Rinteen budjetti tuo veronkiristyksiä palkansaajille - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Budjetin hintalaput julki: Keskiluokan verot kiristyvät, bensavero nousee

Julkaistu: 17.9.2019 21:34

Hallituksen budjettiehdotus ei tue kotimaista kysyntää, mutta parantaa vähävaraisimpien asemaa, veroasiantuntijat arvioivat.

Budjettiriihen veropäätökset merkitsevät palkkaverotuksen yleistä kiristymistä ensi vuonna. Myös ostovoima heikkenee kaiken kaikkiaan.

Näin arvioivat Veronmaksajain keskusliiton Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Veronmaksajien etujärjestön laskelmassa keskituloisen 3  452 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin.

Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa (katso laskelmat eri tulotasoilla alla).

Jos kuva ei näy, katso se täältä.

Veronmaksajain arvioissa on otettu huomioon budjettiriihen veroratkaisujen lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten vaikutukset.

– Kiristymässähän tämä on, Lehtinen sanoo Taloussanomille.

– Tavalliset kokoaikaiset keskituloiset ja siitä ylöspäin tienaavat ovat maksajajoukko. Se tarkoittaa myös progression kiristymistä.

Järjestön tiedotteen mukaan autoilijoiden ”sietokyvyn rajoja koetellaan bensaveron tuntuvalla kiristyksellä”.

Laskelman (katso alla) mukaan veronkorotuksen vaikutus bensalitran hintaan on 6,3 senttiä litralta, ja dieseliin 6,9 senttiä.

Jos kuva ei näy, katso se täältä.

Häviäjä on keskituloinen autoilija

Nordean Kärkkäinen laskee, että kun mukaan otetaan sosiaalivakuutusmaksut (eläkevakuutusmaksujen korotus ensi vuonna) ja välilliset verot ja yhdistää ne pienituloisten verohuojennuksiin, lopputulos on ostovoimaa hieman heikentävä.

Vaikutus on vaihtelee paljon eri tulotasoilla ja ryhmillä.

– Voisiko olla noin 0,5 prosenttiyksikön paikkeilla keskituloisella, hän arvioi.

Tavallista kuluttajaa ajatellen iso vaikutus on bensaverolla. Sen hintalappu on 250 miljoonaa euroa. Muutos tulee vasta ensi vuoden elokuusta alkaen voimaan.

– Suurin häviäjä on vähintään keskituloinen ihminen, joka asuu julkisen liikenteen ulottumattomissa tai käyttää paljon autoa ja ehkä sattuu vielä tupakoimaan.

– Pienituloisille budjetti tuo paljon lisäyksiä sosiaaliturvaan. Ne kompensoivat välillisten verojen kasvua. Ne eivät ulotu keski- ja suurituloisiin, ja sitähän hallitus on tässä hakenutkin.

”Korotukset eivät tue palkkamalttia”

Kärkkäinen sanoo, että melko moni asia on mennyt vielä ”selvitykseen”. Selkeästi näkyy, että kyseessä on hallituksen ensimmäinen budjetti, konkretiaa puuttuu.

Lehtinen moittii sitä, että palkkakierros on käynnistymässä, mutta veronkorotukset eivät näytä tukevan palkkamalttia. Se olisi työllisyyden kannalta tavoiteltavaa.

– Suhdannemielessä tarvitsisimme tasapainoista kasvua. Hallitus satsaa erilaisiin valtion menoihin, mutta tarvitsimme viennin hidastuessa nyt myös yksityistä kulutusta ihmisten nettopalkan kasvun avulla.

Valtionvelka kasvaa 109 miljardiin

  • Ensi vuoden budjetin loppusumma on 57,6 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.

  • Budjetti on kaksi miljardia euroa alijäämäinen eli valtion menot ovat tuloja suuremmat.

  • Alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,3 miljardilla eurolla ensi vuonna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

  • Valtionvelka on ensi vuonna arviolta noin 109 miljardia euroa.

  • Valtiontalouden tuloiksi ensi vuonna arvioidaan 55,6 miljardia euroa, josta 47,1 miljardia euroa on verotuloja.

  • Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 prosenttia eli noin miljardi euroa tälle vuodelle budjetoituun verrattuna.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?