Valtiovarainministeriön tuoreessa taloudellisessa katsauksessa arvioidaan Suomen talouskasvun hidastuvan lähivuosien aikana yhden prosentin tuntumaan.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen pitää ennusteen merkittävimpinä kohtina ministeriön arvioita työllisyydestä ja julkisen talouden tasapainosta.
– Molemmissa mentiin heikompaan suuntaan. Hallituksen tavoitteet siirtyivät vähän kauemmaksi siitä, miltä näytti vielä hallitusneuvottelujen aikaan, Kärkkäinen arvioi Taloussanomille.
Ennusteessa arvioidaan työllisyyden kasvun hidastuvan merkittävästi. Työllisyysaste ei ennusteen mukaan nouse hallitusohjelmassa tavoiteltuun 75 prosenttiin ilman merkittäviä lisätoimia.
Ennusteen mukaan valtion velkasuhde tulee jatkamaan kasvuaan myös 2020-luvulla.
Varsinaista taantumaa ei tule Kärkkäisen mukaan kuitenkaan pelätä. Valtiovarainministeriökään ei ennusta taantumaa, vaikka sen riski on toki olemassa. Kärkkäinen pitää huolestuttavampana Suomen pitkän aikavälin haasteita.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.
– Tilanne on haastava, koska näyttää siltä, että olemme menossa mahdollisesti pitkäkestoiseen hitaamman kasvun vaiheeseen. Näyttää siltä, että väestön ikääntyminen alkaa näkyä aika nopeasti julkisessa taloudessa ja talouskasvussa.
– Ilman merkittäviä toimia julkinen talous ei ole kestävällä uralla, Kärkkäinen arvioi.
Olemassa oleva taantumariski johtuu suurimmaksi osaksi maailmantalouden epävarmasta tilanteesta. Kauppasota, brexit ja Saksan heikkenevä taloustilanne voivat aiheuttaa taloudellisen shokin vientivetoiselle Suomelle, ekonomisti arvioi.
Kärkkäisen mukaan on joitain toimia, joilla taantumaan voidaan varautua.
– On tärkeää, että meillä olisi elvytysvaraa. Että talous olisi sellaisessa kunnossa, että jos taloudellinen shokki tulee, olisi meillä varaa lieventää sitä talouden avulla. Etupainotteiset menolisäykset voivat olla riski siinä mielessä, että ne syövät elvytysvaraa mahdollisilta tulevilta vuosilta.
– Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää pitää kiinni Suomen hintakilpailukyvystä vientimarkkinoilla, jos halutaan, että vienti ei sakkaisi vielä enempää kuin mitä nyt on ennustettu, Kärkkäinen arvioi.
Maailmantalouden epävarmuudet hidastavat Kärkkäisen mukaan jo nyt yritysten investointipäätöksiä. Jos epävarmuus jatkuu, yhä useammat yritykset jäädyttävät investointejaan ja jäävät odottamaan selkeämpiä ja varmempia aikoja.
– Riippumatta siitä, miten esimerkiksi brexitissä käy, saattaa päätös saada lyhyellä aikavälillä yritysten investointeja nousuun pelkästään sen takia, että sitten tiedetään millaisella maailmantalouden pelikentällä ollaan, Kärkkäinen huomauttaa.
VM:n finanssineuvos Marja Paavonen (vas.), ylijohtaja Mikko Spolander ja finanssineuvos Jukka Railavo esittelivät VM:n tuoretta talouskatsausta maanantaina.
Maailmantalouden epävarmuus ulottuu kotitalouksiin asti. Kärkkäisen mukaan on nyt jo ollut nähtävissä, että kotitalouksien kulutus on kasvanut niiden ostovoimaa hitaammin.
– Ihmiset eivät uskalla samaan tapaan tehdä isoja hankintoja, ja osa ostovoiman kasvusta on jäänyt säästöön, Kärkkäinen toteaa.
Kuluttajan näkökulmasta ministeriön ennusteesta kannattaa Kärkkäisen mukaan huomioida, että hintojen ei ainakaan odoteta nousevan nopeasti.
– Inflaatio todennäköisesti pysyy lähivuosina vielä matalana, vaikka tulevat veronkiristykset sitä vauhdittavatkin, ekonomisti päättää.
