pesänjakajan esitys olisi tuonut vaimolle tasinkoa 140 000 euroa. Mies nosti kanteen pesänjakoesityksestä eikä ex-vaimolle tule lanttiakaan.

Mies osti Lahdesta tontin ja sille alkoi nousta omakotitalo kahdeksan vuotta sitten. Rahat hankkeeseensa hän lainasi ukrainalaiselta lapsuudenkaveriltaan. Lainasumma nousi vähitellen 464 000 euroon.

Isoa lainaa pesänjakaja ei ottanut huomioon miehen avio-oikeuden alaisen omaisuuden vähennyksenä osituksessa. Laina tarkoitti sitä, että miehen omaisuus olikin 0 euroa.

Ex-vaimon mielestä mitään lainaa ei ole edes ollut, ja taloa oli rakennettu myös hänen rahoillaan. Kiinteistön arvosta vaimo vaati puolta.

Ex-vaimo ei pystynyt oikeudessa todistamaan väitettään fiktiolainasta. Mies pystyi osoittamaan lainansa todeksi ja kun laina otettiin huomioon, niin mitään jaettavaa ei jäänyt. Ositus on tehty kolme vuotta sitten.

Odottamansa tasingon sijasta ex-vaimo joutuu maksamaan sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden 60 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Pariskunnalla oli yhteisiä asuntoja Venäjällä. Kummallakin oli myös henkilökohtaista omaisuutta – vaimolla asuntoja ja miehellä arvokkaita autoja. Omaisuus oli realisoitu Venäjällä.

Avioero tuli vireille jo Pietarissa seitsemän vuotta sitten. Venäjällä ollut omaisuus jaettiin maan lakien mukaan ja Suomessa ollut omaisuus Suomen lain mukaan.

Mies löysi sopivat tontin 200-neliöiselle loma-asunnolleen Lahdesta. Talo on noussut tontille verkkaisesti ja on edelleen kesken. Rakentajan oli haettava uusi rakennuslupakin, kun ensimmäinen ehti vanhentua.

Talohanke käynnistyi aikana, jolloin pariskunta piti vielä yhtä. Rahaa pytinkiin on uponnut jo tähän mennessä kahdenkin omakotitalon verran. Osituksessa kiinteistön arvoksi ammattilainen sai 280 000 euroa, vaikka velkarahaa siihen oli mennyt jo lähes puoli miljoonaa euroa.

Mies kertoi, että rahat oli tuotu Suomeen käteisenä useassa erässä pitkän ajan kuluessa. Venäläiset pitävät rahansa kotonaan tai tallelokeroissa, koska eivät luota maan pankkijärjestelmään.

80 000 euroa maksanut tonttikin oli ostettu käteisellä sadan euron seteleillä, jotka olivat kahdeksassa sadan setelin nipussa.

Rakentaminen tuli lopulta niin kalliiksi, että mies joutui siirtämään kiinteistön velkojansa nimiin käynnistyneen ulosmittauksen vuoksi.

Miehen mielestä ex-vaimo kiisti velan olemassaolon, jotta olisi saanut mahdollisimman suuren tasingon ja perusteetonta hyötyä.

Ex-vaimon mukaan laina oli tosiasiassa otettu Venäjällä ja se olisi pitänyt osittaa myös siellä. Fiktiolainalla oli naisen mukaan tarkoitus saada vain pesän arvoksi nolla euroa. Hänen mielestään mies oli käyttänyt rakennushankkeeseen varoja, joita pariskunta oli saanut myytyään yhteisen asuntonsa Venäjällä 230 000 eurolla.

Pariskunnalla oli Venäjällä myös kaksi yksiötä. Yksiöt myytiin 100 000 euron kappalehinnalla.

Ratkaisunsa perusteluissa käräjäoikeus toteaa, että jossain määrin käsitystä fiktiovelasta tukee se, että velkaa on yli 460 000 euroa ja kiinteistö arvo on vain 280 000 euroa, ja rakennus on edelleen keskeneräinen.

Velan todellisuutta tukee käräjäoikeuden mukaan kuitenkin se, että kun velka on jäänyt maksamatta, on kiinteistö siirtynyt velkojalle. Ratkaisun mukaan sellaista näyttöä ei esitetty, että talon rakentaminen olisi rahoitettu muulla kuin velkarahalla.

Velka oli otettu kiinteistön hankkimiseksi ja rahoittamiseksi ja kun se oli venäläisessä osituksessa erotettu Suomessa ositettavaksi, niin velka on ositettava Suomessa samassa yhteydessä kiinteistön kanssa, käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan.

Kun laina otettiin huomioon pesänjaossa, jäi miehen omaisuuden arvoksi nolla euroa eikä ex-vaimolle tullut tasinkoa.

Käräjäoikeuden ratkaisu ei ollut ex-vaimon mieleen ja hän jatkoi osituksen moittimista edelleen Itä-Suomen hovioikeudessa. Ex-vaimon esille nostamat seikat eivät todistaneet velkaa valheeksi eikä hovioikeus muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

Kiinteistön puolikkaan tavoittelu tuli ex-vaimolle kalliiksi. Hän joutuu maksamaan omien oikeudenkäyntikulujen lisäksi myös entisen miehensä kulut. Omat kulut ovat noin 15 000 euroa ja vastapuolen yli 40 000 euroa.

Hovi antoi päätöksen jutussa viime viikolla. Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Tuoreimmat osastosta