Jan Hurrin kommentti: Tätä ei saisi sanoa ääneen – velka on valtion huolista pienimpiä

Julkaistu:

Hallitus aikoo kasvattaa valtion alijäämää ja velkaantumista, mutta velkahuolet ovat silti liioiteltuja. Velkaraha on ilmaista ja sitä pulppuaa varmasta lähteestä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Suomen talouskasvu hidastuu, ja kansainvälisenkin talouden tulevaisuuden näkymät ovat nyt heikompia kuin vielä muutama kuukausi sitten vaikutti.

Talouden muutos kehnompaan heijastuu meille pääosin muun maailman ongelmista, mutta haittavaikutukset ovat silti tosia.

Tämä kävi maanantaina varsin selkeästi ilmi, kun valtiovarainministeriö (VM) julkisti uusimman talouskatsauksensa ajantasaisine talousennusteineen.

Sekin kävi maanantaina selväksi, että seuraavaksi heikkenee myös Suomen julkinen talous.

Alijäämien kasvu on luonnollinen seuraus talouskasvun heikkenemisestä. Ja siitä, että hallitus virittää talouspolitiikkaa lievästi elvyttäväksi.

Julkisen talouden heikkeneminen kävi ilmi VM:n katsauksen lisäksi siitä, että pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus esitteli samana päivänä entistäkin alijäämäisemmän esityksensä valtion tulo- ja menoarvioksi.

Jos eduskunta hyväksyy budjettiesityksen sellaisenaan, lisää se ensi vuonna valtion menoja enemmän kuin tuloja. Se taas merkitsee, että valtiontalouden alijäämä kasvaa ja että entistä suurempi alijäämä on katettava taas uudella velkaantumisella.

Entistä alijäämäisempi budjettiesitys ja entistä vaisummat talousnäkymät ovat jo herättäneet huolta ja arvostelua siitä, että hallitus harjoittaa liian löysää talouspolitiikkaa ja heikentää julkisen talouden tasapainoa ja kestävyysvajetta.

Velkahuolet vaikuttavat kuitenkin liioittelulta.

Ainakaan valtion velkaantuminen ei näytä herättäneen vähäisintäkään huolen häivää siellä, missä valtion luottokelpoisuus on kaiken aikaa luupin alla: velkakirjamarkkinoilla.

Velkahuolet eivät näy koroissa

Suomen valtio on alijäämän kasvusta huolimatta yksi niistä kansainvälisten velkakirjamarkkinoiden luottovaltioista, jotka saavat tuoretta lainarahaa käyttöönsä negatiivisella korolla.

Esimerkiksi valtion kymmenen vuoden mittaisen lainarahan käypä korkonoteeraus oli tiistaina puolenpäivän paikkeilla noin -0,3 prosenttia. Sen verran sijoittajat olivat toisin sanoen valmiita maksamaan vuodessa saadakseen sijoittaa varojaan Suomen valtion kymmenvuotisiin velkakirjoihin.

Korkonoteeraus oli toisin sanoen mojovasti miinuksella vielä runsas vuorokausi sen jälkeen, kun VM oli varoitellut kasvun ja julkisen talouden tasapainon heikkenemisestä.

Ja korkonoteeraukset olivat miinuksella hyvän aikaa senkin jälkeen, kun Rinteen hallitus oli VM:n ja useiden muidenkin kotimaisten talouskeskustelijoiden varoituksista huolimatta vahvistanut aikeensa kasvattaa valtion alijäämää.

Jyrkähkö ero velkavaroitusten ja korkonoteerausten välillä voi vaikuttaa yllättävältä, mutta erolle voi löytyä pari yllättävän yksinkertaista selitystä.

Velkakirjamarkkinoilla voi olla useita eri perusteita olla suuremmin huolestumatta juuri Suomen valtion velkaantumisesta.

Yksi syy velkahuolien huojentumiseen löytyy euroalueen keskuspankeista ja siitä, että ne aloittavat ensi kuussa uudestaan miljardimittojen tukiostonsa eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla.

Ainakin velkakirjamarkkinat näyttävät tuumanneen, miksi olla huolissaan Suomen tai muidenkaan valtioiden velkaisuudesta niin kauan kuin valtiot saavat ilmaista rahoitusta niiden omilta keskuspankeilta.

Keskuspankki painaa kaasua

Euroalueen keskuspankki EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit aikovat ensi kuusta lähtien ostaa pääasiassa velkaisten eurovaltioiden velkakirjoja 20 miljardin arvosta kuukaudessa.

Velkakirjaostot jatkuvat ensi kuusta hamaan tulevaisuuteen ja joka tapauksessa niin kauan kuin EKP katsoo tarpeelliseksi.

Tukiostot ovat jatkoa viime vuoden joulukuussa päätetyille samanlaisille velkakirjaostoille, joilla euroalueen keskuspankit olivat neljässä vuodessa haalineet haltuunsa yhteensä noin 2 600 miljardin euron arvoiset velkakirjat.

Suurin osa, noin 2 200 miljardia euroa, velkakirjaostojen raharuiskeista on toistaiseksi kohdistunut eurovaltioiden ja joidenkin muiden julkista taloutta edustavien laitosten velkakirjoihin.

Suomen Pankin osuus julkisen talouden velkakirjaostoista on toistaiseksi kivunnut hieman yli 33 miljardiin euroon. Summa lienee suurimmaksi osaksi sijoitettuna Suomen valtion velkapapereihin.

Tukiostojen massiivista mittakaavaa kuvaa esimerkki Suomen Pankin ostojen ja Suomen valtion velkamäärän suhteesta:

Jos Suomen Pankki olisi sijoittanut koko velkakirjaostoihin käyttämänsä rahasumman kotivaltionsa velkakirjoihin, olisi sen hallussa lähes kolmasosa Suomen valtion liikkeessä olevasta velkakirjakannasta.

Toinen tukiostojen mittakaavaa ilmentävä havainto on, että SP:n kuukausittaiset netto-ostot ovat viime vuosina olleet suurempia kuin Suomen valtion nettovelkaantuminen eli uuden velkarahoituksen tarve.

SP on epäilemättä jo nyt valtion suurin velkoja, ja piakkoin se ryhtyy ostamaan lisää valtion velkakirjoja.

Valtio saa enemmän rahaa kuin tarvitsee

Suomen Pankin laskennallinen osuus ensi kuusta alkavista 20 miljardin euron kuukausittaisista velkakirjaostoista on noin 370 miljoonaa euroa.

Jos tukiostojen rahasummat pysyvät ennallaan ja jos summat syydetään pääosin kunkin keskuspankin kotivaltion papereihin, on SP:ltä odotettavissa ensi vuoden kuluessa yli neljä miljardin euron raharuiske Suomen valtion alijäämien rahoitukseen.

Valtion entistä suuremmankin alijäämän kattamiseen on toisin sanoen odotettavissa uunituoretta keskuspankin rahoitusta rutkasti runsaampi määrä kuin valtiolle kertyy uutta alijäämää katettavaksi.

Tällaisin näkymin ja oletuksin keskuspankin rahoitusta voi olla odotettavissa jopa tuplaten valtion ensi vuoden alijäämän verran. Hallituksen budjettiesityksen alijäämä on kaksi miljardia euroa ja SP:n osuus ensi vuoden velkakirjaostoista ylittää todennäköisesti neljä miljardia euroa.

Kun tukiostojen uudestaan aloittaminen osaltaan vielä pitää valtiolta vaadittavia korkoja matalampina kuin ne muutoin olisivat, voivat valtion korkomenot jopa laskea velkamäärän kasvusta huolimatta.

Kukaan ei toki voi ennalta tietää, päättyvätkö tällaiset raha- ja talouspolitiikan kokeilut aikanaan onnellisesti vai kyyneliin ja hampaiden kiristelyyn.

Mutta ainakin velkakirjamarkkinoilla luottamus keskuspankin lupaamaan rahoitustukeen on vahvempi kuin huoli uuden velkaantumisen haitoista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    2. 2

      Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

    3. 3

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    4. 4

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    5. 5

      Bloomberg: Kone neuvottelee Thyssenkruppin hissien ostosta yhdessä sijoitusyhtiön kanssa

    6. 6

      Turkin markkinoilla myyntiaalto – syynä Yhdysvaltojen nostamat syytteet

    7. 7

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    8. 8

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Näin suomalaiset käyttävät perintöjään – ”Vuoden ajan ei tarvinnut laskea ruokarahoja”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    2. 2

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    3. 3

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    4. 4

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    5. 5

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    6. 6

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    7. 7

      Jopa 10 000 työpaikkaa uhkaa kadota rakennus­alalta – ”Hyvätkin tyypit päästetään menemään”

    8. 8

      Korhoset maksoivat liki 12 000 euroa ”paskalain” vaatimista laitteista – urakoitsijaa ei tahtonut löytyä millään

    9. 9

      Helsinki maksaa jopa 14 000 euron palkkion, jos pitkäaikaistyötön saa oikeita töitä

    10. 10

      Kommentti: ”Tähtisijoittaja” syyllistää suosittuja rahastoja kuplariskistä, mutta kaikkia väitteitä ei kannata niellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    4. 4

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    5. 5

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    6. 6

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    7. 7

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    8. 8

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    11. Näytä lisää