Kommentti: Kenen soisitte velkaantuvan, pääjohtaja Rehn?

Julkaistu:

Suomen Pankki yllyttää velkaantumista mutta ei soisi kenenkään velkaantuvan. Teot ja puheet ovat kuin eri maailmoista, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroalueen keskuspankki EKP ja sitä Suomessa edustava Suomen Pankki (SP) haluavat, että velkarahaa virtaa talouteen entistäkin vuolaammin ja runsaammin.

Mutta samalla ainakin SP tuntuu haluavan, että juuri kukaan ei velkaannu lisää.

EKP on juuri painanut euroalueen korkoja entistä tiiviimmin nollan prosentin tuntumaan ja alimmillaan entistä syvemmälle negatiivisiin prosenttilukuihin.

Ensi kuussa rahaelvtyksen voima kasvaa vielä lisää, kun EKP ja euroalueen muut keskuspankit aloittavat uudestaan vasta muutaman kuukauden tauolla olleet mammuttimittojen velkakirjaostonsa.

Uusien rahapoliittisten elvytystoimien tarkoitus on keventää euroalueen ennestään höyhenen keveät rahoitusolot vielä höyhentäkin keveämmiksi.

Näin käy, kun EKP on painanut ohjauskorkonsa alimmillaan -0,50 prosenttiin ja pian se puskee liikkeelle uunituoretta keskuspankkirahaa 20 miljardin euron kuukausivauhtia.

Rahoitusolojen keventämisellä EKP haluaa lisätä uuden velkarahoituksen tarjontaa ja laskea velkarahoituksen hintaa, jotta uutta (velka)rahaa virtaisi entistä vuolaammin investointeihin ja kulutukseen.

Rahaelvytyksen tarkoitus on tukea euroalueen talouskasvua ja kiihdyttää alueen kuluttajahintainflaatiota. Mutta ensin ja varmemmin rahaelvytys yllyttää velkaantumista.

Onko tästä taloudelle tai laajemmin yhteiskunnalle enemmän hyötyä vai haittaa, on talouspoliittisen keskustelun avoimia kysymyksiä mutta ei tämän kirjoituksen aihe.

Sen sijaan aihe on keskuspankin tekojen ja puheiden välinen ristiriita:

Ainakin Suomessa on vaikea saada selvää, onko tarkoitus velkaantua vai välttää velkaantumista.

Toimet ja huolet keskenään ristiriidassa

EKP:n ja SP:n rahaelvytyksen monipuoliset ja ennen kaikkea mittavat toimet ovat pian kymmenen vuotta kannustaneet ja jopa yllyttäneet velkaantumista.

Ja ainakin Suomessa rahapoliittiset ponnistelut ovatkin tepsineet, sillä velkatilastojen perusteella viime vuodet ovat meillä olleet lähes historiallisen voimakkaan velkaantumisen aikaa.

Meikäläisillä kotitalouksilla on yhteensä erilaisia velkoja vastuullaan noin 150 miljardia euroa. Valtiolla, kunnilla ja muilla julkisyhteisöillä on yhteensä noin 140 miljardin velat. Yrityksillä on melkein 250 miljardin velat.

Yhteen laskien velkaa on 540 miljardia euroa ja yhteinen velkaisuuden suhdeluku 240 prosenttia maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta.

Velkaa on toisin sanoen jo kertynyt kohtalaisen runsaasti, joten SP:n ja muiden talousviranomaisten viime aikoina esittämät velkahuolet voivat olla täysin perusteltuja.

Mutta jos huoleen on aihetta – ja jos huoli on aitoa, mitä itua on varta vasten ponnistella velkaantumisen lisäämiseksi?

Ja jos velkaa on kaikilla talouden niin sanotuilla sektoreilla jo ennestään kylliksi tai jopa liikaa, kuka tai mikä voi enää ottaa lisää velkaa aiheuttamatta samalla entistä suurempaa huolta?

Velkaa on jo ”kaikilla” liikaa

Suomen Pankin edustajat ovat pääjohtaja Olli Rehnistä lähtien useissa eri puheenvuoroissaan tuoneet esiin huolensa Suomen julkisen talouden ja kotitalouksien velkaantumisesta ja liiallisen velkaantumisen riskeistä.

Viimeksi kotitalouksien velkaantuminen ja siihen liittyvät huolet kävivät ilmi viime viikolla, kun valtiovarainministeriön asettama työryhmä esitti velkaantumisen jarruksi monenlaisia uusia rajoituksia.

Suomen Pankilla oli keskeinen rooli velkatyöryhmän työssä ja keskeinen vaikutus sen suosituksiin. Ehdotettavat rajoitukset ovat pääosin samanlaisia kuin SP:n asiantuntijat ovat aiemmin esitelleet.

Pääjohtaja Rehn on puolestaan toistuvasti muistuttanut Suomen kestävyysvajeesta ja suositellut julkisen talouden vahvistamista – ja velkaantumisen välttämistä.

Viime viikkojen puheenvuoroissaan EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on toivonut eurovaltioilta entistä elvyttävämpää talouspolitiikan viritystä.

Tästä kehotuksesta huolimatta Rehn on Suomessa korostanut, että Draghin kehotus ei koske Suomea. Rehnin mukaan Suomi ei lukeudu niihin eurovaltioihin, joilla olisi varaa ottaa lisää velkaa talouspolitiikan elvytystoimiin.

Yritysten velkaantumisesta on ollut huolissaan esimerkiksi VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäki, jonka mukaan helppo ja halpa velkarahoitus on houkutellut yrityksiä enemmän velkaantumaan kuin panemaan vireille uusia investointeja.

Antaa mennä, kun on alamäki!

Keskenään ristiriitaisista rahapolitiikan toimista ja rahapoliitikkojen puheista voi mennä pää pyörälle, mutta niitä on myös mahdollista tulkita.

Sellaisenaan sekavista viesteistä on mahdollista suodattaa esiin ainakin yksi varsin selkeä sanoma. Se on:

Kaasu pohjaan ja antaa mennä, kun on alamäki!

EKP:n ja SP:n toimet painavat enemmän kuin puheet, ja siksi rahapolitiikan pääviesti kannustaa kaikkia kynnelle kykeneviä velkaantumaan eikä suinkaan välttelemään velkaantumista.

Varoituksista ja vanhoista veloista siis viis, kun uutta velkaa on tarjolla entistäkin halvemmalla ja runsaammin.

Ennestään velkaisten lisävelkaantuminen vie vääjäämättä voiton, kun vastakkaisissa vaakakupeissa ovat EKP:n uutta velkaantumista yllyttävät toimet ja velkaantumisen vaaroista varoittavat puheet.

Näin käy likimain takuuvarmasti siitä yksinkertaisesta syystä, että keskuspankin toimet lisäävät oikeasti uuden ja entistäkin edullisemman rahoituksen tarjontaa, kun taas huolestuneet puheet ovat pelkkää puhetta ja julkisivun siloittelua.

Kenen sopii velkaantua lisää?

Yhä uudet ja yhä mojovammat rahaelvytyksen toimet kertovat, että EKP haluaa ”jonkun” velkaantuvan lisää eikä suinkaan vähemmän.

Varoittavat ja huolia korostavat puheet ovat ilmeisesti tarpeen seuraavan kriisin jälkipyykkiä varten, jotta rahapoliitikot voivat taas todistaa olleensa hereillä ja varoittaneensa ajoissa.

Mutta jos velkaantumishuoli olisi aitoa ja rahapolitiikan toimet sen mukaisia, keskuspankki painaisi velkarahoituksen jarrua eikä kaasua.

Tai ainakin keskuspankki voisi ystävällisesti vihjaista, kenen se soisi velkaantuvan lisää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Stockmann jakaa eri värisiä kangas­kasseja kulutettujen eurojen mukaan – palaute­vyöry yllätti yhtiön

    2. 2

      Hissiyhtiö Kone ylitti odotukset – tulos kasvoi lähes viidenneksen

    3. 3

      Tytär asui vuokratta vanhempien yksiössä 33 vuotta – perinnönjaosta repesi lopulta vuosien muheva riita

    4. 4

      Haluatko eroon saastuttavasta pikamuodista? Näin löydät kierrätysvaatteiden massasta arvonsa säilyttäviä helmiä

    5. 5

      Metalliyhtiö Afarak valittaa miljoona­sakostaan hallinto-oikeuteen

    6. 6

      Ruokavirasto aloittaa yt-neuvottelut – koskee tuhatta työn­tekijää 20 paikkakunnalla

    7. 7

      Omaishoitaja-Merjan, 58, mitta tuli täyteen ja siitä alkoi kansanliike – ”Mitä jos sovittaisiin, että nyt loppui omaishoito”

    8. 8

      Kuluttaja-asiamies harkitsee ryhmäkannetta kahdesta 2 000 euron pikavipistä – todellinen vuosikorko jopa 350 prosenttia

    9. 9

      Suomalaiset villinneen puolalais­ketjun vaate­mallisto vaihtuu kahden viikon välein – nyt yhtiö kertoo, mitä vaate­jätteelle tapahtuu

    10. 10

      Postin työtaistelusta tulossa poikkeuksellisen rankka – PAU:n Nieminen: ”Olemme viimeksi uhanneet näin laajoilla lakkotoimilla 1960-luvulla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tytär asui vuokratta vanhempien yksiössä 33 vuotta – perinnönjaosta repesi lopulta vuosien muheva riita

    2. 2

      Stockmann jakaa eri värisiä kangas­kasseja kulutettujen eurojen mukaan – palaute­vyöry yllätti yhtiön

    3. 3

      Omaishoitaja-Merjan, 58, mitta tuli täyteen ja siitä alkoi kansanliike – ”Mitä jos sovittaisiin, että nyt loppui omaishoito”

    4. 4

      Näin uhkaava Postin suurlakko vaikuttaisi tavallisen kansalaisen arkeen – ja näin siihen voi varautua

    5. 5

      Kuluttaja-asiamies harkitsee ryhmäkannetta kahdesta 2 000 euron pikavipistä – todellinen vuosikorko jopa 350 prosenttia

    6. 6

      Hissiyhtiö Kone ylitti odotukset – tulos kasvoi lähes viidenneksen

    7. 7

      Suomalaiset villinneen puolalais­ketjun vaate­mallisto vaihtuu kahden viikon välein – nyt yhtiö kertoo, mitä vaate­jätteelle tapahtuu

    8. 8

      Haluatko eroon saastuttavasta pikamuodista? Näin löydät kierrätysvaatteiden massasta arvonsa säilyttäviä helmiä

    9. 9

      Nokian Renkailta yllättävä tulosvaroitus pörssin sulkeutumisen jälkeen

    10. 10

      Wahlroos: Suomen kilpailuetuja ovat halvat insinöörit ja ”se, että täällä on saakelin kylmä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    4. 4

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    5. 5

      Tytär asui vuokratta vanhempien yksiössä 33 vuotta – perinnönjaosta repesi lopulta vuosien muheva riita

    6. 6

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    7. 7

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    8. 8

      Stockmann jakaa eri värisiä kangas­kasseja kulutettujen eurojen mukaan – palaute­vyöry yllätti yhtiön

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

    11. Näytä lisää