Heikki oli koekaniinina 6 tunnin työpäiväkokeilussa 1990-luvulla – ”Tehokkuus nousi meilläkin kahdessa vuorossa”

Julkaistu:

Nokian Renkailla työskennelleen Heikki Ahon lisäksi KWH Pipen entinen pääluottamusmies näki henkilökohtaisesti lyhyemmän työpäivän edut.
– Kyllähän nykyään on selvästi väsyneempi kuin aiemmin. Viikonloppu menee palautuessa, kertoo Heikki Aho.

Aho oli yksi vuosina 1996–1999 testatussa kuuden tunnin työpäiväkokeiluun osallistuneista. Tosin Nokian Renkailla menestyksekäs kokeilu kesti kymmenen vuotta, Aho kertoo. Samassa paikassa mies työskentelee yhä, mutta työpäivät ovat normalisoituneet kahdeksan tunnin pituisiksi.

Aho oli onnekas työskennellessään kuuden tunnin linjastolla. Muualla työpäivät pysyivät normaaleina, mutta muutama kymmentä työntekijää työskenteli kahdessa lyhyessä vuorossa: 7–13 ja 13–19.

Tuona aikana tuotantolinja ei pysähtynyt hetkeksikään.

Yliopistotutkija Timo Anttilan väitöskirjan mukaan tehtaan saamat tuotantohyödyt olivatkin pitkälti seurausta joustavammasta tuotantotavasta sekä tehokkaammasta työajasta ja laitteiden käytöstä. Tuottavuus tuntia kohden kasvoi noin 30 prosenttia, ja 8 ihmistä lisää palkattiin, selviää väitöskirjasta.

Lisäksi tuotannon kapasiteetti kasvoi ja toistuvat poissaolot vähenivät. Toisaalta tuotantokustannukset kasvoivat hieman.

Palkkaa työntekijät saivat Nokian Renkailla yhtä paljon, oli kyse sitten kuuden tai kahdeksan tunnin päivistä. Kuusi tuntia työskentelevät eivät kuitenkaan saaneet pitää pekkaspäiviä eli työajan lyhennysvapaita.

– Tehokkuus nousi meilläkin kahdessa vuorossa. Aiemmin tuotantolinja oli ollut noin tunnin pysähdyksissä, kun olimme lounastaneet. Lyhyemmässä päivässä lounaalle ei tarvinnut mennä yhtäaikaisesti ja linja pysyi käynnissä. Aamuvuoroissa selvisi toisinaan jopa ilman lounasta, Aho muistelee.

Hän sanoo, että lyhyempien työpäivien aikana työntekijöiden jaksaminen parani. Myös hän muistaa sairauspoissaolojen vähentymisen. Jokainen koki myös henkilökohtaisen työtehonsa paremmaksi.

– Kyllä sen huomasi aina kun lähti töihin. Ei ollut sellaista väsymystä tai kyllästymistä. Työt tuli tehtyä tehokkaasti ja töiden jälkeen jäi aikaa tehdä, mitä haluaa. Esimerkiksi perheellisille kello 13 loppuva työpäivä oli mainio, sillä siinä ehti hoitaa henkilökohtaiset asiansa ja lisäksi viettää aikaa perheen kanssa.

Aholla onkin yksinomaa myönteisiä ajatuksia lyhyemmistä työajoista. Hän toivoisi, että niitä ainakin testattaisiin uudelleen.


Edellinen johto suhtautui lyhyempään työpäivään avoimin mielin, mutta moni silloisista johtajista on sittemmin eläköitynyt tai siirtynyt toisiin tehtäviin, kertoo Aho. Hänen mukaansa nykyinen työnjohto on tyrmännyt ajatukset, vaikka edelleenkin osa johtajista uskoo lyhyemmän työpäivän etuihin.

Niin uskoo myös Aho.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että tuottavuushyötyjä saataisiin vieläkin.

Aikoinaan kokeilu loppui siksi, että työnantaja halusi kasvattaa tehtaan toiminta-aikaa entisestä. Kahdessa kuuden tunnin vuorossa tehdas oli käynnissä 12 tuntia.

Kolmannen kuuden tunnin jakson lisääminen oli työnantajan mukaan liian kallista, joten tehtaalla päädyttiin palaamaan kahdeksan tunnin vuoroihin.

Talouselämässä entinen Nokian Renkaiden henkilö- ja jakeluautonrenkaiden tuotealueen johtaja Kim Gran kommentoi, ettei uudistus tuonut tuottavuushyötyjä.

Hänen mukaansa tuottavuushyödyt nousivat 15 vuotta yhtäjaksoisesti kuusi prosenttia tai enemmän, mutta nousu johtui pikemminkin automaation lisäämisestä.

Toisaalta Granin haastattelussa esittämät lukemat esimerkiksi työntekijöiden määrän suhteen olivat reilusti yläkanttiin ja hän sanoi, että kokeilu olisi lopetettu nopeasti työnantajan ja työntekijöiden yhteisellä päätöksellä.

Kokeilu tosiasiassa päättyi Ahon mukaan vasta vuonna 2005, eli kymmenen vuotta aloittamisen jälkeen, ja työntekijät olisivat toivoneet kokeilulle jatkoa.

Taloussanomat ei tavoittanut Grania täsmentämään asiaa.

Myös putkiyhtiössä lyhyt työpäivä innosti työntekijöitä

KWH Pipellä lyhyempään työpäivään osallistui 20–30 ihmistä tehtaan 300 työntekijästä. Tehtaan silloinen pääluottamusmies Roger Svanfors muistelee, että tulokset olivat Nokian Renkaiden kaltaiset: työhyvinvointi parani, sairauspoissaolot laskivat jopa 70 prosentilla ja tehokkuus parani kymmenillä prosenteilla.

Myös niin sanottu susiprosentti, eli virheellisten kappaleiden prosentti, pieneni aluksi puoleen ja puoliutui siitä edelleen.

Taloussanomien uutinen vuodelta 1998 vahvistaa Svanforsin kertoman.
Svanfors ei itse ollut mukana kokeilussa, mutta oli sen voimakas puolestapuhuja – ja yksi suurimpia syitä sille, että putkiyhtiö suostui lyhyempään työpäivään.

– Osan tehokkuuden parantumisesta voi selittää noususuhdanne, kun tilauksia oli paljon. Mutta kyllä me enemmän muoviputkea saatiin pihalle. Oli osaltaan jopa epäreilua, kunka paljon enemmän työnantaja hyötyi lyhyistä työpäivistä kuin työntekijät.

KWH Pipellä työtä tehtiin neljässä kuuden tunnin vuorossa viikonloppuja lukuun ottamatta. Lyhyisiin vuoroihin kuului parinkymmenen minuutin lounastauko, mutta työnantajan kanssa sovittiin, ettei kahvitauoille ole tarvetta.


Niin työntekijä kuin työnantajapuoli olivat tyytyväisiä järjestelyyn. Myös Svanfors olisi valmis siihen, että työelämässä otettaisiin laajemmin kuuden tunnin työpäivät käyttöön.

– Mietitään 100 metrin juoksua ja maratonia. Pikajuoksu on pidempää tehokkaampaa, asiat hoituvat nopeammin.

Eläköitynyt pääluottamusmies kuitenkin myöntää, että kaikille aloille lyhyt työpäivä ei välttämättä sovi, mutta ainakin teollisuudessa sillä olisi selkeitä hyötyjä.

– Lyhyt työpäivä vaatii kuitenkin toimiakseen luottamusta työnantajan ja työläisen välillä. Kokonaisuuden pitää olla kunnossa, eikä pidä keskittyä pelkästään lyhyeen työpäivään. Jos työntekijä tekee samalla vauhdilla, kun kahdeksan tunnin työpäivässä, eikä sairastelu vähene, niin eihän työpäivää kannata supistaa.

Svanfors korostaa, että lyhyessä työpäivässä työntekijällä on osaltaan velvollisuus tehdä siitä kannattava. Hän kuitenkin on sitä mieltä, että tuottavuuden noustessa, tulee kuudelta tunnilta saada sama palkka kuin aiemmin kahdeksalta.

Tästä keskustelu alkoi

Kuuden tunnin työpäivät nousivat keskustelunaiheeksi, kun liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin kertoi utopiakseen, että jatkossa tehtäisiin lyhyempää työpäivää. Kuuden tunnin työpäivien lisäksi Marin puolusti neljän päivän työviikkoa.

Yksi Marinin viittaamista kokeiluista tehtiin, kuten aiemmin mainittiin, Suomessa 1990-luvun loppupuolella. Kokeilua johti silloinen työelämäneuvos Pekka Peltola, jonka mukaan kokeiluilla oli suuria positiivisia vaikutuksia.

Kokeilu nosti tuottavuutta: kuuden tunnin työpäivällä päästiin vähintään kahdeksan tunnin tuotantoon, joissain paikoin jopa sen ylitse. Lisäksi kokeilu lisäsi työhyvinvointia ja kokeiluun osallistuneisiin yrityksiin syntyi kymmeniä työpaikkoja. Lähes kaikki yritykset maksoivat kuudelta tunnilta vähintään saman palkan kuin aiemmin kahdeksalta tunnilta.
Myös palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta näkee, että työajan lyhentäminen voisi lisätä tuottavuutta. Hän perustaa oletuksensa Ruotsissa tehdyn kokeilun tuloksiin.


Elinkeinoelämän keskusjärjestö (EK) kuitenkin vastustaa työaikojen lyhentämistä. EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan pienikin työajan lyhentäminen heikentäisi suomalaisyritysten kilpailukykyä ja työviikot ovat jo muutenkin lyhyitä Suomessa.

OECD:n tilasto keskimääräisestä vuotuisesta työajasta tunteina osoittaa toisaalta, että Suomen työaikojen pituus on hyvin keskimääräinen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näin kova brexit iskisi Suomen ja Britannian kauppaan – autojen tuonti voi loppua kokonaan

    3. 3

      Budjetin hintalaput julki: Keskiluokan verot kiristyvät, bensavero nousee

    4. 4

      Stockmannin asiakas osti 600 eurolla vaatteita, ei saanut muovi­kassia ilmaiseksi – ”Varakkaampien ei kuulu joutua maksamaan samoja pikku­juttuja kuin muiden?”

    5. 5

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa, alkoholi ja bensa kallistuvat

    6. 6

      Tjäreborgin emoyhtiö hakeutumassa konkurssiin Yhdysvalloissa – umpikuja velkojien kanssa

    7. 7

      Jan Hurri: Hallituksen käsissä on kunnon kompa – tarkoittaako ”järkevä” taloudenpito sääntöjen noudattamista vai rikkomista?

    8. 8

      EK: Määrä ei korvaa laatua työllisyystoimissa

    9. 9

      IS testasi ”villien taksien” hinnat: tällainen on hintaero lentoasemalta Helsingin keskustaan

    10. 10

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa, alkoholi ja bensa kallistuvat

    3. 3

      Budjetin hintalaput julki: Keskiluokan verot kiristyvät, bensavero nousee

    4. 4

      Keskisuuri yritys joutui härskin vedätyksen uhriksi – 440 000 euroa sujahti kielitaidottoman espanjalaissiivoojan tilille

    5. 5

      Stockmannin asiakas osti 600 eurolla vaatteita, ei saanut muovi­kassia ilmaiseksi – ”Varakkaampien ei kuulu joutua maksamaan samoja pikku­juttuja kuin muiden?”

    6. 6

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    7. 7

      PAU vihjaa uudesta työtaistelusta: ”Postin uusin viesti ei takaa kenellekään mitään”

    8. 8

      Sylvi Torvista, 82, sapettaa eläkeläisten kohtelu: ”Mihinkään ei voi lähteä, pitäisi olla syömättä tai jättää lääkkeet ostamatta”

    9. 9

      Asiantuntijat hämmästelevät Sauli Niinistön ideaa auttaa asuntojen hinta­romahduksesta kärsiviä: suo olisi loputon

    10. 10

      Posti: Lajittelutyöntekijöiden palkkoja lasketaan vasta 2 vuoden päästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    3. 3

      Näin maksaminen korteilla ja verkossa muuttuu lauantaina – ”Minkään ei tulisi viikonlopun aikana räjähtää”

    4. 4

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    5. 5

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    6. 6

      Älä vain unohda pin-koodiasi – pankkikortin magneettiraita poistuu sunnuntaina käytöstä

    7. 7

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    8. 8

      Posti palkkaa satoja uusia vuokra­työn­tekijöitä noin 8,90 euron tunti­palkalla – PAU: ”Ei tällaista ole ennen tehty näin massiivisessa mitta­kaavassa”

    9. 9

      Pekka jakaa postia yön selässä alle 10 eurolla tunti – yhteiskunta tukee yli 500 eurolla kuussa: ”Eihän näistä saisi oikein edes puhua”

    10. 10

      13 000 ”tunnolliselle” suomalaiselle yllätys: veroja räpsähti takaisin tilille – verottaja kertoo miksi

    11. Näytä lisää