Björn Wahlroos: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia

rac

Julkaistu:

Finanssivaikuttaja Björn Wahlroos lataa täyslaidallisen uutuuskirjassaan. Osansa saavat muun muassa ay-liike, EK ja Suomen poliittinen järjestelmä.
Nokian huikea menestys matkapuhelinvalmistajana on yksi iso syy Suomen kilpailukyvyn hapertumiselle, Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoo tuoreessa Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua? -kirjassaan (Otava, 2019).

– Toisin kuin johtavat sosiaalidemokraatit väittävät, Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia ja sen käsittämätön menestys, Wahlroos kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että työn tuottavuuden kasvu oli ict-alalla 90-luvun laman jälkeen niin nopeaa, että työvoimakustannusten nousu ei tahtia haitannut.

– Kun perinteiset teollisuuden alat ja varsinkin metsäteollisuus suunnilleen samaan aikaan ajautuivat ongelmiin, asia oli helppo kirjata johdon osaamattomuuden piikkiin. Siinä jäi vain huomaamatta, että suomalaisen työn tuottavuuden kehitys ja kilpailukyky olivat jääneet yhden kortin varaan.

Wahlroosin mukaan suomalaiset työmarkkinat säästyivät siis välttämättömiltä uudistuksilta osittain siksi, että Nokian takia Suomella meni pitkään hyvin.

Työmarkkinajärjestöjen ja kolmikannan rooli saa Wahlroosilta täyslaidallisen. Wahlroos kuvailee Suomen ay-liikettä ”maailman vahvimmaksi” ja arvostelee sen saamia erivapauksia verotuksesta julkiseen tukeen. Ay-liikettä pönkittää kuitenkin eniten ”ainutlaatuinen suomalainen keksintö”, yleissitovuus.

– Ennen kaikkea se estää työttömiä hakemasta töitä työehtosopimusta joustavammin ehdoin ja lisää siksi työttömyyttä.

Kiitosta ei satele myöskään EK:n edeltäjälle STK:lle, joka myöntyi yleissitovuuteen, koska sitä häiritsivät järjestäytymättömät työnantajat.

Nykyinen EK:kin saa Wahlroosilta sapiskaa:

– Vaalimalla omaa kolmikantarooliaan EK on aina viime vuosiin saakka tosiasiallisesti auttanut ay-liikettä sulkemaan työmarkkinoiden uudistamisen demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Hänen mukaansa keskitetty työmarkkinajärjestelmä ei toimi euron aikakaudella ilman työmarkkinoiden voimakasta poliittista ohjausta.

– Devalvaatio-option puuttuessa vientiteollisuuden pitäisi, tuhoisten lakkojen uhallakin, pystyä panemaan kovan kovaa vastaan sopimusneuvotteluissa. Se ei kuitenkaan ainakaan lyhyellä aikavälillä välttämättä ole sen taloudellisessa intressissä. On usein helpompaa antaa periksi ja sitten siirtää työpaikat muualle.

Kiky-sopimuksesta neuvoteltaessa 2015 Wahlroos kertoo sanoneensa:

– Tämä maa ei tule muuttumaan ilman kovaa rettelöintiä. Se tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun on vielä jotain pelastettavaa.

Suomen poliittinen järjestelmäkään ei toimi Wahlroosin mielestä tehokkaasti. Hän arvostelee vuonna 2000 tehtyä valtiosääntöuudistusta, joka heikensi presidentin toimeenpanovaltaa suhteessa eduskuntaan.

– Kasvattaessaan eduskunnan valtaa presidentin ja hallituksen kustannuksella ja poistaessaan presidentiltä lähes kaiken sisäpoliittisen vallan antamatta sitä kuitenkaan pääministerille uusi perustuslaki on merkittävästi heikentänyt poliittisen järjestelmän toimintakykyä.

Tämä on kasvattanut vallan tyhjiötä, jota täyttävät nyt ammattiyhdistysliike, järjestöt ja lobbarit, Wahlroos sanoo.

Poliittinen järjestelmä lamauttaa Wahlroosin mukaan päätöksentekoa: syynä vaalitavan tiukka suhteellisuus, äänikynnyksettömyys, monet puolueet, yksikamarisuus, vahva parlamentti ja laajat hallituskoalitiot. Oman lisänsä tuo vielä henkilövaali.

Suomessa voisi olla 13 vaalipiirin sijaan 67 vaalipiiriä, Wahlroos sanoo. Tällöin edustajanpaikat keskittyisivät valtakunnallisesti suurimmille ja paikallisesti vahvoille puolueille, mikä tekisi toimivan enemmistöhallituksen muodostamisesta helpompaa.

Wahlroosin mielestä suomalaisuuden ytimessä on tasa-arvoisuus, jopa tasapäisyys.

– Olen matkustanut paljon ja asun nykyään pääasiassa ulkomailla, kolmessa hyvin erilaisessa Euroopan maassa, joista yksi on Ruotsi. Missään muualla kuin synnyinmaassani en kuitenkaan ole tavannut yhtä intohimoisia tasa-arvon puolustajia.

Hän pitää tätä ongelmana maailmassa, jossa ihmisten tuottavuuserot ovat valtavia. Esimerkiksi teknologiayrityksissä, finanssimaailmassa, yliopistoissa tai laboratorioissa voi olla ihmisiä, joiden tuottavuus on jopa tuhatkertainen keskimääräiseen työntekijään verrattuna. Wahlroosin mukaan heille pitää pystyä maksamaan enemmän palkkaa ja houkuttelemaan heitä nykyistä keveämmällä verotuksella.

– Suomenkielinen Suomi on aina ollut tasa-arvoisempi kuin yksikään muu Euroopan kansa. Se on tärkeä ja hieno periinne. Mutta sen myötä tasa-arvoa korostava ajattelutapa on voinut muodostua jopa liian dominoivaksi.

Lähde: Björn Wahlroos: Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua? (Otava, 2019)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    2. 2

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    3. 3

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    4. 4

      ”Ei ole kestävää perustetta myydä kaupungin omaisuutta alehintaan hyväosaisille” – ekonomisti pitää hitas-järjestelmää luokattomana

    5. 5

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    6. 6

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    7. 7

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    8. 8

      KKV:ltä harvinainen esitys: Keskon ja Heinon Tukun yrityskauppa kiellettävä

    9. 9

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    10. 10

      Joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut uudesta osakesäästötilistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    2. 2

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    3. 3

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    4. 4

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    5. 5

      Myös Pam liittyy postilaisten tukilakkorintamaan

    6. 6

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    7. 7

      Postin neuvottelut jatkuvat, isot kysymykset vielä auki

    8. 8

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    9. 9

      Joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut uudesta osakesäästötilistä

    10. 10

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    3. 3

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    4. 4

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    5. 5

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    6. 6

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    7. 7

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    8. 8

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    9. 9

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    10. 10

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    11. Näytä lisää