Omaishoidolle luvatut rahat valuvat muualle – monessa kunnassa hoitajat eivät ole nähneet senttiäkään luvatuista miljoonista

Julkaistu: , Päivitetty:

Poliitikot puhuvat korvamerkitystä rahasta, mutta ainakin omaishoidossa raha voi mennä vaikkapa uuden tien rakentamiseen.
Omaishoitajien uupuminen ja tuen puute ovat vuodesta toiseen toistuva puheenaihe. Viime hallituskauden lupauksilla ja kymmenien miljoonien lisämäärärahoilla mitattuna omaishoito ei ole viime vuosina jäänyt täysin heitteille.

Edellinen Juha Sipilän (kesk) hallitus kohdensi omaishoitoon asteittain merkittävästi lisärahaa. Vuonna 2016 vajaat 50 miljoonaa, 2017 noin 70 miljoonaa ja vuonna 2018 ja 2019 summa on 95 miljoonaa. Tämä 95 miljoonaa euroa oli sekä omais- että perhehoidon kehittämiseen, ja sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan omaishoidon osuus oli noin 70 miljoonaa euroa 95:stä.

– Omaishoidon tukemisen rahoitusta ja omaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä on vahvistettu merkittävästi tällä hallituskaudella, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) vastasi kirjalliseen kysymyksen 10 lokakuuta 2018.

Lopputulos on toinen, sillä lukuisissa kunnissa omaishoitajat eivät ole nähneet rahoista senttiäkään. Ne saattoivat mennä esimerkiksi rakentamiseen tai teidenhuoltoon.

Vuosina 2016–2018 kunnat saivat valtion määrärahaa omaishoidon kehittämiseen kaikkiaan yli 300 miljoonaa euroa, pieni osa perhehoitoon.

Mitä rahoilla tehtiin?

Omaishoidon toimintaa kunnissa seuraa osaltaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sen viimevuotisen kyselyn mukaan omaishoidon lisärahat kohdentuivat omaishoitoon hyvin huonosti. Puolet kunnista vastasi, että määrärahalla ei ollut vaikutusta tai sitä ei edes ohjattu omaishoitoon. Vain 23 kuntaa kertoi, että lisäraha meni omaishoidon palveluihin.

Kyselyyn vastasi 105 kuntaa. Kaikki kunnat eivät edes tienneet lisärahasta.

– Kyseinen valtion kunnille suuntaama lisämääräraha ei sinällään ole suoraan vaikuttanut Helsingissä käytettävissä olevan rahan määrään omaishoidon tuessa ja palveluissa, totesi kaupungin Apulaispormestari Sanna Vesikansa maaliskuussa Oma-lehdessä.

Vesikansa tarkensi, että kaupunki kohdentaa omaishoidon tukeen sen sijaan muuta omaa lisärahaa.

Ministeriön neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina muistuttaa, ettei tilanteessa ole mitään uutta. Syy määrärahojen valumiseen muualle on valtionosuusjärjestelmässä, jossa kunnille on taattu lailla laaja itsehallinto.

Näin ollen sote-menoja ei omaishoidonkaan osalta juuri koskaan korvamerkitä, vaikka korvamerkitystä rahasta usein puhutaan. Yleensä lisäraha kytketään lakimuutokseen ja sen kustannuslisäyksiin, ja ministeriö toivoo sitten kunnan toimeenpanevan lain.

– Ei minulle tule äkkiseltään mieleen yhtään korvamerkintää. Määräraha on könttäosuus, jota ei ole rajattu edes sosiaali- ja terveyspuolelle.

– Kyllä se voi mennä vaikka teiden kunnostukseen.

– 20 vuotta olen ollut omaishoidossa mukana. Mikään asia ei ole ikinä mennyt maaliin. Ei mikään. Mikään ei muutu. Palkkioihin ei ole kertaakaan tullut rahallista summaa lisää, ainoastaan indeksikorotuksia, lataa omaishoitaja ja omaishoitajaliitossa aktiivisesti toimiva Aarre Alanen, vaimonsa omaishoitaja.


Alanen on kysellyt kunnilta, minne rahat menivät ja saanut vastaukseksi, että esimerkiksi rakentamiseen ja tienhoitoon.

Raassina suhtautuu silti myös hiukan kriittisesti THL:n kyselyyn. Hän sanoo, että kuntien omaishoidon rahankäytön seurannassa on puutteita, jotka selittävät osin heikkoa tulosta. Omaishoidon tuen asiakasmäärät ovat sentään kasvaneet, että ainakaan ei voi sanoa, että raha käytettäisiin vähemmän tai vai entisellään, hän huomauttaa.

Rinteen hallitukselta 45 miljoonaa lisää, mutta...

Sipilän kauden rahoitus jäi niin sanotusti pohjiin eli edellisen hallituksen määrärahojen jako jatkuu myös Rinteen kaudella.

Omaisen pääasiallisessa auttamisvastuussa on arviolta noin 350 000 suomalaista ja hoidon tarve kasvaa joka vuosi. Aihetta on käsitelty Rinteen hallitusohjelmassa, jossa on 212 sivua, kahdella sanalla: ”Kehitetään omaishoitoa.”

Rahaa tulee kuitenkin lisää siten että koko vaalikauden tasolla ”ympärivuorokautisen hoivan vahvistamisen rinnalla turvataan kotihoidon resurssien riittävyys ja kehitetään omaishoitoa” 45 miljoonalla eurolla.

Kotihoito niellee valtaosan, joten lisää rahaa voisi tulla noin kolmasosa. Osuus on yhä auki. Tämäkään määräraha ei ole korvamerkittyä rahaa ja on menossa hankerahoitukseen.

– [Rahan käyttötarkoitus] on vielä hieman hakusessa. Kyseessä on hankeraha, josta täytyy maakunnille -ja kunnille järjestää haku, Raassina sanoo.

Halpaa hoitoa

Kela on arvioinut, että omaishoito säästää keskimäärin 20 000 euroa vuodessa henkilöä kohden. Säästö oli koko maan tasolla yli kaksi miljardia euroa vuodessa.

Toisaalta työelämästä sivuun joutuvat omaishoitajat maksavat myös yhteiskunnalle.
Luku on todennäköisesti kasvanut, koska laskelma on vuodelta 2013. Omaishoidon tuet eivät ole nousseet, mutta hoidettavien määrä kasvanut ja tehostetun palveluasumisen hintataso noussut.

Yksi laitoshoitopaikka maksaa omaishoitajien paikallisjärjestön mukaan esimerkiksi Keski-Uudenmaan kuntayhtymälle 4 500—9 500 euroa kuukaudessa. Omaishoidon tuki on 399,90–957,60 euroa kuukaudessa tänä vuonna.
Korjaus kello 12.32: Pääkaupunkiseudun omahoitajien lehti on nimeltään Oma.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    2. 2

      Kylie Jenner myy enemmistön Kylie Cosmetics -yrityksestään kosmetiikkayhtiö Cotylle – kauppahinta 600 miljoonaa dollaria

    3. 3

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    4. 4

      ”Ei ole kestävää perustetta myydä kaupungin omaisuutta alehintaan hyväosaisille” – ekonomisti pitää hitas-järjestelmää luokattomana

    5. 5

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    6. 6

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    7. 7

      Joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut uudesta osakesäästötilistä

    8. 8

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    9. 9

      KKV:ltä harvinainen esitys: Keskon ja Heinon Tukun yrityskauppa kiellettävä

    10. 10

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    2. 2

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    3. 3

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    4. 4

      Valtakunnansovittelija: Postin lakkoon sovintoesitys myöhemmin illalla

    5. 5

      Myös Pam liittyy postilaisten tukilakkorintamaan

    6. 6

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    7. 7

      Postin neuvottelut jatkuvat, isot kysymykset vielä auki

    8. 8

      Timo Salmisen talon kuluihin uppoaa 2 000 euroa vuodessa – Lintilä harkitsisi kiinteistöveron poistamista autiotaloilta

    9. 9

      Joka kolmas yksityissijoittaja on kiinnostunut uudesta osakesäästötilistä

    10. 10

      MOT: Suomalaiset sijoittivat vähintään 40 miljoonaa euroa Onecoin-virtuaalivaluuttaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin kävi diesel- ja bensa-autojen hinnoille Suomessa – kannattaako dieseliä enää ostaa?

    3. 3

      Toivo Sukari tuli avaamaan kohutun Ideaparkin – avajaishetkellä asiakkaita vain kourallinen

    4. 4

      Lämpöpumppufirmat paljastavat – tässä ovat 10 suurinta potutuksen aihetta

    5. 5

      Työriitaan ei ratkaisua: Postilakko jatkuu, tukilakot käyntiin – näin ne alkavat näkyä

    6. 6

      Totuus ruokalähetin ”4 000 eurosta kuussa” alkaa valjeta: Kaikki tämä pitää maksaa itse – ja moniko oikeasti pystyy tekemään tällaisen tuntimäärän?

    7. 7

      Postin hallintoneuvostoa johtanut Eero Lehti suuttui lakosta, haukkuu koko yhtiön: ”Ummisti silmänsä – nyt sillä on löysät housuissa!”

    8. 8

      Liisa ja Arttu aloittivat asuntosijoittamisen parikymppisinä – ”Laskimme, montako asuntoa tarvitaan, jotta vanhuus on turvattu”

    9. 9

      Raimo, 69, teki viimeksi 27 000 euron tilin – omaisuus Suomen tuottoisimmalla alueella

    10. 10

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    11. Näytä lisää