Olli Rehn kertoo eurokriisin synkimmistä hetkistä: Eurooppa olisi voinut ajautua jopa uuteen suursotaan

Julkaistu:

Eurooppaa uhkasi euron ja jopa EU:n hajoaminen sekä ”paluu vuoteen 1914 tai 1939”, kirjoittaa kriisivuosien tapahtumia muisteleva Olli Rehn. Vaarana oli toisin sanoen ajautuminen uuteen suursotaan.
Eurokriisin dramaattisimmat hetket koettiin vuosina 2011 ja 2012, jolloin rahoituskriisi levisi Kreikasta muihin euroalueen velkaisimpiin reunamaihin, ensin Irlantiin, sitten Portugaliin ja lopulta jopa Espanjaan ja Italiaan.

Nyt on tiedossa, että euro pysyi koossa ja euroalue pystyssä, mutta kriisin kiperimpinä hetkinä tästä ei ollut minkäänlaista varmuutta. Ei ainakaan yhdessä kriisitoimien keskuksessa, EU:n komissiossa.

Euron ja jopa Euroopan unionin (EU:n) hajoamisen vakava uhka käy ilmi kriisivuosien muistelmakirjasta, jonka on kirjoittanut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hän otti kriisitoimiin osaa EU-komission talousasioista vastaavana komissaarina ja varapuheenjohtajana.

Maanantaina julkaistussa kirjassaan Kuilun partaalta – Näin euro pelastettiin Rehn kuvailee, kuinka lähellä romahdusta euro ja EU kävivät.


Eurooppa kävi kuilun reunalla

Ilman euromaiden kriisirahaston EVM:n ja euroalueen keskuspankin EKP:n ”isoa sinkoa” eli mittavia tukitoimia euroaluetta olisi Rehnin mukaan uhannut hajoaminen.

Euron ja euroalueen hajoamisesta olisi hänen mukaansa koitunut dramaattisia taloudellisia ja poliittisia seurauksia.

– Taloudellisesti se olisi johtanut syvään taantumaan ja joukkotyöttömyyteen. Poliittisesti se olisi voinut aiheuttaa jopa EU:n romahtamisen. Vaarana olisi ollut, että Eurooppa olisi palannut vuoteen 1914 tai 1939, Rehn kirjoittaa.

Tämä olisi hänen mukaansa merkinnyt, että ”Eurooppa sellaisena kuin me sen tunnemme olisi tullut tiensä päähän”.

Uhkaavien vuosien 1914 ja 1939 jälkeen alkoi Euroopan kaksi viime vuosisadan tuhoisinta ja verisintä konfliktia, ensimmäinen ja toinen maailmansota, joissa Euroopan maat yrittivät saada toisensa pois päiviltä.


Ei B-suunnitelmaa vaan Z-suunnitelma

Kriisivuosien julkilausumissaan Rehn yritti yleensä rauhoittaa rahoitusmarkkinoiden kireää tunnelmaa. Talouskomissaarin asema velvoitti häntä muun muassa kiistämään ulkopuolisten arviot Kreikan uhkaavasta euroerosta ja varsinkin koko euroalueen hajoamisen mahdollisuudesta.

Nyt aikaa on kulunut kylliksi, jotta Rehn tohtii kuvailla julkisten esiintymisten taustalla velloneita dramaattisia tapahtumia ja omia hetkittäin varsin synkkiäkin mietteitään.

Rehn kertoo muun muassa perustaneensa komissioon salaisen virkamiestyöryhmän valmistelemaan hätätoimia Kreikan euroeron ja euron hajoamisen varalle.

Hätäsuunnitelmia ei kuitenkaan saanut kutsua ”suunnitelma B:ksi”, vaan niiden koodinimeksi sovittiin ”suunnitelma Z”.

– Siltä varalta, että meiltä kysyttäisiin, oliko meillä B-suunnitelma, päätimme nimetä varasuunnitelman Z-suunnitelmaksi, ettei tarvitse puhua muunneltua totuutta.


Pahanilmanlintuja ja pettureita

Komission salainen varautuminen euron osittaiseenkin hajoamiseen samoin kuin Rehnin synkkä arvio pahimmillaan jopa uuden suursodan uhasta tuovat erikoista kontrastia sävylle, jolla Rehn kuvaa muiden aivan samanlaisia arvioita.

Kirjassaan Rehn nimittää edelleen ”pahanilmanlinnuiksi” niitä lukuisia taloustieteilijöitä ja muita ”ulkopuolisia” tarkkailijoita, jotka kriisivuosina esittivät arvioita euron hajoamisen mahdollisuudesta.

Samoin Rehn kuvailee Kreikan valtion varotoimia euroeron varalle kuin se olisi ollut luopiomaista petturuutta eikä täysin perusteltua varautumista komissionkin mahdolliseksi arvioimaan kehityskulkuun.

Kakkosluokan kriisitoimia

Rehn antaa varsin yksityiskohtaisilla kuvauksillaan yhden sisäpiiriläisen selityksen sille, miksi kriisitoimet olivat niin vaivalloisia kuin olivat – ja miksi kriisitoimet olivat yleensä vain toiseksi parhaita kakkosluokan toimia eivätkä juuri milloinkaan parhaita mahdollisia.

Kriisitoimia omalta osaltaan koordinoinut ja johtanut Rehn kuvaa usein turhauttavia ja pitkiä kriisikokouksia, joissa parhaiden ratkaisujen tielle nousi ylipääsemätön määrä eri euromaiden ja muiden kriisitoimiin osallistuneiden osapuolten erilaisia kynnyskysymyksiä ja usein keskenäänkin ristiriitaisia ehtoja.

Siksi kriisitoimet jäivät usein puolitehoisiksi ja kriisiin kului aikaa enemmän kuin olisi pitänyt.


Kriisitoimien piti palauttaa luottamus

Rehn käsittelee jonkin verran myös komission ja euromaiden toimia arvostellutta kritiikkiä, jonka mukaan esimerkiksi kriisimailta ja samaan aikaan muiltakin euromailta vaaditut julkisen talouden voimakkaat vyönkiristykset heikensivät taloutta ja näin osaltaan pitkittivät ja pahensivat kriisiä.

Pääosin Rehn kuitenkin torjuu arvostelun ja pitää yhä kiinni komissaarinakin edustamastaan tulkinnasta, jonka mukaan julkisen talouden tasapainottaminen oli välttämätöntä ”luottamuksen palauttamiseksi”.

Se käy tapahtumien kertauksesta silti selväksi, että eurokriisi alkoi vihdoin hellittää EKP:n sitouduttua kaikkiin tarvittaviin toimiin euron pelastamiseksi. Ja se, että euroalueen talous alkoi vähitellen toipua taantumasta uuteen kasvukauteen EU-komission hellitettyä julkisen talouden kiristysvaatimuksiaan.

Ensi kerralla kaikki on toisin

Rehnin kriisimuistelot ovat mielenkiintoinen sisäpiiriläisen tilitys, mutta eivät kuitenkaan riippumattoman tarkkailijan kriittinen tarkastelu saati objektiivinen totuus.

Suomen Pankin pääjohtajana Rehn edustaa edelleen yhtä euroalueen keskeisistä instituutioista ja on nykyisessäkin virassaan sitoutunut EU:n yleisen edun edistämiseen.

Siksi ei liene suuren suuri yllätys, että kirjan johtopäätöksissä Rehn arvelee kriisin opetusten menneen perille ja euroalueen selviävän seuraavasta kriisistä edellistä vähemmin vaurioin.

Riittää, että yhä keskeneräiset rahaliiton kehityshankkeet valmistuvat ennen kuin seuraava kriisi iskee. Ja että ensi kerralla kaikki asianosaiset ajavat yhteistä eivätkä vain omaa etua.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    2. 2

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    3. 3

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    4. 4

      Myös Pam liittyy postilaisten tukilakkorintamaan

    5. 5

      KKV:ltä harvinainen esitys: Keskon ja Heinon Tukun yrityskauppa kiellettävä

    6. 6

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    7. 7

      Joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut uudesta osakesäästötilistä

    8. 8

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    9. 9

      Postin neuvottelut jatkuvat, isot kysymykset vielä auki

    10. 10

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    3. 3

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    4. 4

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    5. 5

      Postilakko jatkuu – tuntien neuvottelu ei tuonut ratkaisua työriitaan

    6. 6

      Myös Pam liittyy postilaisten tukilakkorintamaan

    7. 7

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    8. 8

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    9. 9

      Gigantti tutkii, paljastiko sen rekisteröitymis­lomake jopa salaisia osoite­tietoja

    10. 10

      Postin neuvottelut jatkuvat, isot kysymykset vielä auki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    3. 3

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    4. 4

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    5. 5

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    6. 6

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    7. 7

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    8. 8

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    9. 9

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    10. 10

      PAU:lta kova väite: Tästä Postin aitaan leikatusta reiästä livahti töihin 20 vuokratyöntekijää – katso kuvat ja video

    11. Näytä lisää