Jan Hurrin kommentti: Radikaali rahaelvytys kasvattaa tuloeroja – mutta EKP sen kuin jatkaa samaa rataa

Julkaistu:

Viime vuosien hillitön rahaelvytys on yksi syy tulo- ja varallisuuserojen kasvuun. EKP aikoo silti lisätä raharuiskujensa voimaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euroalueen keskuspankki EKP ilmoittanee torstaina uusista rahapolitiikan elvytystoimista, joiden on tarkoitus panna alueen heiveröiseen talouskasvuun ja EKP:n mielestä turhan heikkoon inflaatioonkin lisää vauhtia.

Uusista rahaelvytyksen keinoista ja toimista kuultaneen sen jälkeen, kun EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto on päättänyt kokouksensa ja pääjohtaja Mario Draghi pitänyt neuvoston päätöksiä selostavan tiedotustilaisuutensa.

Finanssimarkkinat ovat pitäneet rahapolitiikan uusia kevennyksiä jo useamman viikon ajan likimain luvattuina ja varmoina. Siitä ovat pitäneet huolen Draghin ja muiden neuvostossa päätöksiä tekevien keskuspankkiirien julkiset puheenvuorot.

Yksi useiden eri kevennystoimien mittavaa pakettia ennalta ”lupailleista” EKP:n neuvoston jäsenistä on Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hän on arvellut, että markkinoiden odotukset elvytystoimien lisäämisestä on parempi ylittää kuin alittaa, jos toimilla halutaan saavuttaa toivottuja vaikutuksia.

Parin viime viikon kuluessa on kuulunut vastakkaisiakin ääniä.

Esimerkiksi Saksan Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmann on omissa puheenvuoroissaan kyseenalaistanut EKP:n uusien elvytystoimien tarpeellisuuden.

Weidmann ja joukko muita saksalaisia rahapolitiikan vaikuttajia näyttävät vastustavan erityisesti ohjauskorkojen painamista nykyistäkin matalammaksi ja laajamittaisten velkakirjaostojen uudestaan aloittamista.

Juuri niitä markkinat kuitenkin odottavat. Ja juuri niitä Draghin ja Rehnin kaltaiset ”odotusten ohjailijat” ovat ainakin kuulostaneet lupailleen.

Kumpi kanta torstaina viekään voiton, on jonkinlaista lisäelvytystä jokseenkin varmasti odotettavissa.

Onko lisäelvytyksestä enemmän yleistä hyötyä vai haittaa, on toisarvoista. EKP:n uskottavuus vaatii, että jo viikkojen ajan lupailtuja elvytystoimia pannaan ainakin jossakin määrin toteen.

Viis rahaelvytyksen hyödyistä ja varsinkin haitoista, kun keskuspankkiirien uskottavuus on pelissä.

Kriisi päättyi mutta kriisiajan rahaelvytys jatkuu

EKP:n ja muiden keskuspankkien rahapolitiikan toimet ovat erityisesti finanssimarkkinoille erittäin tärkeitä tai jopa niitä kaikkein tärkeimpiä talouden tapahtumia.

Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että keskuspankkien toimet ovat jo vuosien ajan olleet yksi tärkeimmistä ja usein se kaikkein tärkein arvopapereiden kurssikehitystä ohjaava talouden muuttuja.

Keskuspankkien toimien vaikutus arvopaperimarkkinoihin on korostunut kymmenen viime vuoden kuluessa siitä lähtien, kun Yhdysvaltain Fed, euroalueen EKP, Japanin BoJ ja Kiinan PBoC sekä suuri joukko pienempiä keskuspankkeja ryhtyivät taltuttamaan finanssikriisiä.

Finanssikriisin alkuleimahduksesta syttynyt talouden tuomiopäivän uhka väistyi melko nopeasti kriisitoimien alettua, mutta keskuspankit ovat siitä huolimatta jatkaneet ja useita kertoja voimistaneetkin rahaelvytyksen ohjelmiaan.

Rahoitusjärjestelmän ja euroalueella rahaliiton romahtamisen uhka on väistynyt, mutta keskuspankit ovat keksineet muita syitä rahaelvytyksen jatkamiselle ja lisäämiselle.

Talouskasvun ja inflaation heikkous ovat keskuspankkien julki lausumia syitä pitää ohjauskorot nollassa prosentissa ja osin nollaakin matalammissa miinuslukemissa sekä syytää tuhansia miljardeja euroja arvopaperimarkkinoiden tukiostoihin.

Toistaiseksi rahaelvytyksen tulokset näyttävät jääneen vaatimattomiksi tai jopa haitallisiksi ja siksi keskeisiltä osin kyseenalaisiksi.

Rahaelvytyksen (toivon mukaan) tahattomiin sivuvaikutuksiin kuuluu tulo- ja varallisuuserojen paisuminen.

Varallisuusvaikutuksen valumat ovat oletusta

Talouskasvu on etenkin euroalueella ollut rahaelvytyksen massiiviseen määrään verrattuna hämmästyttävän heikkoa ja inflaatiokin on uppiniskaisesti kieltäytynyt tottelemasta keskuspankin tahtoa.

Arvopaperimarkkinoiden kurssikehityksen perusteella EKP:n rahaelvytys onkin tehonnut paremmin keinottelijoiden ja talouseliitin finanssitalouteen kuin tavallisten kuolevaisten reaalitalouteen.

Selkeimmin EKP:n ja muiden keskuspankkien raharuiskujen vaikutukset näkyvät keskeisten arvopaperimarkkinoiden, kuten osake- ja velkakirjamarkkinoiden sekä kiinteistöjen arvonkehityksessä.

Pörssiosakkeiden, erityyppisten velkakirjojen niin kuin kasvukeskusten asuntojen ja liikekiinteistöjen hinnat ovat kymmenen viime vuoden aikana kohonneet monin verroin runsaammin kuin kansantalouksien kasvumittarit saati kotitalouksien enemmistön tulot.

Keskuspankit tulkitsevat niin sanotun varallisuusvaikutuksen hyödyttäneen epäsuorasti koko taloutta ja kaikkia kansalaisia.

Tämän oletuksen mukaan arvopapereiden kurssinousu lisää niitä omistavien vaurauden tunnetta ja kulutushaluja ja näin syntyvä kysynnän kasvu rohkaisee yritysten investointeja ja kohentaa työllisyyttä.

Keskuspankit uskovat, että kurssinousun synnyttämä uusi finanssivarallisuus valuu palkkaportaita ylhäältä alaspäin ja lopulta kaikki rikastuvat.

Mutta tällaiset oletetut epäsuorat heijastushyödyt ovat vain kiistanalaisia oletuksia, kun taas kurssinousujen välittömät vaikutukset ovat toteen käyneitä tosiasioita.

Niihin kuuluu tulo- ja varallisuuserojen kasvaminen.

Rikkaat rikastuvat ja köyhät velkaantuvat

Suurin osa keskuspankkien aikaan saamasta ja rohkaisemasta eri omaisuuslajien hintojen noususta on hyödyttänyt eniten ja suoraviivaisimmin niitä, joilla on kyseisenlaista omaisuutta halussaan.

Osakkeiden ja velkakirjojen kurssinousu ja asuntojen ja kiinteistöjen hintojen nousu on toki synnyttänyt uutta vaurautta – tai ainakin paperivaurautta – kuin tyhjästä, mutta tämä keskuspankkien tyhjästä tempaisema mammona on jakautunut eri kansanosien kesken varsin epätasaisesti.

Arvopapereiden kurssinousu ja kiinteän omaisuuden kallistuminen on tehnyt vain niistä entistä rikkaampia, joilla on ennestään ollut arvopapereita ja omaisuutta hallussaan.

Kaikille muille arvopapereiden kurssinousu ja vaikkapa asuntojen kallistuminen on merkinnyt sijoittamisen ja jopa asumisen kallistumista eikä suinkaan vaurauden karttumista.

Tämä rahaelvytyksen välitön varallisuusvaikutus on osaltaan jyrkentänyt tulo- ja varallisuuserojen kasvamista. Näin on käynyt siksi, että finanssivarallisuus ja muunlainen omaisuus on suurimmaksi osaksi suhteellisen pienen ja jo ennestään rikkaimman vähemmistön hallussa.

Ennestään rikkaimmilla ei ole samaan tapaan tarvetta eikä aina mahdollisuuksiakaan lisätä kulutustaan. Siksi kurssinoususta syntyneet lisätulot ja -varallisuus on ohjautunut keinotteluun ja uusiin sijoituksiin eikä kulutuskysyntään.

Suurin osa Suomen ja muidenkin maiden kansalaisista omistaa vain vähäisiä määriä tai ei ollenkaan minkäänlaisia arvopapereita ja ani harva omistaa kiinteää omaisuutta omaa asuntoa ja ehkä vapaa-ajan asuntoa suurempia määriä jos niitäkään.

Rahaelvytyksen varallisuusvaikutuksista on koitunut ja koituu vastakin eniten haittaa niille, jotka eivät omista mitään. Heidän on käytännössä pakko ottaa niskoilleen entistäkin raskaampia velkamääriä, jos mieli tekee vaikkapa omaan asuntoon.

EKP tai muut keskuspankit eivät silti mielellään myönnä rahaelvytyksensä tehottomuutta saati haittoja. Niinpä torstaina kuultaneen taas uusia selityksiä, miksi tehotonta ja haitallista rahaelvytystä on taas tarpeen jatkaa ja voimistaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    2. 2

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    3. 3

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    4. 4

      USA:n keskuspankki jatkaa markkinoiden rauhoittelua rahaa pumppaamalla

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    7. 7

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    8. 8

      Google-diili työllistää 200 tuulipuiston rakentajaa – myös Haminaan palkataan lisää väkeä

    9. 9

      Katso 200 ammatin ansiot – nyt on bussikuskin vuosikymmen: yli 500 euroa lisää liksaa

    10. 10

      Työntekijä mokasi johdannaiskaupassa karmivin seurauksin – FT: Mitsubishi menetti 320 miljoonaa dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Google kertoi suursatsauksista Suomeen: 600 miljoonaa Haminaan, 255 megawattia uusiutuvaa energiaa

    2. 2

      Bensan hinta noussut jo lähelle kaikkien aikojen haamurajaa – ST1-johtaja kertoo, miten Saudi-Arabian tilanne näkyy tankilla

    3. 3

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    4. 4

      Näillä aloilla on Suomen surkeimmat ansiot – lisineenkin jopa alle 1 800 euroa/kk

    5. 5

      Siirtohintojen nousu ei Tolvasia pelota: Omaa sähköä 1 500 eurolla reilussa vuodessa

    6. 6

      Kiukku sähkön siirtohinnoista jatkuu: ”Onko kaikki kivet käännetty?” – Nyt puhuvat Carunaakin kalliimmat sähköyhtiöt

    7. 7

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    8. 8

      Diesel menetti tukensa, maksajina kuljetusala ja syrjäkylien autoilijat – Professori: ”Siinä mielessä ympäristöteko, että hinta nousee”

    9. 9

      Työntekijä mokasi johdannaiskaupassa karmivin seurauksin – FT: Mitsubishi menetti 320 miljoonaa dollaria

    10. 10

      Uhkaako verokorttisi tuloraja ylittyä – toimi näin!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    3. 3

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    4. 4

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    5. 5

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    6. 6

      Kohua herättänyt sähköyhtiö Caruna nostaa jälleen siirtomaksua – Omakotiliitto parahti: ”Pöyristyttävää”

    7. 7

      Eeva muutti unelmiensa työn perässä Helsinkiin – Ei saanut kaupungin vuokra-asuntoa, joten palkasta jää käteen 600 euroa kuussa

    8. 8

      Yksinhuoltajan lompakko lihoo, keskituloinen perhe kaivaa kuvetta – katso tästä budjettiehdotuksen voittajat ja häviäjät

    9. 9

      Autoalan yrittäjä lähti koeajolle ja ”hakemaan rahoja” – runneltu Mersu löytyi viikon päästä, takakontissa inhottava yllätys

    10. 10

      Monet energiayhtiöt hilaavat nyt hintoja ylöspäin – katso vertailu: täällä maksat sähkönsiirrosta eniten

    11. Näytä lisää