Jan Hurrin kommentti: Jos ilmastonmuutos olisi sotilaallinen uhka, menoista ei piitattaisi

Julkaistu:

Puolustusmenoihin riittää rahaa, vaikka vastassa on teoreettisia uhkia. Ilmastouhka on todellinen – mutta investoinnit jäävät rästiin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroopan unionin (EU) virallisen kannan mukaan ilmaston lämpeneminen on vakava ja todellinen eli paraikaakin toteen käyvä uhka eikä vain teoreettinen uhkakuva.

Lisäksi EU katsoo, että tämän ilmastouhan torjumiseksi välttämättömiin investointeihin pitäisi käyttää tuplaten suurempi rahamäärä kuin EU-maat käyttävät.

EU on sitoutunut supistamaan alueen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin vuoden 1 990 määrästä.

Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää EU:n arvioiden mukaan 180 miljardin euron vuosittaisia lisäinvestointeja liikenteen ja energiahuollon päästöjen vähentämiseksi.

Tuon verran rahaa olisi käytettävä runsaammin kuin nyt käytetään. Lisäyksen tarve on yhtä kuin tällä haavaa rästiin jäävien investointien arvo.

Rästeillä on lisäksi riski kasvaa kaiken aikaa sitä suuremmiksi mitä pidempään aikailua jatkuu, joten aikailulle kertyy vuosi vuodelta kasvava hintalappu.

Suurten lukujen suuntaa antavalla suhteuttamisella selviää, että tekemättä eli rästiin jäävien investointien arvo vastaa tällä haavaa noin yhtä prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta.

Toinen vertailu löytyy tyystin toisenlaisten menojen mitoista.

Tekemättä jäävien ilmastoinvestointien arvo vastaa suurin piirtein puolta EU-maiden vuotuisista sotilasmenoista.

Sotilasmenoihin kuluu toki eri maissa erilaisia summia, mutta yhteensä EU-maat kuluttavat erilaisiin puolustusmenoihinsa osapuilleen pari prosenttia vuotuisen bkt:nsa arvosta.

Sotilaallisiin tarkoituksiin löytyy toisin sanoen tuplaten runsaammin rahaa kuin ilmastoinvestointeihin pitäisi löytyä mutta ei kuitenkaan löydy.

Suhteellisen jyrkästä ristiriidasta voi syntyä vaikutelma, että teoreettiset ja mahdolliset sotilasuhat ovat poliitikoille jotenkin todellisempia ja tärkeämpiä kuin täyttä päätä päälle painavat todelliset ilmastouhat.

Puhe-energia ei muutu sähköksi

Ilmastoinvestointien vuodesta toiseen jatkuva laajamittainen laiminlyöminen on EU-maiden hallitusten poliittinen valinta eikä minkään todellisen tai varsinkaan voittamattoman esteen sanelema pakko.

EU:n mukaan välttämättömien ilmastoinvestointien tekemättä jättämistä ja niiden lykkäämistä on tapana selitellä samaisen EU:n taloussäännöillä ja näiden määräämillä julkisen talouden alijäämä- ja velkarajoituksilla.

Esimerkiksi Suomen hallitus on luvannut Suomen osalta keskeyttää ilmaston lämpenemisen, mutta se ei ole toistaiseksi tehnyt kunnianhimoisten tavoitteidensa edistämiseksi juuri muuta kuin pitänyt puheita.

Niin kauan kuin ei ole kojeita poliitikkojen puhe-energian muuttamiseksi sähkövirraksi tai lämpöenergiaksi, ovat puheet yhtä tyhjän kanssa ja rumasti sanottuna tekopyhää teatteria.

Käytännön toimia, kuten välttämättä tarvittavia mittavia investointeja liikenne- ja energiajärjestelmien uudistamiseen, on toistaiseksi estänyt tai ainakin viivyttänyt se, että hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon.

Tasapainotavoite on kuitenkin poliittinen päätös ja siksi keinotekoinen syy jättää ilmastoinvestointeja tekemättä.

Budjettirajoitteet ovat pelkkä tekosyy koko EU:n laajuiseen aikailuun, sillä EU-maiden julkisen talouden alijäämät ovat yhteensä supistuneet alle prosenttiin alueen bkt:n arvosta.

EU:n sääntöjen mukaan alijäämäprosentti saisi olla kolme.

Keskimäärin alijäämäluku pysyisi toisin sanoen sääntöjen rajoissa vaikka EU-maat panisivat toimeksi ja toteuttaisivat julkisen talouden piikkiin EU:n välttämättömäksi arvioiman määrän ilmastoinvestointeja.

Puolustusmenoista mallia

Suomessa mittavat investoinnit valtion piikkiin haittaisivat hallituksen julkisen talouden tasapainopyrkimyksiä, mutta investointien tekemättä jättäminen on silti ennemmin vastuun pakoilua kuin vastuullista tai järkevää taloudenpitoa.

Ilmaston ja samalla tulevien polvien elinolojen vaarantaminen budjettialijäämien ja julkisen velkaantumisen välttämiseksi on erityisen kyseenalainen tekosyy Suomen kaltaisessa maassa, jossa valtio voi vaikeuksitta rahoittaa alijäämiään ilmaiseksi tai jopa ilmaistakin halvemmalla rahoituksella.

Ellei hallitus olisi hakannut kiveen tasapainolupaustaan ja ellei oppositio pauhaisi jo tasapainolupauksen pettämisestä, olisi talous- ja ilmastopoliittisen järjen käyttäminen helpompaa.

Ehkä tulisi mieleen jopa rauhallisesti puntaroida, kumpi on vastuullisempaa, jättää tuleville polville elinkelpoinen ilmasto vai tasapainoinen budjettitalous.

Näillä näkymin näiden kahden tavoitteen saavuttaminen voi olla samaan aikaan vaikeaa tai poliittisesti mahdotonta. Siksi on valittava jompi kumpi.

Jos ilmastonmuutos olisi sotilaallinen uhka, olisi valinta poliittisesti helpompana jo ajat sitten tehty, ja vieläpä melkoisen laajan ja hartaan yksimielisyyden vallitessa.

Siitä on jo aiemmin syntynyt vaalikausien yli ulottuva parlamentaarinen yksimielisyys, että Suomen ja tulevien polvien turvaksi on tarpeen hankkia erittäin kalliita uusia sotilaslentokoneita ja muuta modernia sotakalustoa.

Siitä huolimatta, että niistä väistämättä koituu vuosien mittaan kymmenien miljardien eurojen hankinta- ja käyttökuluja.

Ja jos Suomea näistä varustelutoimista huolimatta kohtaisi teoreettisten uhkien lisäksi oikeitakin uhkia, olisi piikki saman tien apposen auki.

Tuskin yhdenkään eduskuntapuolueen mieleen tulisi ehdottaa antautumista edes sillä perusteella, että sotiminen maksaa liikaa ja budjettirajoitteet estävät lisäämästä puolustusmenoja.

Budjettirajoitteet eivät estä sotimista

Viime suursotien aikaan sotimiseen osallistuneet valtiot Suomi mukaan luettuna velkaantuivat toinen toistaan raskaammin, mutta tiettävästi yksikään maa ei ole nostanut käsiään pystyyn pelkkien budjettirajoitteiden takia.

Suomessakin sotatalous perustui valtion voimakkaaseen velkaantumiseen ensin ulkomailta, sitten kotimaasta ja lopulta omalta keskuspankilta. Talous oli toki tiukalla, mutta hätä keinot keksi.

Aiemmin sotiminen ja nyttemmin sotimiseen varautuminen ja sodan uhkan torjuminen ei ole jäänyt tekemättä ja rästiin siksi, että budjettitalouden tasapaino olisi maanpuolustusta tärkeämpi päämäärä.

Mitkään todelliset syyt eivät estä torjumasta ilmastouhkaa aivan yhtä mittavin julkisen talouden ponnisteluin. Jos vain poliitikot lopettaisivat tekopyhän teeskentelynsä ja tekisivät niin kuin lupaavat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    2. 2

      Ulkomaille muuttanut luopui perinnöstä, koska se olisi mennyt velkojille – pian iski katumus

    3. 3

      140 työntekijää marssi ulos näkki­leipä­tehtaalla Kotkassa

    4. 4

      Wärtsilän tytär­yhtiön tiloihin tehtiin ratsia – media: FSB:n ”naamio­show” sulki koko rakennuksen

    5. 5

      KKO ei myöntänyt valituslupaa Talvivaaran tiedottamisrikosjutulle – hovissa lieventynyt tuomio jäi voimaan

    6. 6

      Viisikymppiset työnhakijat purkavat ahdistustaan: ”Annettiin ymmärtää, että en pärjää enää hektisessä työssä”

    7. 7

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    8. 8

      Asiantuntijan vinkit: Näin yli 50-vuotiaan työnhaku helpottuu

    9. 9

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    10. 10

      Jätevesiasetuksen takaraja lähestyy ja monilla työt yhä tekemättä – ”Omaan nilkkaan sahaamista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    2. 2

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    3. 3

      Wärtsilän tytär­yhtiön tiloihin tehtiin ratsia – media: FSB:n ”naamio­show” sulki koko rakennuksen

    4. 4

      Viisikymppiset työnhakijat purkavat ahdistustaan: ”Annettiin ymmärtää, että en pärjää enää hektisessä työssä”

    5. 5

      Asunto ei käy kaupaksi – kannattaisiko se panna vuokralle? Asiantuntijat: Toimi näin, jos yksi ehto täyttyy

    6. 6

      Ulkomaille muuttanut luopui perinnöstä, koska se olisi mennyt velkojille – pian iski katumus

    7. 7

      140 työntekijää marssi ulos näkki­leipä­tehtaalla Kotkassa

    8. 8

      Asiantuntijan vinkit: Näin yli 50-vuotiaan työnhaku helpottuu

    9. 9

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    10. 10

      Talouden Nobel-palkinnon saavat köyhyystutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    4. 4

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    5. 5

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    6. 6

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    7. 7

      Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

    8. 8

      Essin, 28, asunnon arvo laskee, mutta osakesalkku paisuu – ”Rahaa jää hyvin säästöön”

    9. 9

      Historiallinen linna myynnissä Varkaudessa – hintapyyntö 60 000 euroa: ”Ollaan valmiina myymään myös kodiksi”

    10. 10

      Liikemies Kyösti Kakkonen osti huutokauppaan joutuneen tsaarinajan pitsilinnan – kauppahinta 600 000 euroa

    11. Näytä lisää