EK tyrmää ajatuksen 6-tuntisesta työpäivästä: ”Tehty työaika on jo Euroopan toiseksi lyhyin”

EK:n mielestä Sanna Marinin visio neljän päivän työviikosta ei vastaa nykytodellisuutta. SAK:n mielestä työajan lyhentämistä voisi kokeilla.

EK:n pääekonomisti Penna Urrala ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoivat keskustelua lyhyemmästä työajasta.

19.8.2019 17:01

Julkisuudessa on käyty kuumaa keskustelua työajoista, kun liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) väläytti pitkän aikavälin visiosta, että jonain päivänä neljän päivän työviikko ja kuusituntiset työpäivät olisivat todellisuutta.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila ei lähtisi lyhentämään suomalaisten työviikkoa.

Hän sanoo, että työajat vaikuttavat talouteen monella tapaa, mutta toteaa, että Marinin ehdotus ei vastaa täysin todellisuutta, jossa suomalainen työelämä on tällä hetkellä.

– Meidän pitää pitää huolta suomalaisesta kilpailukyvystä kaikissa olosuhteissa, ja ajatukset työajan lyhentämisestä kaavamaisesti eivät tähän kuvaan sovi.

Hän selittää, että jo pienikin työajan lyhentäminen palkkaan koskematta tarkoittaisi työn hinnan nousua Suomessa, ja se taas tekisi hallaa suomalaisten vientiyritysten pärjäämiselle maailmalla.

Toinen ongelma Urrilan mukaan liittyy kansakuntana tehtyihin työtunteihin. Jos työviikko lyhenisi Marinin ehdottamalla tavalla, tarkoittaisi se 24 tunnin viikkoa, eli olisi kolmasosan vähemmän kun nyt.

– On epätodennäköistä, että maailma menee suuntaan, jossa työajat lyhenisivät ja koneet sekä automaatio ottaisivat niin suuren osan meidän töistä, jotta tämäntyyppisellä mallilla kilpailukyky pysyisi kunnossa.

Kolmas näkökanta liittyy Urrilan mukaan Etlan tuoreeseen raporttiin, josta käy ilmi, että kilpailukykysopimus, jossa muun muassa työaikaa pidennettiin, nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä.

–Meillä on jo tällä hetkellä 60000 avointa työpaikkaa, joihin ei löydy tekijöitä. Suomessa se raja on tullut vastaan jo kauan sitten, että työtä jakamalla voisimme parantaa työllisyyttä, Penna Urrila sanoo.

Toisenlaisiakin tutkimustuloksia on saatu. 90-luvulla Suomessa tehtiin työaikakokeiluja ja lyhennettiin työpäivää Pekka Peltolan johdolla. Työajan lyhentäminen johti useissa kokeilussa mukana olleissa työpaikoissa tuottavuuden paranemiseen.

Tähän EK:n pääekonomisti toteaa, että tutkimustulokset tuottavuudesta ovat hajanaisia.

– Toki viitteitä on siitä, että jos työpäivää lyhennetään, tuottavuus kasvaa, mutta se tulee usein siitä, että yritykselle tulee kannustin sijoittaa koneisiin ja laitteisiin työn kustannuksella, koska työvoimaa ei välttämättä ole saatavilla tai se on kalliimpaa, hän perustelee.

Hän ei myöskään usko, että lyhyempi työviikko tarkoittaisi automaattisesti työllisyyden parantamista. Urrilan mielestä Suomi ei ole tilanteessa, jossa työn palastelu loisi uusia työpaikkoja.

– Meillä on jo tällä hetkellä 60 000 avointa työpaikkaa, joihin ei löydy tekijöitä. Suomessa se raja on tullut vastaan jo kauan sitten, että työtä jakamalla voisimme parantaa työllisyyttä.

Itse asiassa Urrila sanoo, että suomalaiset tekevät jo nyt tutkimusten valossa lyhyttä työviikkoa.

– Jos katsotaan kokoaikaisia työntekijöitä, niin tehty työaika on Euroopassa toiseksi lyhyin, jos kaikki poissaolot vähennetään.

Suomalaisen työviikko on siis ruotsalaista tai tanskalaista naapuriamme lyhempi, ja kokoaikaisten työntekijöiden kohdalla työaika on lähes kaksi tuntia viikossa lyhyempi, kun euroalueella keskimäärin.

– Osa-aikaisia meillä on hieman vähemmän kuin muualla, mutta myös meidän osa-aikaiset tekevät suhteellisen lyhyttä viikkoa. Suomalainen osa-aikainen tekee 19 tuntia kun taas EU-alueella keskimäärin se on yli 20 tuntia.

Urrila tiivistää, että paikallinen sopiminen ja joustavuus ovat ehdottoman kannattavia myös työaikakysymyksissä. Hän näkee, että erityyppisten töiden ja työaikojen kirjoa pitäisi pitää hyvänä asiana.

– Kaikkien ei tarvitse tehdä töitä kahdeksan tuntia päivässä. On parempi, että tekee osa-aikaisesti töitä kun että ei tekisi töitä ollenkaan. Se on myös julkisen talouden kannalta parempi.

SAK kokeilisi

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Jarkko Eloranta taas näkee, että työajan lyhentämiä voisi kokeilla suomalaisessa työelämässä.

– Pitkä trendi on ollut se, että työaika lyhenee, ja siihen trendiin sopii myös ajatus siitä, että joskus tulevaisuudessa työ voi olla kuusi tuntia päivässä tai neljä päivää viikossa.

Hän kuitenkin toteaa, että vaikka pitkällä aikavälillä työajat ovat lyhentyneet, kiky-sopimuksen kohdalla trendistä otettiin takapakkia.

Hän pitää mahdollisena, että jollain toimialoilla työajan lyhentäminen toimisi ja voisi lisätä tuottavuutta.

– Meidän pitää viedä rohkeasti näitä kokeiluja eteenpäin.

–Tänä päivänä Suomessa on niin, että jollain on liikaa töitä ja toisilla taas liian vähän, Jarkko Eloranta sanoo.

Eloranta viittaa Ruotsissa tehtyyn kokeiluun, jossa kuuden tunnin työpäivä vähensi taukojen määrä ja johti yhtenäisempiin työpäiviin, mikä puolestaan heijastui työntekijöiden hyvinvointiin.

Suomessa on eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisestikin hyvin joustavat työajat. Elorannan mukaan joustavuus on se, mitä sekä työntekijät että yritykset arvostavat ja mihin tulevaisuudessakin tulee kiinnittää huomiota.

– Voisimme huomioida entistä enemmän työntekijöistä lähteviä työaikajoustoja eli heidän mahdollisuuksia ja tarpeita. Uskon, että se olisi tuottavuuden jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta se, mitä meidän pitäisi tavoitella, hän ehdottaa.

Hän mainitsee esimerkiksi työaika-autonomian, eli sen, että työntekijät itse voisivat suunnitella ja vaikuttaa työvuoroihinsa.

– Se vaikuttaisi sekä hyvinvointiin että uskoakseni myös tuottavuuteen, koska nämä kaksi kulkevat käsikädessä.

Kaikkiaan Elorannan mukaan suomalaisten työaikaa koskevien keskiarvojen taakse kätkeytyy monenlaista todellisuutta.

– Tänä päivänä Suomessa on niin, että jollain on liikaa töitä ja toisilla taas liian vähän. Meillä on vastentahtoista osa-aikatyötä, eli ihmiset haluaisivat tehdä enemmän työtunteja ja pidempää päivää. On ihmisiä, joilla työaikasuojelu ei ole edelleenkään riittävällä tasolla. Tiedämme myös, että teknologia on johtanut siihen, että töitä läikkyy vapaa-ajalle. Lisäksi meillä on harmaata ylityötä, josta ei makseta asianmukaista korvausta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?