VM: ”Talouden peruskuva ei sisällä taantumaa”

Julkaistu:

Riskejä riittää maailmantaloudessa. Yksi isoimmista on se, miten brexitissä käy.
Valtiovarainministeriön (VM) tuoreen ennusteen mukaan talouden kasvu hidastuu vajaaseen yhteen prosenttiin lähivuosina. Vielä vuonna 2016 kasvu oli 2,5 prosenttia.

Tänä vuonna kasvua kertyisi uuden ennusteen mukaan 1,5 prosenttia. VM:n ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan peruskuva ei kuitenkaan ole synkkä, vaikka ministeriö laskikin hieman kasvuarviotaan kesän ennusteesta.

– Talouden peruskuva ei sisällä taantumaa Suomessa tai maailmantaloudessa. Jos jokin asia on toimintaympäristössä riski, se on maailmantalouden käänne ennakoitua hitaamman kasvuun suuntaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että häiriöt maailmantaloudessa ovat pitkittymässä, sanoi Spolander tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Finanssineuvos Jukka Railavo korosti, että kysyntä ylläpitää talouskasvua tulevina vuosina suhdannetilanteen huomioiden normaalisti. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu muun muassa ansiotason nousun ja työllisyyden kehityksen tukemana.
Suomen viennin kasvu kuitenkin hidastuu ennen kaikkea Euroopan heikentyneiden näkymien takia.

– Riskejä on ilmassa. Sopimuksettoman brexitin mahdollisuus on lisääntynyt, ja se olisi shokki Euroopalle. Suomi saisi tästä osansa.

Kansainväliset talouden huonot uutiset lisäävät huonomman talouskasvun riskejä. Railavon mukaan huonontuneet näkymät lisäävät säästämistä, mikä hieman hidastaa kotimaisen kulutuksen kasvua. Lisäksi ne vaikuttavat yritysten halukkuuteen investoida.

Ministeriön mukaan maailmantalouden kasvu on hidastunut tänä vuonna kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden takia. Jo ensi vuonna kasvu kuitenkin elpyy euroalueen ja monien kehittyvien talouksien vetämänä.

”Työkalupakissa on keinoja”

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että työllisyysaste nousisi hallituskauden loppuun mennessä 75 prosenttiin.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hidastuvan talouskasvun takia työllisyys ei perusuran mukaan juuri kohene. Valtiovarainministeriö ennakoi työllisyysasteen nousevan 73,1 prosenttiin vuonna 2023. Ylijohtaja Spolander muistuttaa, että mahdollisuuksia on petrata tätä.

– Työkalupakissa on aika paljon erilaisia keinoja, joilla resurssit saadaan liikkumaan liukkaammin ja kohdentumaan sinne missä tarvitaan. Lisäksi vaadittaisiin uudistuksia esimerkiksi asuntomarkkinoihin ja liikenneinfraan. Siihen, miten ihmisten kannattaa hakeutua työmarkkinoilla.
Spolander korosti, että ei voida odottaa, että suhdanne hoitaisi työllisyyden kasvun.

Tiedotustilaisuudessa kysyttiin Spolanderilta, mikä olisi talouden kehityksen kannalta sopiva palkankorotustaso meneillään olevissa ja alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Tätä hän ei lähtenyt linjaamaan, vaan sanoi uskovansa, että neuvottelupöydässä istuvat ovat erittäin hyvin selvillä taloustilanteesta.

– Tottakai tes-pöydässä tehdyillä päätöksillä on erittäin suuri merkitys.

Alijäämä kasvaa

Hallituksen tavoitteena on saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä. Spolander sanoi tiedotustilaisuudessa, että tämä ei onnistu ilman työllisyyttä ja julkisen talouden tuottavuutta parantavia uudistuksia.

– Tällä hetkellä julkinen talous ei ole rahoituksellisesti tasapainossa. Sen kestävyyden kohentamisen pitäisi olla kaikkea valmistelua ohjaava periaate.

Julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat, ja se oli Spolanderin mukaan alijäämäinen korkeasuhdanteen huipullakin. Ministeriön ennusteen mukaan alijäämä kasvaa lähivuosina.

– Talouskasvun hidastuminen, hallituksen päättämät toimet ja väestön ikääntyminen kasvattavat julkisia menoja. Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää sitä, että suunnitellut työllisyyttä, tuottavuutta ja julkista taloutta kohentavat toimenpiteet toteutuvat.
Valtiovarainministeriön mukaan hallitus on päättänyt julkiseen talouteen pysyvästi vaikuttavista menolisäyksistä, veronkiristyksistä ja uudelleenkohdennuksista. Menolisäykset astuvat voimaan tuloja lisääviä veronkiristyksiä etupainoisemmin. Kokonaisuutena nämä heikentävät julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla.

Myös hallituksen päättämät kertaluonteiset menolisäykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää vuosina 2020−2022. Ne koostuvat valtaosin niin sanotusta tulevaisuusinvestointiohjelmasta.

Jos kertaluonteisia menolisäyksiä toteutetaan hallitusohjelman mukainen enimmäismäärä 3 miljardia euroa, julkiseen talouteen muodostuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 1,7 miljardin euron lisäpaine vuosille 2020–2022.
Näitä luetaan!
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

  2. 2

    Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

  3. 3

    Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

  4. 4

    Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

  5. 5

    Bloomberg: Kone neuvottelee Thyssenkruppin hissien ostosta yhdessä sijoitusyhtiön kanssa

  6. 6

    Turkin markkinoilla myyntiaalto – syynä Yhdysvaltojen nostamat syytteet

  7. 7

    Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

  8. 8

    Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

  9. 9

    Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

  10. 10

    Näin suomalaiset käyttävät perintöjään – ”Vuoden ajan ei tarvinnut laskea ruokarahoja”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

  2. 2

    Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

  3. 3

    Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

  4. 4

    Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

  5. 5

    Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

  6. 6

    Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

  7. 7

    Jopa 10 000 työpaikkaa uhkaa kadota rakennus­alalta – ”Hyvätkin tyypit päästetään menemään”

  8. 8

    Korhoset maksoivat liki 12 000 euroa ”paskalain” vaatimista laitteista – urakoitsijaa ei tahtonut löytyä millään

  9. 9

    Helsinki maksaa jopa 14 000 euron palkkion, jos pitkäaikaistyötön saa oikeita töitä

  10. 10

    Kommentti: ”Tähtisijoittaja” syyllistää suosittuja rahastoja kuplariskistä, mutta kaikkia väitteitä ei kannata niellä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

  2. 2

    Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

  3. 3

    Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

  4. 4

    Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

  5. 5

    Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

  6. 6

    Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

  7. 7

    Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

  8. 8

    Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

  9. 9

    Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

  10. 10

    Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

  11. Näytä lisää