Björn Wahlroos: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Björn Wahlroos: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia

Finanssivaikuttaja Björn Wahlroos lataa täyslaidallisen uutuuskirjassaan. Osansa saavat muun muassa ay-liike, EK ja Suomen poliittinen järjestelmä.

22.10.2019 11:32

Nokian huikea menestys matkapuhelinvalmistajana on yksi iso syy Suomen kilpailukyvyn hapertumiselle, Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoo tuoreessa Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua? -kirjassaan (Otava, 2019).

– Toisin kuin johtavat sosiaalidemokraatit väittävät, Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja, vaan Nokia ja sen käsittämätön menestys, Wahlroos kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että työn tuottavuuden kasvu oli ict-alalla 90-luvun laman jälkeen niin nopeaa, että työvoimakustannusten nousu ei tahtia haitannut.

– Kun perinteiset teollisuuden alat ja varsinkin metsäteollisuus suunnilleen samaan aikaan ajautuivat ongelmiin, asia oli helppo kirjata johdon osaamattomuuden piikkiin. Siinä jäi vain huomaamatta, että suomalaisen työn tuottavuuden kehitys ja kilpailukyky olivat jääneet yhden kortin varaan.

Wahlroosin mukaan suomalaiset työmarkkinat säästyivät siis välttämättömiltä uudistuksilta osittain siksi, että Nokian takia Suomella meni pitkään hyvin.

Työmarkkinajärjestöjen ja kolmikannan rooli saa Wahlroosilta täyslaidallisen. Wahlroos kuvailee Suomen ay-liikettä ”maailman vahvimmaksi” ja arvostelee sen saamia erivapauksia verotuksesta julkiseen tukeen. Ay-liikettä pönkittää kuitenkin eniten ”ainutlaatuinen suomalainen keksintö”, yleissitovuus.

– Ennen kaikkea se estää työttömiä hakemasta töitä työehtosopimusta joustavammin ehdoin ja lisää siksi työttömyyttä.

Kiitosta ei satele myöskään EK:n edeltäjälle STK:lle, joka myöntyi yleissitovuuteen, koska sitä häiritsivät järjestäytymättömät työnantajat.

Nykyinen EK:kin saa Wahlroosilta sapiskaa:

– Vaalimalla omaa kolmikantarooliaan EK on aina viime vuosiin saakka tosiasiallisesti auttanut ay-liikettä sulkemaan työmarkkinoiden uudistamisen demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Hänen mukaansa keskitetty työmarkkinajärjestelmä ei toimi euron aikakaudella ilman työmarkkinoiden voimakasta poliittista ohjausta.

– Devalvaatio-option puuttuessa vientiteollisuuden pitäisi, tuhoisten lakkojen uhallakin, pystyä panemaan kovan kovaa vastaan sopimusneuvotteluissa. Se ei kuitenkaan ainakaan lyhyellä aikavälillä välttämättä ole sen taloudellisessa intressissä. On usein helpompaa antaa periksi ja sitten siirtää työpaikat muualle.

Kiky-sopimuksesta neuvoteltaessa 2015 Wahlroos kertoo sanoneensa:

– Tämä maa ei tule muuttumaan ilman kovaa rettelöintiä. Se tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun on vielä jotain pelastettavaa.

Suomen poliittinen järjestelmäkään ei toimi Wahlroosin mielestä tehokkaasti. Hän arvostelee vuonna 2000 tehtyä valtiosääntöuudistusta, joka heikensi presidentin toimeenpanovaltaa suhteessa eduskuntaan.

– Kasvattaessaan eduskunnan valtaa presidentin ja hallituksen kustannuksella ja poistaessaan presidentiltä lähes kaiken sisäpoliittisen vallan antamatta sitä kuitenkaan pääministerille uusi perustuslaki on merkittävästi heikentänyt poliittisen järjestelmän toimintakykyä.

Tämä on kasvattanut vallan tyhjiötä, jota täyttävät nyt ammattiyhdistysliike, järjestöt ja lobbarit, Wahlroos sanoo.

Poliittinen järjestelmä lamauttaa Wahlroosin mukaan päätöksentekoa: syynä vaalitavan tiukka suhteellisuus, äänikynnyksettömyys, monet puolueet, yksikamarisuus, vahva parlamentti ja laajat hallituskoalitiot. Oman lisänsä tuo vielä henkilövaali.

Suomessa voisi olla 13 vaalipiirin sijaan 67 vaalipiiriä, Wahlroos sanoo. Tällöin edustajanpaikat keskittyisivät valtakunnallisesti suurimmille ja paikallisesti vahvoille puolueille, mikä tekisi toimivan enemmistöhallituksen muodostamisesta helpompaa.

Wahlroosin mielestä suomalaisuuden ytimessä on tasa-arvoisuus, jopa tasapäisyys.

– Olen matkustanut paljon ja asun nykyään pääasiassa ulkomailla, kolmessa hyvin erilaisessa Euroopan maassa, joista yksi on Ruotsi. Missään muualla kuin synnyinmaassani en kuitenkaan ole tavannut yhtä intohimoisia tasa-arvon puolustajia.

Hän pitää tätä ongelmana maailmassa, jossa ihmisten tuottavuuserot ovat valtavia. Esimerkiksi teknologiayrityksissä, finanssimaailmassa, yliopistoissa tai laboratorioissa voi olla ihmisiä, joiden tuottavuus on jopa tuhatkertainen keskimääräiseen työntekijään verrattuna. Wahlroosin mukaan heille pitää pystyä maksamaan enemmän palkkaa ja houkuttelemaan heitä nykyistä keveämmällä verotuksella.

– Suomenkielinen Suomi on aina ollut tasa-arvoisempi kuin yksikään muu Euroopan kansa. Se on tärkeä ja hieno periinne. Mutta sen myötä tasa-arvoa korostava ajattelutapa on voinut muodostua jopa liian dominoivaksi.

Lähde: Björn Wahlroos: Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua? (Otava, 2019)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?