Kommentti: Guggenheimin kaataminen oli ”status quon tyranniaa” – muutoin Nallen madonluvut eivät yllätä

Julkaistu:

Wahlroosin konsensus-Suomen analyysi etenee tuttuja raiteita, kirjoittaa taloustoimittaja Sami Noponen.
Finanssivaikuttaja Björn ”Nalle” Wahlroosin uusi kirja on saanut nimekseen Kuinkas tässä näin kävi? (Otava 2019).

Nimi ei tässä tapauksessa kirjaa pahenna. Alaotsikko Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua kertoo loput sisällöstä.

Pääotsikko on mukaelma Tove Janssonin kuvakirjasta Kuinkas sitten kävikään ja alaotsikko Urho Kekkosen pamfletista Onko maallamme malttia vaurastua

Wahlroosin sanoin ”Aivan kuten seitsemänkymmentä vuotta sitten Urho Kekkosen kirjoittaessa kirjaansa Suomi tarvitsee edelleen investointeja koneisiin ja laitteisiin”.

Wahlroosin kirjan sisällöstä merkittävä osa koostuu arvioista, miksi näitä investointeja ei ole viime aikoina ollut tarpeeksi.

Jos on on lukenut Wahlroosin aikaisempia kirjoja, eivät esitetyt näkemykset yllätä. Ammattiyhdistysliike ja sosiaalidemokratia saavat kritiikistä osansa, mutta ei elinkeinoelämäkään puhtain paperein selviä.

Suurimman pommituksen kohteena on suomalainen tasapäistävä ja uudistuksia jarruttava konsensus. Siitä on tullut vaivihkaa korporativismia.

”Se toimi kuin antibiootti: riittävän voimakkaalla annostuksella se torjui tulehduksen, mutta maan hiipuvalle haurastumiselle se ei voinut mitään – ehkä jopa päinvastoin”.


Sotakorvauksista TeVaNaKeen

Wahlroos käy jouhevasti läpi suomalaista teollisuushistoriaa ja uskaltaa kritisoida muun muassa sotakorvausten merkitystä metalli- ja konepajateollisuuden kehitykselle. Myös tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuutta eli nimihirviö TeVaNaKen itäriippuvuutta ruoditaan.

Wahlroos kysyy, oliko sotakorvauksilla kehityksessä niin suuri rooli kuin yleisesti on uskottu vai olisiko tuotteiden myyminen länsimaisille markkinoille vauhdittanut teollistumista vieläkin nopeammin tai ainakin aiheuttanut vähemmän kipua. Kiistämätöntä kuitenkin on, että sotakorvauksia seurannut idänkauppa loi perustan monelle suomalaisyritykselle.

Wahlroosin mukaan Suomen suurimpien metalli- ja konepajayhtiöiden joukossa on vain neljä eli Kone, Nokia, Konecranes ja Ponsse, jotka ovat kehittyneet nykymuotoonsa vailla merkittävää idänkaupan tai valtiollisen omistuksen historiaa.

Samalla idänkauppa merkitsi myös kilpailukyvyn heikentymistä, mikä näkyi konkreettisesti Neuvostoliiton romahdettua. ”Idänkaupalla Suomi lähes huomaamattaan rakensi itselleen huomattavan vientiteollisuuden, joka tuli riippuvaiseksi yhdestä suuresta asiakkaasta, joka ei ollut erityisen taitava ja jonka markkinoilla kuluttaja ei todellakaan ollut kuningas.”

Metsäjätti UPM:n hallituksen puheenjohtaja Wahlroos analysoi myös metsäteollisuuden historiaa ja murrosta, kun painopaperien menekki on vähentynyt dramaattisesti.

Tiivis katsaus tehdään matkapuhelin-Nokian syntyyn ja alasajoon. Suomen kilpailukyvyn rapautti Nokia-vuosien ”yltiöpäinen optimismi yhdistettynä läntisen maailman keskittyneimpään työmarkkinajärjestelmään”. Uutta Nokiaa on enää turha haikailla.

Sen sijaan suomalaisen pankkitoiminnan kuviot ja näkymät eivät saa aivan niin paljon huomiota kuin voisi olettaa Wahlroosin SYP-, Sampo- ja Nordea-roolien myötä.

Ehkä Wahlroos tuntee itsensä tässä liian jääviksi tai sitten hän katsoo että aihetta käsitelty tarpeeksi muualla.

Verotusta alemmaksi

Yhteiskunta-analyysissaan Wahlroos ottaa esiin tuttuja teemoja. Suomi toimi paremmin ”kekkoslaisena sekakomentotaloutena kuin avoimena markkinataloutena”.

Työmarkkinajärjestöillä ja varsinkin ammattiyhdistysliikkeellä on liikaa valtaa. Työehtosopimusten yleissitovuudesta olisi päästävä eroon. Näitä narinoita on kuultu Wahlroosilta jo vuosikymmeniä, mutta hän esittää myös perusteluja.

Tuloverotus on Wahlroosin mukaan aivan liian korkealla, yrityksiä verotetaan roimasti ja osinkojen verotus on aivan liian kireää. Kiinteistöveroon Wahlroos suhtautuu myötämielisemmin.

Perustuslakiin kohdistuvaa kritiikkiään Wahlroos on esitellyt jo Eva-pamfletissaan Hiljainen vallankumous (2017). Uusi perustuslaki siirsi valtaa presidentiltä pääministerille ja eduskunnalle, mutta samassa politiikasta katosi yksi ohjaava käsi.

Euron ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikan vaikutus talouteen käsitellään kuin ohimennen. Oudolta tuntuu Helsingin tyrmätyn Guggenheim-museon ottaminen mukaan esimerkiksi ”status quon tyranniasta”.

Nämä eivät kuitenkaan hyppää pahemmin esiin Wahlroosin tekstistä, joka etenee sujuvasti ja tarjoaa näkökulman - joskin vain yhden - sodanjälkeiseen Suomeen. Siitä ei tietenkään tarvitse olla samaa mieltä:

”Meillä on maailman vahvin ammattiyhdistysliike, maailman korkeimpiin kuuluva veroaste, maailman suhteellisin vaalitapa, maailman tiukin yleissitovuus ja maailman tasaisimpiin kuuluva tulonjako”.

Tulevaisuuden toivon Wahlroos asettaa muun muassa digitalisaatioon. Digi-Suomi tarkoittaa lisää paukkuja digitalisoituun kommunikaatio-, alusta-, jakamis- ja kiertotalouteen.

Kuulostaako tämä hiukan Wahlroosin kritisoiman pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmalta?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    2. 2

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    3. 3

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    4. 4

      Myös Pam liittyy postilaisten tukilakkorintamaan

    5. 5

      KKV:ltä harvinainen esitys: Keskon ja Heinon Tukun yrityskauppa kiellettävä

    6. 6

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    7. 7

      Postin neuvottelut jatkuvat, isot kysymykset vielä auki

    8. 8

      Joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut uudesta osakesäästötilistä

    9. 9

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    10. 10

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    3. 3

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    4. 4

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    5. 5

      Postilakko jatkuu – tuntien neuvottelu ei tuonut ratkaisua työriitaan

    6. 6

      Myös Pam liittyy postilaisten tukilakkorintamaan

    7. 7

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    8. 8

      Gigantti tutkii, paljastiko sen rekisteröitymis­lomake jopa salaisia osoite­tietoja

    9. 9

      Postin neuvottelut jatkuvat, isot kysymykset vielä auki

    10. 10

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    3. 3

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    4. 4

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    5. 5

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    6. 6

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    7. 7

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    8. 8

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    9. 9

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    10. 10

      PAU:lta kova väite: Tästä Postin aitaan leikatusta reiästä livahti töihin 20 vuokratyöntekijää – katso kuvat ja video

    11. Näytä lisää