Jan Hurrin kommentti: Jättimäinen tulonsiirto tallettajilta laina-asiakkaille jatkuu – Suomessa tämä käy hissun kissun

Julkaistu:

Rahapolitiikka kannustaa velkaantumista ja rankaisee säästämistä. Siksi keskuspankin huoli velkaantumisesta on tekopyhää teeskentelyä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroalueen keskuspankki EKP ilmoitti tällä viikolla taas uusista rahapolitiikan elvytystoimista. Ennestäänkin historiallisen keveä rahapolitiikan viritys muuttuu vielä keveämmäksi.

EKP painaa jo valmiiksi nollan prosentin tuntumassa matelevat korot entistä alemmas. Se höllentää pankeille tarjoamiensa pitkien keskuspankkiluottojen ehtoja. Pian se aloittaa taas miljardimittojen arvopaperiostot, joiden avulla se pumppaa uunituoretta rahaa finanssimarkkinoille.

Ja ties mitä vielä.

Uusia rahaelvytyksen toimia voi kehua peräänantamattomaksi ponnisteluksi tai niitä voi hämmästellä rämäpäisiksi ja riskipitoisiksi rahakokeiksi. Niitä voi myös arvostella tehottomaksi tai jopa haitalliseksi roiskimiseksi.

Tuollaiset arviot ovat kuitenkin tulkintoja eivätkä välttämättä talouden tosiasioita.

Se on kuitenkin jo nyt varmuudella tiedossa ja toteen käynyt talouden tosiasia, että EKP on kymmenen viime vuoden toimillaan saanut aikaan jättiläismäisen tulonsiirron tallettajilta velallisille.

EKP ja Suomen Pankki siinä sivussa ovat jo vuosien ajan kannustaneet ja palkinneet pankkien laina-asiakkaita ja muita velallisia ja samaan aikaan rankaisseet tallettajia ja muita säästäjiä.

Keskuspankkiirien saati rahoitusvalvojien tai muiden muka huolestuneiden onkin jokseenkin turha hämmästellä tai paheksua kotitalouksien velkaantumista.

Huoli velkaantumisesta on tekopyhää teatteria niin kauan kuin rahaoloja itsevaltaisesti hallinnoiva keskuspankki pyrkii kaikin keinoin varta vasten kannustamaan velkaantumista.

Euroalueen rahaoloista vastaa alueen rahaviranomainen EKP. Se on juuri ilmoittanut tarjoilevansa taas uuden kierroksen porkkanoita velallisille – ja lisää keppiä tallettajille.

Korkomenot ja -tulot kutistuneet

Suomen Pankin tilastotiedot kotitalouksien veloista ja talletuksista sekä niiden keskikoroista kertovat varsin selkeästi, miten rahapoliittiset porkkanat ja kepiniskut ovat viime vuosina jakautuneet velallisten ja tallettajien välillä.

Jako on ollut jyrkän toispuolinen, sillä kaikki rahapoliittiset porkkanat ovat päätyneet liki poikkeuksetta velallisten hyväksi, kun taas kepiniskut ovat pääosin osuneet tallettajiin.

Suomalaispankkien kotitalousluotoistaan perimä lainakorko oli runsaat kymmenen vuotta sitten vuoden 2007 lopussa keskimäärin 5,4 prosenttia. Samaan aikaan kotitaloudet saivat talletuksilleen keskimäärin 2,4 prosentin korkoa.

SP:n uusin tilastotieto samoista koroista on tämän vuoden heinäkuulta. Sen perusteella kotitalouksien lainakorko on nyt keskimäärin hieman alle 1,5 prosenttia ja talletusten keskikorko enää 0,11 prosenttia.

Sen lisäksi, että laina- ja talletuskorot ovat laskeneet radikaalisti, myös kotitalouksien laina- ja talletusmäärät ovat muuttuneet melkoisesti. Ne ovat paisuneet kuin pullataikina.

Vuoden 2007 lopusta tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä kotitalouksien lainakanta on kasvanut 46 miljardia euroa ja on nyt 133 miljardia euroa. Talletuskanta on kasvanut 32 miljardia euroa hieman alle sataan miljardiin euroon.

Velkaisten talouksien korkomenot ovat lainamäärien kasvusta huolimatta supistuneet hieman alle viidestä miljardista per vuosi nykyiseen alle kahteen miljardiin euroon vuodessa.

Tallettajien saamat korkotulot ovat talletusmäärien kasvusta huolimatta kutistuneet hieman yli puolestatoista miljardista eurosta nykyiseen nippa nappa sataan miljoonaan euroon vuodessa.

Näistä korkomenojen ja -tulojen muutoksista ja eroista muodostuu kohtalaisen suuri tulonsiirto tallettajilta velallisille.

Miljardiluokan tulonsiirto hissun kissun

Korkomenojen ja -tulojen muutoksista voi laskea karkean arvion EKP:n velallisille tarjoilemien porkkanoiden ja tallettajille jakelemien kepiniskujen rahallisesta arvosta.

Suoraviivaisella korkomenojen ja -tulojen vuotuisten muutosten yhteenlaskulla selviää, että EKP on tarjoillut pelkästään Suomessa velallisille kotitalouksille yhteensä lähemmäs kolmen miljardin euron arvoiset porkkanat ja vastaavasti piiskannut tallettajia liki puolentoista miljardin hintaisilla kepiniskuilla.

Vähäisemmistäkin tulonsiirroista syntyisi helposti melkoinen meteli, jos niitä olisi tarkoitus panna toteen tavanomaisen talouspolitiikan keinoin vaikkapa verotusta muuttamalla.

Mutta rahapolitiikan toimin miljardimittojen tulonsiirrot kansanosalta toiselle näyttävät ainakin meillä sujuvan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Saksassa sen sijaan kansalaiset, liike-elämän edustajat ja kansanedustajat ja nyttemmin jopa sikäläisen keskuspankin edustajat ovat verrattain kärkevästi arvostelleet EKP:n nolla- ja miinuskorkopolitiikkaa ja mittavaa rahan pumppaamista finanssimarkkinoille.

Arvostelun keskeisiä perusteita on Saksassa ollut juuri koronlaskuista tallettajille koituneet mittavat tulonmenetykset ja niistä koko talouteen heijastuvat monenlaiset haitat.

Mutta meillä EKP ja sitä paikallisesti edustava Suomen Pankki ovat kuin kaiken arkipolitiikan ja varsinkin arvostelun yläpuolella toimivia ylimaallisia talouden luonnonvoimia.

Siksi rahapoliittiset tulonsiirrot sujahtavat meillä toteen hissun kissun huomaamatta. Haittoineen ja häiriöineen.

Nolla on korkojen uusi normaali

Yksi EKP:n rahapoliittisten ponnistelujen julki lausutuista tavoitteista on ollut talouskasvun elvyttäminen ”luotonantoa” kannustamalla.

Suomeksi sanottuna EKP on jo vuosien ajan varta vasten ponnistellut saadakseen yleisöä velkaantumaan lisää.

Tässä se onkin onnistunut, sillä ainakin Suomen kotitaloudet ovat nyt raskaammassa velkalastissa kuin milloinkaan ennen.

Toki tällä velkaantumisen kannustamisella on ollut ylevämpiä tavoitteita kuin itse velkaantuminen. Se on ollut vain välitavoite, jonka avulla EKP on uskonut piristävänsä velkavetoista kulutuskysyntää ja investointeja. Näiden on pitänyt panna talouskasvuun ja inflaatioonkin lisää vauhtia.

Euroalueen ja Suomenkin talouskasvu on kuitenkin ollut kymmenen viime vuoden ajan ensin olematonta, sitten aneemista ja viimeksi keskinkertaista. Nyt kasvu sakkaa taas.

Velkaantuminen onkin osaltaan voimistanut talouskasvua mutta vain niin kauan ja sen verran kuin uutta velkarahaa on virrannut talouden rattaisiin alati kasvavalla voimalla.

Samasta korkojen laskusta voimistunut talletuskasvu taas ilmentää säästämistarpeiden ja -halujen voimistumista. Säästöön kertyneet eurot ovat jääneet pois kulutuksesta ja kasvusta.

EKP on uskonut koronlaskujen heikentävän säästöhaluja mutta näyttääkin käyneen päinvastoin. Näin on käynyt, kun talletuksia ja muita vähäisen riskin säästötapoja suosivat tavoitesäästäjät ovat paikanneet korkotulojensa hupenemista säästösummia kasvattamalla.

Inflaatiokin on sinnikkäästi laahannut EKP:n vajaan kahden prosentin vuosivauhtia heikommissa lukemissa. Juuri tämä inflaatiotavoitteesta jääminen on jo muodostunut EKP:lle erittäin kiusalliseksi ongelmaksi.

Siksi EKP yrittää epätoivoisesti painaa korkoja entistäkin alemmas. Ja siksi nolla on korkojen uusi normaali – ennen kuin talletuskorkojenkin eteen piirretään miinus.

Voiko talletuskorko painua miinukselle?

Saksassa on jo kuultu poliitikkojen parkaisuja, joissa nämä ovat vaatineet ainakin pienimpien kotitaloustalletusten suojelemista negatiiviset talletuskorot kieltävällä lainsäädännöllä.

Aihe on noussut puheeksi sen jälkeen, kun kasvava osa maan pankeista on painanut yritysten ja muiden suurasiakkaiden tukkutalletuksille ”maksamansa” koron negatiiviseksi.

Pankit ovat näin halunneet panna vahingon kiertämään, sillä ne joutuvat maksamaan EKP:lle tämän tileillä pitämistään keskuspankkitalletuksista. EKP:n talletuskorko on ollut -0,40 prosenttia ja pian se laskee -0,50 prosenttiin.

Suomessa pankkeja valvova Finanssivalvonta aikoo selvittää, ovatko negatiiviset talletuskorot meillä lainmukaisia vai -vastaisia. Aihe on toisin sanoen esillä meilläkin.

Seuraavaksi meilläkin olisi syytä selvittää, miten kansalaisia voisi parhaiten suojella rahapolitiikan haitoilta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    2. 2

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    3. 3

      Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

    4. 4

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    5. 5

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    6. 6

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    7. 7

      Bloomberg: Kone neuvottelee Thyssenkruppin hissien ostosta yhdessä sijoitusyhtiön kanssa

    8. 8

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    9. 9

      Turkin markkinoilla myyntiaalto – syynä Yhdysvaltojen nostamat syytteet

    10. 10

      Kommentti: ”Tähtisijoittaja” syyllistää suosittuja rahastoja kuplariskistä, mutta kaikkia väitteitä ei kannata niellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    2. 2

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    3. 3

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin yritys ei ole maksanut palkkoja – myös Työllisyysrahasto karhuaa maksuja

    4. 4

      Onni potkaisi lomaa odottavia – näin kikkailemalla saat pitkät vapaat jouluna

    5. 5

      Vaimon paha kolari mullisti Voiton, 75, elämän kertaheitolla – ”Pahinta oli persoonallisuuden muutos”

    6. 6

      Ekonomisti: On vain yksi kestävä tapa varmistaa, että työssäkäyville on tarpeeksi asuntoja

    7. 7

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    8. 8

      Kommentti: ”Tähtisijoittaja” syyllistää suosittuja rahastoja kuplariskistä, mutta kaikkia väitteitä ei kannata niellä

    9. 9

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    10. 10

      Bloomberg: Kone neuvottelee Thyssenkruppin hissien ostosta yhdessä sijoitusyhtiön kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    4. 4

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    5. 5

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    6. 6

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    7. 7

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    8. 8

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    9. 9

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    10. 10

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    11. Näytä lisää