Viisikymppiset työnhakijat purkavat ahdistustaan: ”Annettiin ymmärtää, että en pärjää enää hektisessä työssä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Viisikymppiset työnhakijat purkavat ahdistustaan: ”Annettiin ymmärtää, että en pärjää enää hektisessä työssä”

”En näköjään kelpaa mihinkään”, sanoo kaksi vuotta töitä hakenut viisikymppinen nainen.

14.10.2019 14:13

Työministeri Timo Harakka (sd) nosti yli viisikymppisten työnhakijoiden syrjinnän esiin Ylen Ykkösaamussa lauantaiaamuna. Ilta-Sanomat pyysi yli 50-vuotiaita lukijoita jakamaan kokemuksiaan aiheesta. Vastauksista välittyi turhautuminen ja suuttumus – sekä ennakkoluuloihin että ikäsyrjintää ylläpitäviin rakenteisiin.

– Olet liian pätevä (olet uhka), et ole tarpeeksi pätevä, haluamme että osaat niitäkin asioita mistä emme edes työilmoituksessa maininneet (olet fossiili), nämä hommat eivät sinua ehkä motivoi tarpeeksi (olet uhka ja fossiili), kuvaa vaativia markkinointiviestinnän töitä turhaan hakenut nainen.

Hän katsoo, että ikärasismia näkyy useissa muodossa: Pelätään kustannuksia, palkkakuluja, työnantajamaksuja, poissaolokustannuksia tai sitä, että viisikymppinen ei suostukaan organisaation järjettömään työtahtiin tai -tapoihin.

– Työnantajamaksut ovat varmasti iso este, ja tämä rasite pitäisi poistaa. Työnantajamaksujen tulisi olla tasa-arvoiset iästä riippumatta.

Naisen mukaan on myös pelkoa oman asemansa horjumisesta tai siitä, sopeutuuko 50+-henkilö nuorempaan organisaatioon.

– Vastaus on tietenkin, että kyllä sopeutuu. Ja oppii uusia temppuja siinä missä nuoremmatkin. Keskeistä kuitenkin on, että nuoremmat työntekijät saavat vanhemmilta työntekijöiltä sellaista tukea ja mentorointia, mitä eivät nuoremmilta saa.

Näin lukijat kertovat:

”Wc-paperia talveksi”

– Olen yli 50-vuotias työtön ja hakenut töitä yli kaksi vuotta. En näköjään kelpaa mihinkään. Olen työskennellyt 34 vuotta patenttialalla ja luulin, että voisin hyödyntää koulutustani ja päästä vaikka elintarvikeliikkeeseen töihin. Kerran pääsin ryhmähaastatteluun ja olin vanhin kaikista. Siellä oli rekrytoimassa noin 20-vuotiaita naisia. Kuvakin piti ottaa. Näköjään pääsee töihin, jos on missin näköinen.

– Tässä täytyy varmaan olla vielä noin yhdeksän vuotta työttömänä, että pääsee vanhuuseläkkeelle. Yritän nauttia vapaa-ajasta mahdollisimman paljon. Olen kesällä pyöräillyt tarjousten perässä. Nyt on wc-paperia koko talveksi.

”Nuoria, nättejä ja ilmaisia”

– Olen ollut myyjänä yli 30 vuotta. Olen alani rautainen ammattilainen, silti en saa töitä. Liikkeet ottavat ikäisiäni (49 vuotta) vain pätkätöihin ja pyörittävät kauppansa opiskelijoilla. He ovat nuoria, nättejä ja ennen kaikkea ilmaisia.

”Ei kiinnosta pilipalikurssit”

– Minullakin yli kymmenen vuotta eläkeikään, ja koen olevani täysin työkykyinen, oppimiskykyinen ja osaava. Ei kiinnosta mitkään pilipalikurssit vuosien työkokemuksen jälkeen. Tietenkin täydentävät kurssit ovat eri asia. Ikäisteni kohdalla olen huomannut, että työmoraali kyllä yleensä on parempi kuin monilla nuoremmilla. Eikä iän tuomaa tietotaitoa missään koulussa saa.

”Olen putkessa”

– Olen kohta 62-vuotias ja työttömänä Helsingistä maaseutukaupunkiin muuttaneena. Olin työmarkkinatuella kuusi kuukautta, kun täytin 59 ja TE-keskuksen oli työllistettävä, että pääsen eläkeputkeen. Olen putkessa, mutta aktiivimalli pakottaa etsimään töitä – mitä töitä? Ei täällä ole eikä niihin otettaisikaan tämän ikäistä.

”Haluan työpaikan”

– Haluan työpaikan. Olen reilusti yli 50 vuotta. Lukuisista työnhakemuksista huolimatta en ole päässyt töihin. Muutamiin haastatteluihin pääsin syksyllä 2018, mutta siihen jäivät. Yhdestä paikasta kysyin syytä, miksi minua ei valittu. Annettiin ymmärtää, että heidän mielestään en ehkä pärjää enää hektisessä työssä. Selvä.

– Voisin tehdä melkein mitä työtä tahansa. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi työpaikalla tapahtuva muuntokoulutus, johon yritys saa tukea. Olen nyt ollut työtön 1,5 kuukautta, enkä ole tavannut kertaakaan työvoimaneuvojaa.

”Tunsin itseni typeräksi”

– Olen 57-vuotias taloushallinnon alan työnhakija. Jäin työttömäksi 51-vuotiaana, kun yritys jossa olin tuolloin työskennellyt pitkään, myytiin alan isoimmalle toimijalle, ja minä ja kollegat saimme käteemme irtisanomisilmoitukset. Työvuosinani minut palkittiin useasti hyvistä työsuorituksista, ja osaamistani ja asennettani kiiteltiin.

– Olen hakenut lukemattomiin työpaikkoihin, ja muutaman kerran olen päässyt haastatteluun asti. TE-toimisto on pari kertaa velvoittanut hakemaan työtä työmarkkinatuen menettämisen uhalla heidän osoittamistaan yrityksistä. Jokaisessa on edellytetty korkeakoulututkintoa, jota minulla ei ole. Tunsin itseni typeräksi lähettäessäni hakemusta – ikään kuin en ymmärtäisi selvää suomen kieltä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?