Suomen rikkaimpia haastatellut professori huolestui: kun puheenaihe kääntyi yhteen asiaan ”linssi synkkeni aika lailla” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomen rikkaimpia haastatellut professori huolestui: kun puheenaihe kääntyi yhteen asiaan ”linssi synkkeni aika lailla”

Anu Kantola yllättyi rikkaiden suorapuheisuudesta.

Julkaistu: 2.9.2019 7:07

Haastateltavat suhtautuivat hyvin positiivisesti omaan tekemiseensä, mutta yhteiskunnallisista asioista keskusteltaessa puheista välittyi pessimismi, professori Anu Kantola kertoo Suomen rikkaimmasta promillesta.

Helsingin yliopiston professori Anu Kantolan ja Tampereen yliopiston yliopistotutkija Hanna Kuuselan tuore kirja Huipputuloiset – Suomen rikkain promille avaa 90:n suomalaisen miljonäärin mietteitä yhteiskunnasta, politiikasta ja omasta elämästään.

Rikkaat laukovat kirjassa mielipiteitään hyvin suorapuheisesti. Anu Kantola arvelee, että haastateltaville luvattu anonymiteetti mahdollisti tutkimuksen toteuttamisen, sillä monella on huonoja kokemuksia julkisuudesta. Silti suorapuheisuus yllätti tutkijan.

– Tämä on vähän tällainen sosiaalidemokraattinen maa ollut kuitenkin. Tietysti, kun sitä vähän enemmän mietti, niin aina on varmasti ollut tällaisia näkemyksiä. Niitä ei ehkä vain tuoda yhtä reippaasti esiin, Kantola pohtii.

Julkisuudessa käytetään Kantolan mukaan usein ”koodisanoja” näistä asioista puhumiseen. Hän nostaa esimerkeiksi muun muassa ”rakenteellisten muutosten välttämättömyyden” ja ”kohtaanto-ongelman”.

– Minun mielestäni on hienoa, että välillä puhutaan asioista niiden oikeillakin nimillä ja ihmiset kertovat mitä he ajattelevat, Kantola sanoo.

Yksi tutkimuksessa havaittu piirre huolestutti Kantolaa. Haastateltavat suhtautuivat hyvin positiivisesti omaan tekemiseensä, mutta yhteiskunnallisista asioista keskusteltaessa puheista välittyi pessimismi.

– Kun katse siirtyi laajempaan yhteiskuntaan, linssi synkkeni usein aika lailla. Onko meillä yhteiskunnallinen eliitti, joka näkee yhteiskunnan aika synkillä väreillä?

Tutkimus sai alkunsa, kun tutkijat huomasivat aukon yhteiskunnallisessa tutkimuksessa.

– Oli puhuttu paljon tästä Suomen jakautumisesta, mutta tutkimus keskittyi enemmänkin tuloasteikon alapäähän. Ajateltiin, että yhden tutkimuksen voisi tehdä sieltä yläpäästä, Kantola kertoo.

Haastateltavat seulottiin verotietojen perusteella 5 000 rikkaimman suomalaisen listalta. Joukosta suljettiin pois äkkirikastuneet ottamalla tulot huomioon kymmenen vuoden ajanjaksolta.

Tutkijat jaottelivat henkilöitä ryhmiin, joista kolme suurinta – yrittäjät, perijät ja ammattijohtajat – valittiin mukaan lopulliseen tutkimukseen. Kantola kertoo yllättyneensä siitä, kuinka samankaltaisia ryhmien jäsenet keskenään ovat.

– Ryhmillä on oma kulttuurinsa ja oma tapansa elää. Voisi sanoa, että heillä on oma identiteetti. Yrittäjät ovat vähän tietyntyyppisiä, perijöillä on tietyntyyppiset huolet ja ammattijohtajilla on tietyntyyppinen tapa nähdä maailma, Kantola kertoo.

Toisinajattelijoitakin mahtui joukkoon, mutta he olivat Kantolan mukaan selvässä vähemmistössä. Nuoremmat suhtautuivat asioihin liberaalimmin kuin iäkkäämmät, joita oli haastateltavista valtaosa.

– Kirjassa olemme yrittäneet nostaa näitä esille. Jos joku vaikka sanoo, että on iloinen veronmaksaja tai julkisiin palveluihin pitää satsata, niin nostamme niitä kyllä tikunnokkaan esille, Kantola kertoo.

Tutkijat lähestyivät rikkaita aluksi sähköpostitse. Kantolan mukaan noin joka toinen vastasi haastattelupyyntöön myöntävästi. Tunnista kahteen kestäneistä haastatteluista lähes kaikki tehtiin kasvotusten, yleensä haastateltavien työpaikoilla.

Kantolan mukaan haastattelut sujuivat hyvässä hengessä, eikä niihin sisältynyt suurta dramatiikkaa. Kantolan mukaan henkilöt olivat keskimäärin helppoja haastateltavia.

– Nämä ihmisethän ovat fiksuja ihmisiä, kun he ovat tähän promillen joukkoon selvinneet. He ovat yleensä hyvin sanavalmiita ja ovat myös miettineet asioita monipuolisesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?