Ratkaisiko Kerava suomalaisen terveydenhuollon pahimman umpisolmun? ”Eihän tehtaanjohtajakaan mene linjastolle säätämään”

Julkaistu:

Petja Orre haluaa, että johtajat ovat helposti lähestyttävissä. Se vaatii kliinisen hoitotyön hylkäämistä. Sairaanhoitaja Tiina Kuusikoski kertoo, että johtajat tavoittaa helposti, mutta me-henkeä voisi vielä parantaa.
Huono johtaminen on suurin ongelma terveydenhuoltoalalla. Jopa se yksin voi ajaa hoitajia työstä ja lääkäreitä yksityisiin keskuksiin.

Näin väitti vakuutusyhtiö Ifin terveyspalveluita johtava Mika Perttu Taloussanomille viime viikolla. Hänellä itselläänkin on lääkäritaustaa, ja hänen kokemuksensa mukaan sote-alalla johdossa on usein epäpäteviä henkilöitä. Johtoon noustaan kokemuksen myötä, hierarkkisesti nousemalla, eikä johtajilla välttämättä ole johtamiskokemusta tai edes täyttä motivaatiota johtotehtäviin.
Huono johtaminen tunnistettiin myös jutun kommenteissa ja somekeskusteluissa. Terveydenhuoltoalallakin löytyy silti helmiä.

Johtoon johtamisen vuoksi

Keravan terveyspalveluissa hierarkkisuutta ja johdon jäykkyyttä on pyritty poistamaan. Tilalle on haluttu tuoda ihmisläheistä johtamistapaa, ja tulevaisuudessa itseohjautuvuutta halutaan lisätä.

Keravalla aiotaan erottua pinttyneestä tavasta johtaa terveydenhoitoa.

– Mitään mullistusta me emme ole tehneet. Pikemmin kyse on siitä, että nuorina meidän tapamme tehdä asioita on erilainen, muotoilee Keravan terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Petja Orre.

Hän on johtavaksi ylilääkäriksi nuori, vain 35-vuotias. Hänen vastuullaan on lääkäreiden johtaminen ja hän vastaa terveyskeskuksen vastaanottopalveluista.

Meillä hän viittaa itsensä lisäksi vs. toimialajohtaja Markus Paanaseen, joka on Orren kanssa samaa ikäluokkaa. Paananen vastaa tällä hetkellä koko sosiaali- ja terveydenalan toimialasta Keravalla.

Nykyisessä tehtävässään Orre on toiminut lähes kaksi vuotta. Sitä aiemmin hänellä on ollut johtotehtäviä yksityisellä puolella ja pienemmissä terveyskeskuksissa. Keravalla työnkuvaan ei enää kuulu kliinistä hoitotyötä, kuten aiemmissa paikoissa – ja se on vapauttanut aikaa johtamisen hiomiseen.

– Eihän tehtaanjohtajakaan mene linjastolle säätämään. Pienissä terveyskeskuksissa kliininen työ voi olla välttämättömyys, mutta yhä etenevissä määrin johtajien pitäisi antaa keskittyä johtamiseen.

Niin Orre kuin Paananenkin ovat nousseet esimiehiksi nuorina kulkematta perinteistä polkua. Perttu esitti yhdeksi terveysalan ongelmaksi sen, että johtajaksi noustaan usein vuosien lääkärikokemuksen jälkeen, virkauran päätteeksi.

Orre sen sijaan teki verrattain vähän aikaa lääkärin töitä ennen esimiestehtäviä. Johtamiseen hänellä on aina ollut sisäinen kiinnostus: hän ei ajautunut johtotehtäviin vastoin tahtoaan, vaan se on ollut aina tavoite, jota varten on kouluttauduttu.

Paljon oppia on tullut aiempien työpaikkojen ylemmiltä johtajilta, joita Orre äityy kehumaan. Johtamiskokemusta hän sanoo saaneensa myös Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajana, armeijasta ja terveysalan johtamiseen keskittyneistä koulutuksista.

Hänen näkemyksensä mukaan hyvä johtaminen on sekoitus käytännön oppimista ja teoriaa.

Lääkäritausta on johtajalle hyvä, mutta päällekkäistyö ei

Orre asettelee sanansa tarkoin kuullessaan kehuja hyvästä johtamisesta:

– Se, onko johtaminen hyvää, on tietysti vaikea kysymys. Henkilöstöhän sen lopulta osaa parhaiten sanoa, mikä on todellinen tilanne. Mutta on minulla johtavana ylilääkärinä sellainen olo, että jotain ollaan tehty oikein.


Kyse tuskin on vain olotilasta. Onnistuneen johtamisen puolesta puhuvat osaltaan myös se, että Keravalla henkilöstön palkkaaminen on ollut hyvin helppoa, sairauspoissaolot ovat monia paikkoja vähäisempiä ja yhteishenki hyvä.

Terveyskeskuksella on vetovoimaa ja se saa Orren mukaan pääasiassa hyviä arvosteluita terveysalalla työskenteleviltä.

Orre antaa kehuja resursseille, jotka mahdollistavat sen, että johtoportaan ei tarvitse tehdä kliinistä työtä. Vapautuneella ajalla johto pyrkii kehittämään toimintaa ja vastaamaan sosiaali- ja terveysalan nopeisiin muutoksiin.

Lisääntynyt aika näkyy Orren mukaan parhaiten välittömyydessä.

– Meillä on aikaa ja avoimet ovet. Olemme pyrkineet siihen, että meidän luo voi vain kävellä keskustelemaan.

Huono johtaminen on Orren mukaan useimmiten tahatonta ja kiireen seurausta. Se voi myös syntyä hänen mukaansa joko siitä, että annetaan esimiestehtävä johtamistaidottomalle, sellaiselle, jota johtaminen ei kiinnosta tai ihmiselle, jonka substanssiosaaminen on hyvä, mutta ihmissuhdetaidot heikot.

– En silti usko, että lääketieteen ulkopuoliset johtajat parantaisivat tilannetta. Terveysalalla substanssiosaaminen on tärkeää, eikä terveyspalveluita voi johtaa samoin kuin myyntiä. Varsinkin pienemmissä yksiköissä johtajan olisi hyvä olla terveysalalta.

Täydellistä ei ole Keravallakaan. Orre kertoo, että johtamista voitaisiin ennestään hajauttaa: pienet yksiköt voisivat johtaa itseään melko itsenäisesti. Esimerkiksi Pertun esittämä esimerkki kotihoidon itseohjautuvuudesta voisi Orren mukaan toimia.

– Miksipä kotihoito ei voisi päättää toimintatapojaan ja ajoittamistaan itse, kunhan lopputulos on hyvä. Vastuu tarvitsee kuitenkin tukea ja meidän pitää ymmärtää, että osa ei halua johtaa. Johtamisen hajauttaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kasaamme lisää töitä työntekijöille, Orre pohtii.

Myös terveyskeskuksen vastaanottotyöhön Orre toisi pienempiä tiimejä, jotka voisivat vaikuttaa enemmän työtapoihinsa.

Lähijohtaminen hyvää, mutta me-henkeä voisi vielä kehittää

Kuten Orre muotoili, hyvän johtamisen määrittävät työntekijät.

Sairaanhoitaja Tiina Kuusikoski allekirjoittaa suuren osan kehuista. Hän kehuu erityisesti lähijohtamista ja sitä, että johtamisen ”porrasmaisuutta” on vähennetty.

– Ennen ei aina tiennyt, kenen vastuulla asiat ovat. Nyt hierarkkisuutta on purettu ja lähiesimiehet ovat meidän kanssa samalla tasolla. Heitä on helppo lähestyä.

Melko varauksetta hän iloitsee myös siitä, että johtajien annetaan keskittyä vain johtamiseen.

– Sillä on tietysti kaksi puolta, ettei johto tee kliinistä työtä. Silloin heitä toki näki säännöllisemmin, mutta toisaalta nyt on vapautunut aikaa terveyskeskuksen kehittämiseen.

Kuusikoski lisää myös, että päällekkäistyön väheneminen näkyy johtajien jaksamisen lisääntymisenä. Jaksamisen myötä esimiehet puolestaan kykenevät tukemaan alaisiaan paremmin.

Johtamisella voi Kuusikosken mukaan olla myös jonkinlainen vaikutus siihen, että sairaspoissaoloja monia paikkoja vähemmän.

– Toki meilläkin ollaan sairaana, mutta ehkä fyysisistä syistä. Loppuunpalamisia on vähemmän, henkisellä puolella työntekijät voivat ehkä paremmin kuin jossain muualla.

Kehittämistä sen sijaan olisi vieläkin muun muassa yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin lisäämisen suhteen. Aiemmin henkilöstöltä on säästösyistä poistettu liikunta- ja kulttuurisetelit, joita Kuusikoski toivoisi takaisin.

Hän kokee, että ne toisivat työntekijöille iloa ja lisäisivät työhyvinvointia.

Yhteisöllisyyden osalta Kuusikoski haluaisi kehittää lääkärien ja hoitajien keskusteluvälejä. Keravalla välit ovat Kuusikosken mukaan paremmat kuin monessa muussa paikassa: esimerkiksi lääkärit puuttuvat hoitajien työhön hänen nykyisessä työpaikassaan muun muassa hierarkkista sairaalaa harvemmin.

– Hoitajat voitaisiin silti ottaa paremmin mukaan terveyspalveluiden kehittämiseen. Koen, että niin lääkäreiden kuin hoitajien näkemyksiä kaivataan ja niistä olisi hyvä keskustella enemmän. Se voisi lisätä me-henkeä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Postissa työskentelevän Jukan palkasta on pian lähdössä kolmannes – kertoo nyt, kuinka lakon umpisolmu voisi aueta

    2. 2

      Pentti peri huonokuntoisen sukutilan – remonttirahat valuvat kiinteistöveroon: ”Näillä on vain negatiivista arvoa”

    3. 3

      Kommentti: Osakkeet rikkovat taas ennätyksiä – ja siihen on ainakin kolme selkeää syytä

    4. 4

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    5. 5

      Mihin sinä sijoittaisit 500 euroa juuri nyt? Vastaa Taloussanomien kyselyyn

    6. 6

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    7. 7

      Tällaisen sovintoesityksen PAU hylkäsi

    8. 8

      Omakotitaloja puretaan entistä kiivaammalla tahdilla – katso video: Näin päättyy rintamamiestalon tarina

    9. 9

      Mitä tehdä talolle, jota kukaan ei halua? ”Älytön inhimillinen tragedia”

    10. 10

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    2. 2

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    3. 3

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    4. 4

      Postissa työskentelevän Jukan palkasta on pian lähdössä kolmannes – kertoo nyt, kuinka lakon umpisolmu voisi aueta

    5. 5

      Tällaisen sovintoesityksen PAU hylkäsi

    6. 6

      Osapuolet vastasivat työriidan sovintoesitykseen – PAU hylkäsi

    7. 7

      Posti ei aio perua pakettilajittelijoiden sopimusvaihdosta – Kuusiston mukaan vaihdoksella valtion omistajaohjauksen tuki

    8. 8

      Pentti peri huonokuntoisen sukutilan – remonttirahat valuvat kiinteistöveroon: ”Näillä on vain negatiivista arvoa”

    9. 9

      IMF: Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023

    10. 10

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Kommentti: PAU paljasti nyt todelliset korttinsa – meneillään on Suomen kallein järjestösota

    3. 3

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    4. 4

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    5. 5

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    6. 6

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    7. 7

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    8. 8

      Näin lakot leviävät busseihin, lentokentille ja risteilylaivoille

    9. 9

      PAU sanoi ei sovintoesitykselle – lakot jatkuvat

    10. 10

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    11. Näytä lisää