Asiantuntijat hämmästyivät hallituksen halusta myydä omistuksia: ”Valtio menettää ikiajoiksi osakkeiden osinkotuotot” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat hämmästyivät hallituksen halusta myydä omistuksia: ”Valtio menettää ikiajoiksi osakkeiden osinkotuotot”

Asiantuntijat Timo Rothovius ja Jukka Oksaharju vierastavat pääministeri Antti Rinteen ja valtiovarainministeri Mika Lintilän päätöstä valtion omaisuuden myynnistä.

Julkaistu: 18.9.2019 19:45

Kun Antti Rinteen hallitus päätti tiistaina julkistetusta budjetistaan, se linjasi samalla, että valtion omistuksia voidaan myydä jopa liki miljardin euron edestä ”tulevaisuusinvestointien” rahoittamiseksi.

Tulevaisuusinvestointien lista tuli julki kesällä, mutta sitä hallitus ei vielä tiistainakaan paljastanut, mitä se panee myyntiin.

Ilmeisimpiä valtion osakesalkusta myytäviä yrityksiä ovat Sampo ja Neste, arvioi osakevälitysyhtiö Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju. Ne ovat yhtiöitä, jotka houkuttelevat yksityistä pääomaa.

– Tämän suuruusluokan summia ei ole irrotettavissa muista kuin kannattavista ja liiketaloudellisesti menestyvistä yrityksistä, Oksaharju summaa.

Oksaharju kritisoi hallituksen linjauksia ja huomauttaa, että menestyvien yhtiöiden osakkeista luopuminen merkitsisi kymmenien miljoonien loven tekemistä vuosittaiseen osinkopottiin. Hänen mielestään kysymys olisi kultamunia munivan hanhen tai lypsävän lehmän teurastamisesta. Käteen jäisivät nurinkurisesti juuri heikommin tuottavat yhtiöt.

Miljardin euron kokoamiseksi hallituksen lienee käytännön syistä myytävä pörssiyrityksiä, arvioi Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori, Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius. Vaikkapa Postin myyminen ei yksinkertaisesti toisi tarpeeksi rahaa.

Rothoviuksen mukaan myynnissä kannattaa lähteä liikkeelle niistä yhtiöistä, joissa valtion omistukset ovat kaikkein suurimmat. Hän perustelee näkemystään hajauttamisella eli riskienhallinnalla.

– Hajautuksen kannalta kannattaa myydä niitä, joissa on isot keskittymät, Rothovius sanoo ottamatta kantaa yksittäisiin yhtiöihin.

Eniten rahaa valtiolla on kiinni Sammossa, Nesteessä, Fortumissa ja Stora Ensossa, ja hallituksella on valtuudet myydä osakeporfoliosta esimerkiksi kaikki Sammon tai Stora Enson omistukset. Nesteestäkin voi myydä yhä ison osan ilman eduskunnan erillistä hyväksyntää.

Sekä Rothoviuksen että Oksaharjun mukaan yksi varteenotettava vaihtoehto on höylätä omistuksia kevyemmiksi tasaisesti useista eri yhtiöistä.

Valtionomaisuudesta ei pidä luopua mihin hintaan hyvänsä. Rothovius muistuttaa, että jotkut yritykset ovat valtiolle tärkeitä muista kuin taloudellisista syistä. Lisäksi myyntiä harkitessa on otettava huomioon osaketuoton ja osakkeista saatavan hinnan suhde.

”Yhtälö ei taloudellisesti kestävä”

Oksaharju laskee, että jos valtio myy miljardin edestä esimerkiksi Sampoa, jo se aiheuttaa nykytuottoprosentilla laskien noin 70 miljoonan euron pudotuksen vuosittaisiin osinkotuloihin. Se taas olisi saatava kurottua takaisin tavalla tai toisella.

Sen onnistumiseen Oksaharju ei usko. Hän tulkitsee, että budjettiriihen päätösten vuoksi Suomen valtio köyhtyy kolmen miljardin euron edestä: kaksi miljardia ottamalla uutta velkaa ja yhden miljardin luopumalla tuottavasta omaisuudesta.

– On vaikea nähdä, että nämä tulevaisuusinvestoinnit ja budjetin menolisäykset loisivat yksityiselle sektorille uutta yrittäjyyttä, omistajuutta tai riskinottoa, jotka toisivat tulevaisuudessa riittävästi lisää verotuloja. Omaisuusmyynneillä valtio menettää ikiajoiksi myytyjen osakkeiden osinkotuotot.

Oksaharju näkee epätasapainon siinä, mitä osakemyynnillä menetetään ja mitä investoinneilla saadaan. Yhtälö ei vaikuta taloudellisesti kestävältä. Oksaharju puhuu jatkumosta: samat maneerit on nähty aiemmillakin hallituskausilla.

– Lähtökohtaisesti valtion ei tarvitsisi eikä pitäisi olla omistajana, koska liiketoimintariskit eivät kuulu veronmaksajien kannettavaksi, mutta se tapa, jolla valtio keventää omistajuuttaan, voisi olla huomattavasti viisaampi. Omistusten myyntituloilla pitäisi luoda uutta veronmaksukykyä.

– Suurin munaus on tapahtunut tähän saakka siinä, että myyntitulot ovat menneet syömävelan kattamiseen ja tehottomien rakenteiden ylläpitämiseen.

Rothoviuksen mielestä on syytä pohtia, onko valtion järkevää ylipäätään olla mukana sellaisilla aloilla kuin rautatieliikenne tai rahapelaaminen vai pitäisikö ne alistaa kilpailulle. Hänen mielestään valtio voisi hyvin luopua esimerkiksi Veikkauksesta, josta on vastikään keskusteltu laajasti.

– Valtion pitäisi mieluummin säädellä ja verottaa pelaamista, ei tehdä sillä bisnestä ja voittoja, Rothovius tiivistää.

Varoittavaksi esimerkiksi valtion omaisuuden myynnistä Rothovius mainitsee takavuosien Fortumin sähköverkkoyhtiön myynnin ulkomaille.

– Se oli iso virhe. Se olisi pitänyt tuoda Suomen pörssiin erillisenä yhtiönä. Se olisi mennyt hyvin kaupaksi, ja kaikki osingot olisivat jääneet hyödyttämään Suomen talouselämää. Nyt se myytiin todella halvalla, ja siitä maksetaan koko ajan hirveät osingot ulos maasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?