Köyhyyden kokenut Mimosa, 30, laukoo suorat sanat huippurikkaille: ”On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä köyhyydessä elämisestä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Köyhyyden kokenut Mimosa, 30, laukoo suorat sanat huippurikkaille: ”On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä köyhyydessä elämisestä”

Mimosa Partanen ei yllättynyt huipputuloisten mielipiteistä. Kuvassa oikealla on Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskuksen leipäjono Helsingissä joulukuussa 2016.

Julkaistu: 2.9.2019 18:35

Köyhyyden ja työkyvyttömyyden kokenut Mimosa Partanen, 30, vastaa Suomen rikkaimmalle promillelle.

Taloussanomat kertoi viikonloppuna Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -tutkimuksesta. Tutkimuksessa Suomen huipputuloiset kertoivat mielipiteitään harvinaisen suorasanaisesti, nimettömyyden turvin.

Moni huipputuloinen piti työttömyyttä ja sosiaaliturvan varaan jäämistä laiskuutena. Myös poliitikot saivat Suomen rikkailta täyslaidallisen.

Helsinkiläinen Mimosa Partanen, 30, on kokenut sekä työkyvyttömyyttä että köyhyyttä. Nykyään hän tekee köyhyydenvastaista työtä ja opiskelee sosiaalitieteitä. Tie nykytilanteeseen on ollut kivikkoinen, mutta samalla se on opettanut ymmärtämään köyhyyteen johtavia syitä.

Peruskoulun ja lukion jälkeen Partanen haki yliopistoon, mutta ei päässyt sisään. Varavaihtoehtona oli kolmivuotinen ammatillinen koulutus puusepänlinjalla. Opiskelujen ollessa vielä kesken Partaselta löydettiin perinnöllisiä vikoja selästä, ja hän valmistui ammattiinsa työkyvyttömänä.

– Olin sen jälkeen useita vuosia sairauslomilla ja hain eri kouluihin. Olen tehnyt lyhyitä kesätöitä ja muutaman kuukauden työpätkiä, mutten ole ollut missään vaiheessa kokonaista vuotta palkkatyössä. Perheemme sai lapsuudessani toimeentulotukea. Sitten sain sitä itse lukiossa ja aika ajoin valmistumiseni jälkeen. Sekä köyhyys että rikkaus periytyvät sukupolvelta toiselle.

Partasen kuukausiansiot liikkuivat vuosien ajan tuhannen euron molemmin puolin. Viime aikoina parhaiden työpätkien aikana palkkakuittiin on kirjattu noin 1500 euroa bruttoansiot.

Palkkatöidensä lisäksi Partanen on tehnyt kolmen vuoden ajan vapaaehtoistyötä Kuka kuuntelee köyhää? -verkostossa. Sekä omat kokemukset että verkostossa tehty vapaaehtoistyö motivoivat sosiaalitieteiden opiskeluun.

Mimosa Partanen luki huipputuloisten ajatuksista ja vastasi rikkaiden mielipiteisiin köyhyyttä kokeneen ihmisen näkökulmasta. Suomen äveriäimmän promillen ajatukset eivät tarjonneet Partaselle yllätyksiä.

– Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä köyhyydessä elämisestä tai siitä, miksi joku on työkyvytön tai työtön.

Tutkimuksesta käy ilmi, että monet huipputuloiset ovat sitä mieltä, että ihmiset käyttävät etuuksia hyväkseen. Esimerkiksi yhden tutkimukseen vastanneen perijän mielestä Suomen velkaantumisen syynä ovat ylisuurista etuuksista kiinni pitävät kansalaiset. Miten vastaisit tähän?

– Kaikki tuntemani köyhyyttä kokeneet haluaisivat olla mieluummin palkkatöissä kuin saada etuuksia. He, ja luen itseni tähän mukaan, ovat yrittäneet päästä palkkatöihin. On todella inhottavaa olla riippuvainen tuista.

Partasen mielestä on päivänselvää, että valtion on pystyttävä tukemaan sellaisia kansalaisia, jotka eivät pysty huolehtimaan itse toimeentulostaan.

– Suomella on mielestäni rahaa maksaa tukia sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty itse hankkimaan elantoa. Valtio maksaa kaikenlaisista muistakin asioista, esimerkiksi yritystukia.

Yksi tutkimuksessa esiin tullut näkökulma on se, että Suomessa tulisi paremmin toimeen sosiaaliturvalla kuin työllä. Jotkut vastaajista näkevät työttömät laiskoina vetelehtijöinä ja työnvieroksujina. Onko asia mielestäsi näin?

– Jos halutaan työpaikkoja lisää, niin pitää panostaa työpaikkojen tekemiseen. Se ei ole oikein, että työhakija joutuu hakemaan uudestaan ja uudestaan sellaisia työpaikkoja, joihin on satoja hakijoita. Jotkut tuntemani työttömät lähettävät samanlaisiin paikkoihin esimerkiksi 50 hakemusta vuodessa.

Sosiaalietuuksien hakeminen voi olla Mimosa Partasen mukaan nöyryyttävä kokemus.

Partanen muistuttaa, että tukien hakeminen ja asioiden selvittäminen tuntuu monesta työttömästä ja työkyvyttömästä nöyryyttävältä. Lisäksi oikeiden päätösten saaminen vaatii itseopiskelua ja kuukausittaista selvitystyötä.

– Sosiaaliturva on todella monimutkainen. Lainmukaisten tukien saaminen on todella vaikeaa. En usko, että on olemassa montakaan ihmistä, joka kävisi hakuprosesseja mielellään läpi joka kuukausi. Prosessit ovat vaikeita, ja tukien hakeminen on todella nöyryyttävää. Saadakseen tukia pitää jatkuvasti oikaista järjestelmässä syntyneitä virheitä.

Suomalaisia työnhakijoita Partanen pitää lähtökohtaisesti suoraselkäisinä ja työteliäinä, ei vetelehtijöinä.

– Mielestäni suomalaiset eivät ole sellaisia, että he ajattelisivat muiden elättävän itsensä. Kaikki tuntemani ihmiset ovat sitä mieltä, että he olisivat mieluummin missä tahansa töissä kuin käymässä tukirumbaa läpi.

Huipputuloisten mielestä poliitikot eivät uskalla tehdä kipeitä päätöksiä, koska politiikka on peliä ja jatkuvasti ovat jotkin vaalit tulossa.

– Olen sitä mieltä, että politiikka on aika monimutkaista, ja moni tavoittelee omia etujaan. Kompromisseihin päätyminen on tietysti todella monimutkainen prosessi.

Poliittisen päätöksentekoprosessin suhteen Partasta huolettaa alimmissa tuloluokissa olevien neuvotteluaseman heikkous. Partasen mielestä köyhiä ei kuulla poliittisessa keskustelussa tarpeeksi.

– Päätöksiä köyhyyttä kokeneiden elämästä tekevät rikkaat. Muut ihmiset tekevät päätökset ilman köyhyyttä kokeneiden ja matalapalkkaisten mielipidettä. Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen päätös leikata aikuistyypin diabeteslääkkeiden korvauksista on sellainen, että siitä aiheutuu vain haittaa ihmisten terveydelle – ja siten lisäkustannuksia.

Sipilän hallitus laski kakkostyypin diabeteslääkkeistä laskettavaa korvausta vuoden 2017 alusta lähtien. Ennen lääkkeet korvattiin täysimääräisesti, mutta vuodesta 2017 lähtien korvaukset on maksettu 65-prosenttisesti.

Erään perijän mielestä ammattiyhdistysliike on syypää siihen, että ”Sipilän hallituksen lupaavasti alkanut tie” katkesi. Mitä mieltä olet Sipilän hallituksen linjasta?

– Olen onnellinen, etteivät he ehtineet tehdä enempää tuhoa ihmisille, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla riippuvainen tukijärjestelmästä.

Sekä Mimosa Partanen että tutkimuksessa haastatellut huipputuloiset ilmaisivat pettymyksensä Juha Sipilän (kesk) hallitukseen.

Otetaan vielä esimerkiksi yhden ammattijohtajan näkemys. Hänen mielestään työttömyys on seurausta yrittämisen puutteesta. Ammattijohtaja toteaa, että ”sieltä Kainuusta ehkä pitäs muuttaa tänne Helsinkiin töihin”. Johtaja kertoo itsekin kulkevansa päivittäin 150 kilometriä töiden takia. Pitäisikö suomalaisten matkustaa työn perässä enemmän?

– Työttömälle on älyttömän kallista lähteä käymään 150 kilometrin päässä töissä, ellei palkka ole huomattava. Esimerkiksi mediassa on tullut esiin, että pitkiin työmatkoihin menee niin paljon rahaa, ettei ole varaa lähteä käymään kaukana töissä.

Partanen muistuttaa, että moni työtön kärsii työnhakua rajoittavista sairauksista.

– Sairaudet ovat monelle suurin syy siihen, ettei ole mahdollista työllistyä. Lisäksi pitää muistaa, että tiettyjä työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Ajattelen, että työpaikkoja pitäisi pyrkiä lisäämään eri puolilla Suomea. Ei ihmiselle voi sanoa, että pitää lähteä perheen ja läheisten luota pois. Jos joku pystyy muuttamaan, niin kyllä hän muuttaa. Pakkomuutto ei voi kuitenkaan olla oletuksena.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?