Kela maksaa satoja miljoonia euroja suoraan vuokranantajille – asumistukien määrä noussut 81% kymmenessä vuodessa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kela maksaa satoja miljoonia euroja suoraan vuokranantajille – asumistukien määrä noussut 81% kymmenessä vuodessa

Kuvituskuva
Julkaistu: 30.8. 6:22

Asumistukien avulla porskuttavat suuret vuokranantajat jakavat hyviä osinkoja omistajilleen.

Asumista tuetaan Suomessa verovaroin miljardeilla. Ja summa on kasvussa. Kela tuki asumista kymmenen vuotta sitten yli miljardilla eurolla vuosittain, nyt summa on jo yli tuplaantunut. Vaikka rahanarvon muutoskin otettaisiin lukuun, asumistukiin meni vuonna 2018 yhteensä 81 prosenttia enemmän rahaa kuin vuonna 2008.

Minne tuki sitten menee? Joissain tapauksissa tuki menee asukkaalle, joka maksaa vuokransa itse. Joissain tapauksissa taas tuki siirretään suoraan vuokranantajan tilille eli suoraan vuokranantajien taskuihin. Eikä kyseessä ole pikkusumma.

Saton vuokra-asuntojen kyltti Espoon Suurpellossa.

Saton vuokra-asuntojen kyltti Espoon Suurpellossa.

Kelan vuoden 2017 selvityksen mukaan vajaa kolmannes asumisen tuista meneekin suoraan vuokranantajille, joko yksityisille asuntonsa vuokranneille, tai suurille yrityksille ja kunnallisille vuokra-asuntoyhtiöille. Tämä summa on vuodessa satoja miljoonia.

Kelan tuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, jos vuokralainen itse antaa siihen valtuutuksen. Toinen vaihtoehto on se, että vuokralaiselta on jäänyt vuokria rästiin kahden kuukauden ajalta.

Tästä syystä näiden vuokralaisten joukkoon saattaa kuulua tavallista enemmän ihmisiä, joilla on haasteita oman taloutensa hoitamisen kanssa.

Isot vuokranantajat saavat eniten tukia

Taloussanomat tilasi Kelalta tilaston sen suoraan maksamista tuista. Haku rajattiin vain eniten Suomessa tukia saaviin vuokranantajille. Kela laski mukaan myös yhtiöiden emoyhtiöt ja tytäryhtiöt.

Selvisi, että suurimmat yritykset saavat tukia suoraan Kelalta kymmeniä miljoonia. Päälle tulevat vielä kaikki ne, jotka maksavat vuokransa itse, mutta Kelan tukemina.

Jos taulukko ei näy alla, katso se tästä.

Kymmenen eniten asumistukea saaneen vuokranantajan joukkoon kuuluu enimmäkseen kuntien vuokra-asuntoyhtiöitä, jotka toimivat omakustannusperiaatteella. Myös yleishyödyllinen Y-säätiö kuului eniten tukea saaneisiin vuokranantajiin.

Helsingin kaupungin asunnot sai suurimman potin asumistuista. Arkistokuva Hekan asunnoista Mellunmäessä.

Helsingin kaupungin asunnot sai suurimman potin asumistuista. Arkistokuva Hekan asunnoista Mellunmäessä.

Vuonna 2017 suurimman asumistukipotin, lähes 40 miljoonaa, sai Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). Seuraavilla sijoilla ovat ainoat listan voittoa tavoittelevat yritykset, Kojamo (entinen VVO) ja Sato.

Vuoden 2018 tilasto on vielä keskeneräinen, mutta näyttää siltä, että lähes kaikkien suurimpien vuokranantajien Kelalta suoraan saamat tuet olivat viime vuonna pienessä kasvussa.

Kojamo on ollut esillä myös kymmenien miljoonien eurojen osingoista, joita ay-järjestöt ovat saaneet yritykseltä. Liitot ja muut ay-yhdistykset omistavat Kojamosta 42,8 prosenttia, joten esimerkiksi tänä vuonna Kojamon maksamista osingoista ay-yhdistykset saivat yli 20 miljoonan euron tulot.

Kojamon tavoitteena on maksaa osinkoa vähintään 60 prosenttia kassavirrastaan ennen käyttöpääoman muutosta (FFO), jos yhtiön muu taloudellinen asema sallii sen.

Kojamo ei seuraa tukivirtaa

Kojamo on vähitellen luopunut suurimmasta osasta VVO-asuntokantaansa, suurimmat kaupat se teki vuonna 2016. Nykyään yli 95 prosenttia sen vuokraamista asunnoista on Lumo-brändin alla.

Suuret vuokranantajat, kuten Lumo, Kojamo, Sato ja Helsingin kaupunki saavat Kelalta kymmenien miljoonien tulonsiirrot vuosittain.

Suuret vuokranantajat, kuten Lumo, Kojamo, Sato ja Helsingin kaupunki saavat Kelalta kymmenien miljoonien tulonsiirrot vuosittain.

Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo, että asumistuki ei vaikuta mitenkään Kojamon liiketoimintaan eikä yhtiössä seurata sitä. Tuki on hänen mukaansa vain murto-osa liikevaihdosta.

– Toki seuraisimme sitä, jos se olisi liiketaloudellisesti merkittävä, mutta se ei ole.

Yhtiö listautui pörssiin viime vuoden kesäkuussa. Listalleottoesitteessään se mainitsi, että muutokset asumistuki- ja toimeentulotukijärjestelmiin saattavat vaikuttaa negatiivisesti joidenkin Kojamon vuokralaisten tulotasoihin ja he saattavat siksi hakeutua alhaisemman vuokratason asuntoihin.

Asukkaan ja Kelan välinen asia

Sato on puolestaan suurelta osin ulkomaalaisomistuksessa. Ruotsalainen Fastighets AB Balder omistaa tytäryhtiönsä kautta yli puolet Satosta. Hollantilainen eläkevakuutusyhtiö APG Asset Management NV on toiseksi suurin omistaja yli 20 prosentin omistuksellaan. Nämä kaksi toimijaa kuittasivat viime vuonna Satolta 20 miljoonan euron osinkotulot.

Saton asuntoliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki ei näe yhteyttä asumistuen ja Saton maksamien osinkojen välillä. Hänen mielestään asumistuki on asukkaan ja Kelan välinen asia.

Kojamon Nieminen on samaa mieltä. Hänestä on tärkeää, että tuki kohdistuu aidosti tarpeen mukaan.

Asteljoki ei ota kantaa asumistukijärjestelmään sinänsä, mutta hän pitää sitä hyvänä ja tasapuolisena.

– Tämä järjestelmä mahdollistaa asumisen sellaisille ihmisille, joilla ei olisi siihen muuten mahdollisuutta. Ainakin itselle arjen sujumisen kannalta sopivilla alueilla, Asteljoki sanoo.

Vuokrat ovat nousseet

Muutama vuosi sitten erityisesti Satoa ja silloista VVO:ta kritisoitiin niiden tekemistä vuokrankorotuksista. Kohun jälkeen Saton vuokriin ei ole tullut lähellekään saman kokoluokan tarkistuksia kuin vielä vuosina 2014 ja 2015.

– Korotamme vuokria markkinatilanteen mukaan, ihan asuntokohtaisesti, Saton Asteljoki sanoo.

Kuvituskuva

Asteljoki uskoo, että hinnat ovat ”kohdillaan”, koska asukkaita löytyy, eikä mitään palautemyrskyä ole hänen mukaansa ollut. Saton monia muita suuria vuokranantajia korkeammat keskineliövuokrat selittyvät Asteljoen mukaan sillä, että Saton asunnot ovat uudempia, pienempiä ja erityisesti paremmilla sijainneilla, kuin monilla suurilla toimijoilla.

– Meillä on esimerkiksi Helsingissä paljon painotetummin asuntoja keskustassa, Asteljoki kertoo.

Myös Kojamossa perustelut ovat vastaavanlaisia. Pääosa yhtiön asunnoista on Helsingissä, ja se on hankkinut paljon uusia asuntoja, jotka maksavat enemmän kuin vanhat korjaamattomat huoneistot.

– Se, että keskivuokramme on suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan ei tarkoita vuokrien korotusta, vaan kertoo tarjonnan muutoksesta, Nieminen sanoo.

Kysyntä ja tarjonta on hänen mukaansa tasapainoisempi kuin ehkä koskaan ja vuokra-asujalle on tarjolla vaihtoehtoja niukkuuden sijaan.

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola on sanonut, että asumistuen poistaminen johtaisi vuokrien laskuun. Nieminen on eri mieltä.

– Asumistuki ei nosta vuokria, hän sanoo.

Hän huomauttaa, että Kelan tilastojen mukaan Helsingissä on maksettu tänä vuonna asumistukea on keskimäärin 10,50 euroa vähemmän kuin vuonna 2016, vaikka vuokrat ovat nousseet. Samaan aikaan omistusasunnoissa asuville maksettu asumistuki on kohonnut 8,90 euroa kuukaudessa.